Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa

Lastensuojelulain uudistus vahvistaa lasten turvaa ja viranomaisten toimivaltuuksia – Rintamäki: ”Lapsi ei aina omaa parastaan ymmärrä”

Suomen on oltava entistä paremmin varautunut muuttuvan maailman kriiseihin

Strandman varoittaa maahanmuuton murentavan peruskoulua

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta  

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

PS-Nuoriso: Rasisminvastaiset huuhaa-hankkeet ovat rahan haaskausta

Riikka Kämppi

Tiernapojasta &#8221;erkkariksi&#8221;, mutta millä ansioilla? Ylioppilas Jeri Aalto nimitettiin heinäkuussa Pekka Haaviston erityisavustajaksi vastaamaan ministerin päivittäisviestinnästä. Haavistolla ja hänen avustajallaan on poikkeuksellisen tiivis yhteistyösuhde, johon kuuluu myös purjehdusharrastus sekä matkustelua yhdessä. 

Nuori kauppatieteiden opiskelija, 23-vuotias Jeri Aalto nousi viime vuonna kovapalkkaiseen tehtävään ulkoministeriössä kun hänet nimitettiin ulkoministeri Pekka Haaviston erityisavustajaksi vastaamaan ministerin päivittäisviestinnästä.
Erityisavustajan pesti tarkoitti samalla mukavaa parannusta opiskelijan tulotasoon, sillä ministerin avustajalle maksetaan 5000-7000 euron kuukausipalkkaa. Erityisavustajien palkoista päättää valtioneuvoston kanslia.
Kukin ministeri saa käytännössä itse valita avustajansa. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan erityisavustajan nimittää pääministeri ministerin esityksestä. Erityisavustajan tehtävänä on suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta kuitenkaan ministeriön esittelijänä.
Erityisavustajalla on myös oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin sekä muihin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin.
Muut Haaviston 2019 <a href="https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/johanna-sumuvuori-ministeri-haaviston-poliittiseksi-valtiosihteeriksi-erityisavustajiksi-jeri-aalto-jarno-lappalainen-ja-joel-linnainmaki">valitsemat avustajat</a> olivat huomattavasti Aaltoa kokeneempia. On kuvaavaa, että vaikka nimitysajankohtana Aallon työkuvaan määriteltiin vastuu ministerin päivittäisviestinnästä, toinen erityisavustaja Jarno Lappalainen sai vastuulleen ministerin pääasiallisena mediakontaktina toimimisen.
<h4>Aalto esiintyi tiernapoikana kansanedustajille</h4>
Millä meriiteillä ja ansioilla nuori Aalto on noussut tavoiteltuun valkokaulustehtävään? Vastaus ei ole vielä tiedossa, mutta Eduskuntatalossa Jeri Aalto vieraili ensimmäisen kerran jo 2010-luvun alkupuolella – tuolloin esiintyjänä. Alle kaksikymppisenä lukiolaisena Aalto oli mukana koulunsa tiernapoikaryhmässä, joka vieraili tuomassa joulun sanomaa kansanedustajille.
Haavisto noteerasi Aallon piilevän kykeneväisyyden hyvissä ajoin. Vuoden 2018 presidentinvaalikampanjansa aikoihin Aalto toimi jo Haaviston autonkuljettajana sekä hääräsi muutenkin yleisenä apulaisena sekä roudarina. Tuolloin Haavisto huristeli ympäri Suomen pitkiä taipaleita kahdestaan Aallon kanssa joten parivaljakolla oli runsaasti aikaa tutustua toisiinsa.
&#8211; Ajoin pisimmän matkan autokuskina Helsingistä Kainuuseen, kannoin mainosmateriaalia, kiinnitin rolluppeja ja autoin kaikilla mahdollisilla tavoilla, Aalto <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d246a568-1287-4b80-86c2-eb274eedaa3f?_ga=2.107404034.1894442473.1585140716-760014041.1585140716">kertoo</a> Iltalehden jutussa.
Presidentinvaalissa Haavisto kuitenkin menestyi jopa heikommin kuin edellisellä yrityksellään 2012. Vaalikampanjan jälkeen Aalto sai silti jatkaa Haaviston leivissä.
&#8211; Menneissä presidentinvaaleissa sain mahdollisuuden olla mukana Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjassa. Nyt tämä yhteistyö saa jatkoa, ja voinkin ilolla ilmoittaa aloittavani ensi viikolla työt eduskunnassa kansanedustaja Haaviston avustajana. Vastaanotan tehtävän Haaviston loistavalta entiseltä avustajalta, Alviina Alametsältä, joka ennen uusiin tehtäviin siirtymistään on tarjonnut täyden tukensa minulle, Aalto kirjoitti Facebookissa maaliskuussa 2018.
