Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Ruotsin budjetti 2023

Kansainvälinen apu ei aina osu kohteeseensa, ja talousnäkymien synkistyessä kuuluu kyseenalaistaviakin ääniä. Ruotsin uusi hallitus leikkaa kehitysapua ja lähestyy koko ongelmakenttää muuttamalla näkökulmaa. Kehitysavusta pitää olla hyötyä myös sen antajalle.

Ruotsin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsidemokraattien-puumerkki-nakyy-valtion-budjetissa-tulot-ylittavat-menot-tyottomyyskorvauksiin-ei-kosketa-ja-kehitysavusta-leikataan/">kehitysapu</a> laskee ensi vuonna 7,3 miljardia kruunua (674milj. €). Leikkaus koskee muita kuin ilmastoon liittyviä hankkeita. Ilmastotuen kriteereistä ei vielä ole selvyyttä, mutta kyse on koko vaalikauden kestävästä suunnanmuutoksesta.
Selkeä suunnanmuutos on sekin, että tästedes kehityshankkeisiin lähetään molempien &#8211; sekä saajan että antajan &#8211; etu edellä. Tukitoimet ja kauppapolitiikka nivotaan yhteen. Tämän uskotaan hyödyttävän kumpaakin osapuolta.
&#8211; Päästöt laskevat kohdemaissa ja samalla saamme töitä Ruotsiin, <a href="https://www.svd.se/a/8JpPMx/oron-handel-gar-fore-klimatstod-till-utsatta">iloitsee</a> kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell.
Näkökulman muutos hyödyttää kaikkia
Ministerin mielestä väärin kohdistettu apu on tehnyt monista maista entistäkin köyhempiä ja yhä riippuvaisempia tukirahoista. Demokratiaan kuuluvat markkinatalous ja hyvinvointi ovat saattaneet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/reijonen-miksi-suomi-vielakin-rahoittaa-venajaa-tukevia-afrikan-maita/">unohtua</a>. Mutta nyt katse on pallossa:
&#8211; Jos tarkastelemme hankkeen kaupallista puolta, silloin katseemme on Ruotsissa.
&#8211; Avun osalta meidän on toimittava kehittyvien maiden parhaaksi. Homman hienous on siinä, että muuttamalla näkökulmaa voimme lyödä yhteen nämä kaksi asiaa, Forssell sanoo.
Ruotsin uuden hallituksen linjanmuutos kehitysyhteistyössä ei ole saanut vankkumatonta kannatusta. Avustusjärjestöt ovat muun muassa epäilleet, että uudella linjalla voitontavoittelu menee avun edelle ja samalla pyritään rajoittamaan siirtolaisuutta.

Näkökulmaa muuttamalla kehitysapu voi hyödyttää sekä saajaa että antajaa

Ruotsidemokraatit sopi yhdessä hallituspuolueiden kanssa vaalikauden ympäristöpolitiikasta. Päätökset on viety myös valtion budjettiin. Tämän seurauksena liikenteen päästöt eivät tule vähentymään suunniteltua 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

&#8211; Tarkoittaa sitä, että tavoite jää saavuttamatta. Ja jos jää, niin jää mutta suunta on kuitenkin selvä, <a href="https://www.svd.se/a/15MxpM/elisabeth-svantesson-om-kritiken-mot-tidopartiernas-budget">toteaa </a>valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson.
Hän sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa ymmärtävänsä heitä, jotka haluavat laittaa ympäristöasiat kaiken muun edelle. Kyse on kuitenkin siinä mielessä arvovalinnoista, että kansalaisten pitäisi pystyä elämään hallituksen päätösten kanssa. Joskus jopa ilmaston kustannuksella.
Jakeluvelvoite minimitasolle 2024 alusta
&#8211; Meillä on valtava yhteinen vastuu vähentää päästöjä. Kun lähellämme riehuu sota ja inflaatio laukkaa meidän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan.
Päästövähennystavoitteeseen yltämistä hankaloittaa ja toisaalta kansalaisten arkea helpottaa sekin, että Ruotsi pudottaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen EU:n minimitasolle vuoden 2024 alusta.

Hallitus kuuntee kansaa: Ruotsi luopuu liikenteen päästövähennystavoitteesta