Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Sveitsin kansanpuolue

Hallitsemattoman maahanmuuton kritiikki siivitti Sveitsin kansanpuolueen selkeään vaalivoittoon sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa. Pahiten takkiinsa sai vihreät, joka menetti lähes kolmanneksen kannatuksestaan. Analyytikkojen mukaan äänestäjät turhautuivat äärilinjan ilmastoaktivisteihin.

Kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen Sveitsin kansanpuolue (SVP) <a href="https://www.swissinfo.ch/eng/elections-2023--projected-results/48897354">voitti</a> maan sunnuntaiset parlamenttivaalit. Puolue petrasi tulostaan edellisistä vaaleista ja kasvatti ääniosuuttaan kolme prosenttiyksikköä saaden 28,6 prosenttia annetuista äänistä.
Sosialidemokraatit (SP) on maan toiseksi suurin puolue 18 prosentin ääniosuudella. Keskustan (Mitte) kannatus riitti pronssille 14,6 prosentin kannatuksella.
Vaalien suurin häviäjä on vihreät (Grüne). Puolue menetti lähes neljä prosenttiyksikköä äänistä verrattuna edellisiin vaaleihin ja sai nyt 9,4 prosenttia äänistä.
Huoli maahanmuutosta ratkaisi vaalit
Analyytikkojen mukaan kuvat italialaisen Lampedusan saaren Afrikasta tulleista pakolaisista sekä laittomista maahanmuuttajista ovat palaneet myös sveitsiläisten äänestäjien verkkokalvolle. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on ollut SVP:n <a href="https://www.svp.ch/aktuell/publikationen/medienmitteilungen/der-waehlerauftrag-ist-klar-die-schweizerinnen-und-schweizer-haben-genug-von-der-schaedlichen-links-gruenen-asyl-und-zuwanderungspolitik/">keskeistä</a> osaamisaluetta &#8211; ja nyt teema tuotti taas toivottua tulosta.
Vihreiden <a href="https://www.nzz.ch/schweiz/die-gruenen-werden-die-wahlen-verlieren-sie-wissen-nicht-wohin-sie-sollen-mit-sich-selbst-sieht-so-die-zukunft-aus-ld.1736567">osalta</a> yleiseurooppalainen alamäki jatkui äärisäistä huolimatta. Ilmiö tullee heijastumaan myös EU-parlamenttivaaleihin ensi keväänä. Äärilinjan ilmastoaktivistien erilaiset tempaukset sekä asenteiden ehdottomuus ovat saattaneet saada äänestät katsomaan muualle.
Sveitsin parlamentin 200 paikasta kansanpuolue saa 62, sosialidemokraatit 41, keskusta 29 ja vihreät 23.
Äänestämässä kävi 46,6 prosenttia äänioikeutetuista eli hienoisesti enemmän kuin edellisissä parlamenttivaaleissa.

Sveitsin parlamenttivaaleissa käännös oikealle: Maahanmuuttokriittinen SVP ylivoimaisesti suurin – vihreille tuikea tappio

Sveitsiläiset kaatoivat eduskunnan jo hyväksymän lain yksityisille medioille maksettavasta tuesta. Sekä lain kannattajat että vastustajat perustelivat kantaansa &#8221;demokratian toimivuudella&#8221;. Vasemmistolaiset ja mediayhtiöt kannattivat mediatukea, oikeistolaiset vastustivat. 
Sveitsissä viime sunnuntaina pidetyssä kansanäänestyksessä kansalaiset <a href="https://jungefreiheit.de/politik/ausland/2022/schweizer-lehnen-staatliche-medienfoerderung-ab/">hylkäsivät</a> hallituksen ja eduskunnan jo hyväksymän lain, joka olisi tarjonnut yksityisille sanomalehdille, radioasemille ja nettisivustoille yhteensä 143 miljoonan euron tuet vuodessa. Selvä enemmistö äänestäjistä (54,6 prosenttia) oli lakiesitystä vastaan.
Sveitsissä on käytössä suora demokratia, jossa mistä tahansa lakiesityksestä voidaan järjestää sitova kansanäänestys, jonka tulosta eduskunnan on kunnioitettava. Kansanäänestyksen järjestämiseen vaaditaan 50 000 allekirjoitusta, jotka on kerättävä sadassa päivässä. Perustuslain muuttamisesta pidetään aina sitova kansanäänestys.
Viime sunnuntaina <a href="https://www.bk.admin.ch/ch/d/pore/va/20220213/index.html">äänestettiin</a> mediatuen lisäksi myös leimaverolain muuttamisesta, lasten suojelemisesta tupakkamainonnalta sekä eläin- ja ihmiskokeiden kieltämisestä.
Vasemmisto ja media kannattivat, oikeisto vastusti
Mediatuen vastustus oli vankinta saksankielisillä maaseutualueilla. Länsi-Sveitsissä ja Bernin, Zürichin ja Baselin kaltaisissa suurkaupungeissa puolestaan väki oli kaikkein suosiollisinta yksityisen median rahoittamista kohtaan.
Mediayhtiöiden itsensä lisäksi mediatukea kannattivat vasemmistopuolueet. Kannattajien perustelu oli, että nelikielisessä maassa demokratia ei toimi, jos tiedonvälitystä ei tueta valtion varoin.
Oikeistopuolueet puolestaan vastustivat mediatukea. Kansanäänestystä asiasta vaati Sveitsin kansanpuolue SVP, joka on eduskunnan suurin puolue. SVP varoitti, että valtion tuki tarkoittaisi median riippuvuutta hallituksesta. Mediatuen vastustajien mukaan vapaa ja riippumaton media on sveitsiläisen demokratian tukipylväs.
Mediaa tuetaan jakelutuella ja televisiomaksulla
Kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta sanomalehtien jakelutuki jää yhä voimaan. Sveitsin hallitus tukee tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien kotiin jakelua 47,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Jakelutukea saavat myös yhdistysten ja seurojen jäsenlehdet.
Sveitsissä toimii myös <a href="https://www.srgssr.ch/en/home">yleisradioyhtiö</a>, jonka neljä alueellista osastoa lähettävät radio- ja televisio-ohjelmia maan neljällä virallisella kielellä: saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja retoromaaniksi. Saksankielisten alueiden asukkaat joutuvat maksamaan väestöosuuttaan suuremman osan ohjelmatoiminnan kustannuksista.
Noin puolentoista miljardin Sveitsin frangin vuosibudjetilla toimiva yleisradioyhtiö saa neljä viidesosaa tuloistaan pakollisesta tv-maksusta. Loput katetaan mainoksilla ja ohjelmamyynnillä. Perhekohtainen tv-maksu on 335 frangia vuodessa, eli suunnilleen sama euroissa.

Sveitsiläiset kaatoivat mediatuen kansanäänestyksessä – ”Ei valtiosta riippuvaiselle medialle”