Merkillepantavaa on, että vielä viime vuoden marraskuussa Aallon Facebook-sivu oli avoinna kaikkien luettavaksi, mutta ei enää.
<h4>Matkailua maailmalla ja yhteinen kirja</h4>
Haavistolla ja hänen avustajallaan on poikkeuksellisen tiivis yhteistyösuhde, johon kuuluu myös yläluokkainen purjehdusharrastus sekä runsaasti matkustelua ympäri maailman.
Iltalehdelle antamassaan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d246a568-1287-4b80-86c2-eb274eedaa3f?_ga=2.66433582.1894442473.1585140716-760014041.1585140716">haastattelussa</a> Aalto kertoo olevansa innokas purjehtija ja hän harrastaa myös laitesukellusta. Ulkoministeri viihtyy avustajansa kanssa kahdestaan Suomenlahden vesillä.
– Olemme joskus veneilleet myös yhdessä, Aalto myöntää.
Mies kertoo osaavansa arvostaa, että hän on päässyt näkemään ja kokemaan paljon nuorena.
– Olen ollut ministerin mukana muun muassa Intiassa ja juuri Ukrainassa, missä meidän tulo kontaktilinjalla aiheutti separatisteissa heti liikehdintää. Meitä kuvattiin ja seurattiin. Minua jännitti tilanne, Aalto kertoo Iltalehden jutussa.
Raskaan presidentinvaalikampanjan jälkeen Aalto ja Haavisto lähtivät kesällä 2018 huilaamaan ja päättivät matkustaa yhdessä halki Euroopan junalla, mistä seurasi yhteisvoimin toteutettu matkakirja Eurooppa raiteilla. Haavisto on kirjoittanut tekstin ja Aalto vastaa kirjan kuvituksesta. Otavan kustantaman kirjan esittelyssä kirjan sisällöstä kerrotaan näin: Intohimoinen junamatkustaja Pekka Haavisto palaa raiteille. Matkustaessaan Gdyniasta Zagrebiin ja Barcelonasta Berliiniin hän tapaa kanssamatkustajia, kahvilafilosofeja, suunnannäyttäjiä ja uusia eurooppalaisia.
<h4>Suomen Uutiset kysyi seurustelusuhteesta</h4>
Miltä näyttäisi, jos 60-vuotias miesministeri palkkaisi avustajaksi itseään liki 40 vuotta nuoremman opiskelijatytön, jonka kanssa myös <a href="https://www.seiska.fi/Uutiset/Antonio-puoliso-lomalla-Ministeri-Pekka-Haavisto-vietti-pyhapaivaa-kotona-40-vuotta">viihtyisi</a> tiiviisti vapaa-ajallaan yhdessä. Tätä kysymystä voi kukin tykönään miettiä.
Haaviston ja nuoren avustajan yhteiset kuviot nousivat kootusti esille <a href="http://uusisuomi.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">uusisuomi.fi</a> -blogipalvelussa jo viime vuonna. Kirjoittaja Ari Pesonen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/ulkoministeri-pekka-haavisto-ja-erityisavustaja-jeri-aalto-ulkoministeriosta/">totesi</a>, että on varsin poikkeuksellista, että ulkoministeri ja hänen erityisavustajansa yhdessä purjehtivat Suomenlahdella kahdestaan.
Varatuomari Laura Korpinen <a href="https://twitter.com/davidmacdougall/status/1241475223783956480">kirjoitti äskettäin Twitterissä</a>, että nuoren Aallon palkkaaminen Haaviston erityisavustajaksi ei ole hyväksyttävää verovarojen käyttöä. Korpinen totesi, että koska Haavisto viettää erittäin paljon aikaansa nuoren avustajan kanssa, toiminnasta välittyy kuva, että Aalto on todellisuudessa Haaviston poikaystävä. Korpinen kuuluu perussuomalaisiin.
Haavisto elää rekisteröidyssä parisuhteessa Ecuadorista kotoisin olevan parturi-kampaaja Antonio Floresin kanssa. Tätä juttua varten Suomen Uutiset kysyi sähköpostitse Haaviston toisen erityisavustajan Otto Turtosen välityksellä onko ulkoministeri Haaviston ja hänen avustajansa Jeri Aallon välillä seurustelusuhde. Kysymykseen ei toistaiseksi ole saatu vastausta.
<h4>Mutkat suoriksi</h4>
Nopealiikkeisen ulkoministeri Haaviston nimityspolitiikka on horjunut viimeisen vuoden aikana pahemman kerran.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti aiemmin pyytää valtakunnansyyttäjää suorittamaan Haavistoa koskevan esitutkinnan, koska tämä oli siirtänyt konsulipäällikkö Pasi Tuomisen pois tehtävistään. Tapaus liittyi al-Holin leirin kotiutusjupakkaan.
Niin ikään sählinkiä on näyty ulkoministeriön viestintäjohtajan rekryasiassa. Ministeriö joutui <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11187450">uusimaan haun</a> muotovirheen takia.
Politiikan käytäväkeskusteluissa pohditaankin nyt, nimitetäänkö huippuvirkaan Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi.

Kukaan ei tiedä, millä meriiteillä ja ansioilla 23-vuotias opiskelija on nostettu ulkoministeri Pekka Haaviston erityisavustajaksi

Presidentinvaalien alla on käyty vilkasta keskustelua ehdokkaiden tutkinnoista. Verkossa liikkuu myös sakeanaan huhuja aiheen tiimoilta. Suomen Uutiset selvitti Pekka Haaviston opintojen kulkua. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi kertoo kannustaneensa Pekka Haavistoa suorittamaan ensin maisterin tutkinnon ja sen jälkeen tohtorin tutkinnon. 

Suomen Uutisten useista lähteistä saamien tietojen mukaan vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavistolla oli kymmenisen vuotta sitten pyrkimyksenä päivittää yliopisto-opintojaan. Haavisto oli tuolloin toiminut luennoitsijana Helsingin yliopistossa, jolloin asia oli tullut puheeksi professori Pekka Kaupin kanssa.
Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas. Yliopistoilla on vapaus kutsua luennoimaan myös henkilöitä, jotka eivät ole ansioituneet akateemisella uralla. Tavallista se ei kuitenkaan ole.
<h4>Professori: Yliopistossa opettavan tulisi olla maisteri</h4>
Professori Kauppi sanoo, että väitöskirjaprojektista eli tohtorin tutkinnon suorittamisesta on ollut puhetta Pekka Haaviston kanssa.
&#8211; Haavisto on pitänyt yliopistossa luentoja, vaikka hänellä ei ole loppututkintoa. Keskustelin hänen kanssaan ja esitin toivomuksen, että olisi mieluisaa saada hänet opiskelijaksi. Muistan erään lounastapaamisen hänen kanssaan. Ehdotin, että hän suorittaisi maisterin tutkintonsa loppuun ja sen jälkeen tekisi tohtorin tutkinnon.
&#8211; Ajattelen, että yliopistossa opettavalla henkilöllä tulisi olla ainakin maisterin tutkinto, ja siksi ehdotin Haavistolle tutkintojen suorittamista. Tämä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten. Olen ymmärtänyt, ettei Haavistolla vain ollut tähän käytettävissä aikaa, Kauppi sanoo.
Tohtorin tutkinto on yliopistollinen jatkotutkinto, joka on lähes poikkeuksetta mahdollista suorittaa vasta ylemmän loppututkinnon eli maisterin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkintoa edeltää alempi kandidaatin tutkinto. Haavisto ei toistaiseksi ole suorittanut näistä mitään.
<h4>Dosentin raju blogiväite: Haavisto halusi tohtoriksi ohituskaistalta</h4>
Haaviston toteutumattoman väitöskirjaprojektin toi jo viime kesänä esille blogissaan terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio. Paunio kirjoitti, kuinka Haavisto olisi halunnut päästä tekemään väitöskirjaa jopa ilman perusopintoja. Paunion blogikirjoituksen mukaan tästä ei kuitenkaan tullut mitään.
&#8211; Haaviston tohtorihaaveet ovat yleisessä tiedossa, dosentti Paunio sanoo Suomen Uutisille.
Paunio on blogissaan kirjoittanut aiemminkin Haaviston urasta ja tehtävistä.
Suomen Uutiset kysyi Pekka Haaviston toteutumattomasta väitöskirjaprojektista myös Haaviston presidentinvaalikampanjan kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä.
&#8211; Ei pidä paikkaansa, Kämppi kuittasi väitteet. Hän kiistää ehdottomasti väitteet siitä, että Haavisto olisi keskustellut väitöskirjan tekemisestä ilman perusopintojen suorittamista.
<h4>&#8221;Hakijatiedot eivät ole julkisia&#8221;</h4>
Suomen Uutiset tiedusteli niin ikään Helsingin yliopistolta, onko Haavisto jättänyt hakemusta väitöskirjan tekemisestä. Lähetimme valtiotieteellisen tiedekunnan viestintään asiakirjapyynnön: &#8221;Pyydän siis saada sähköpostitse kopion Pekka Haaviston tekemästä anomuksesta Helsingin yliopistolle, jossa hän pyytää saada lupaa tehdä ympäristöpolitiikan/ympäristötieteen alaan kuuluvan väitöskirjan.&#8221;
Tiedekunnan viestinnästä saimme aluksi vastauksen: &#8221;Selvitin asiaa ja ikävä kyllä yliopisto ei voi luovuttaa näitä asiakirjoja, koska opinto-oikeushakemukset tai hakijatiedot eivät ole julkisia.&#8221;
Näin helposti emme tietenkään luovuttaneet. Lähtökohtaisesti asiakirjojen tulee olla julkisia, ja mahdollisen salaamispäätöksen tulisi perustua lakiin. On ilmeistä, ettei ole olemassa lakia, jolla tällaisia asioita voitaisiin pitää salassa. Pitkällisen tivaamisen jälkeen saimme vastauksen yliopiston lakimieheltä Laura Karppiselta. Vastauksen pääkohdat:
&#8221;Asiakirjapyyntöäsi on selvitelty sekä bio- ja ympäristötieteellisestä laitoksesta, jossa ympäristötieteiden laitos on ollut, että valtiotieteellisestä tiedekunnasta, jossa on ollut politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. Asiakirjahallinnosta tarkistettaessa ja tiedekunnissa pitkään työskennelleiltä alan professoreilta tiedusteltaessa ei ole ilmennyt mitään viitteitä, että tällainen hakemus olisi yliopistolle joskus tehty ja että sen johdosta olisi tehty hallintopäätös. 
Yliopiston arkistonmuodostussuunnitelman mukaan tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakemukset säilytetään 2 vuoden ajan, mutta hakemuksia koskevat päätökset säilytetään pysyvästi. Vaikka hakemus olisi tehty yli 2 vuotta sitten eikä sitä näin ollen olisi säilytetty, sitä koskeva päätös olisi säilytetty. 
Jos tällaiset asiakirjat olisivat olemassa, ne olisivat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, joista annetaan pyydettäessä tieto. Pahoittelen, että tältä osin olet saanut virheellistä tietoa yliopiston henkilökunnan jäseneltä, jonka tehtäviin ei kuulu käsitellä JulkL mukaisia asiakirjapyyntöjä.&#8221;
<h4>Opinnot hyytyivät </h4>
Haavisto on noussut kansanedustajaksi, ministeriksi ja nyt jo toisen kerran presidenttiehdokkaaksi melko vähäisellä koulutuksella. Haavisto aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa samana vuonna kuin Lasse Viren juoksi kultaa Montrealin olympialaisissa, eli vuonna 1976.
Haavisto jaksoi päntätä sen verran, kuin keskimääräinen opiskelija tenttii noin vuoden aikana. Sitten opinnot jäivät kesken. Haavisto on suorittanut satunnaisia kursseja myöhemmin, mutta valmista ei ole tullut. Maisterin tutkinnon suorittamiseen yliopistossa kuluu aikaa yleensä viisi tai kuusi vuotta. Haavisto on 42 vuoden aikana suorittanut opintoja noin 56 opintopisteen verran, joka vastaa suunnilleen yhden vuoden opintoja.
Helsingin yliopiston vanhenemissäännön mukaan kaikki opinnot kuitenkin vanhenevat tutkintoon käytettäväksi 10 vuodessa, joten Haavisto joutunee suorittamaan kaikki kurssit uudestaan, mikäli hän vielä joskus innostuu opiskelusta.
<h4>Maailmanpankin varapääjohtaja ja vieraileva professori</h4>
Haavisto on politiikan ohella tehnyt uraa erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä, kuten YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n tehtävissä kriisialueilla, YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa sekä Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa.
Afes-Pressin julkaisemassa Haaviston elämäkerrassa Haaviston kerrotaan olevan vieraileva professori Bristolin yliopistossa ja venäläisen ympäristöpolitiikan vieraileva tutkija Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa. Kansainvälisissä seminaareissa Haavisto on esitelty myös maailmanpankin varapääjohtajana (engl. &#8221;Vice-Governor of World Bank&#8221;).
Tittelit ovat hienoja siihen nähden, että Haavistolla ei ole yliopistollista oppiarvoa eikä hän ole kerännyt mainetta tutkijana.
<h4>Lehtiä tekemään</h4>
Puuttuvaa yliopistotutkintoa Haavisto on selittänyt muun muassa sillä, että hänelle avautui nopeasti mahdollisuus siirtyä työelämään. Haavisto aloitti 1979 Komposti-lehden päätoimittajana, ja siirtyi myöhemmin Vihreä Lanka -lehden päätoimittajaksi.
Vuonna 1987 Haavisto haki vauhtia uralleen eduskuntavaaleista, pääsi kansanedustajaksi eikä opiskelulle ole sen jälkeen ollut tilaa.

Suomen Uutiset perehtyi Pekka Haaviston kesken jääneisiin opintoihin – vuoden opinnoilla vierailijaprofessoriksi, kävi keskusteluja opintojen täydentämisestä

Riikka Kämppi

Kukaan ei tiedä, millä meriiteillä ja ansioilla 23-vuotias opiskelija on nostettu ulkoministeri Pekka Haaviston erityisavustajaksi

Suomen Uutiset perehtyi Pekka Haaviston kesken jääneisiin opintoihin – vuoden opinnoilla vierailijaprofessoriksi, kävi keskusteluja opintojen täydentämisestä

Uusimmat

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa

Lastensuojelulain uudistus vahvistaa lasten turvaa ja viranomaisten toimivaltuuksia – Rintamäki: ”Lapsi ei aina omaa parastaan ymmärrä”

Suomen on oltava entistä paremmin varautunut muuttuvan maailman kriiseihin

Strandman varoittaa maahanmuuton murentavan peruskoulua

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Viikon suosituimmat

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

PS-Nuoriso: Rasisminvastaiset huuhaa-hankkeet ovat rahan haaskausta

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025