Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

toimitusjohtaja

Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen on erottava välittömästi. Jos eivät eroa, heidät on erotettava, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi jo heinäkuussa Ylen aamu- ja radion Ykkösaamu-lähetyksissä, että valtion omistajaohjaus petti Fortumin tapauksessa. Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen epäonnistui Ranteen mukaan tehtävässään.
&#8211; Tuon jälkeen uutiset pääministeri Sanna Marinin, omistajaohjausministeri Tuppuraisen ja omistajaohjausyksikön rooleista Fortumin Uniper-saagassa ovat käyneet kerta kerralta kamalammiksi. Ei ole selvää kuulivatko Sipilän hallitus, saati Fortum omistajaohjausta lainkaan, kun Uniperia lähdettiin nurkkaamaan. Fortumin hallituksessa ei ole ollut ketään omistajaohjauksesta ennen kuin tänä keväänä. Saksan neuvottelut on hoidettu vilttiketjulla, pahimmillaan pääministerin festaritekstareilla, Ranne listaa.
&#8211; Nyt Saksa harkitsee jopa Uniperin kansallistamista eli täyden määräysvallan hankkimista yhtiöstä, koska alun perinkin riittämättömäksi arvioitu pelastuspaketti ei riittänyt. Tuppurainen uhoaa, ettei Suomi hyväksy kansallistamista ilman korvausta, vaikka Saksa saa Uniperin osake-enemmistön jo ensimmäisen pelastuspaketin perusteella, ellei Fortum muuta neljän miljardin euron osakaslainaansa osakkeiksi.
Neuvottelijat vaihtoon
Ranteen mukaan Fortumin johto tuntuu olleen niin sanotun uponneiden kustannusten harhan vallassa eli kuvitellut, että aiemmat sijoitukset saadaan takaisin, kun kaadetaan Uniperiin lisää rahaa.
&#8211; Tässä tilanteessa Fortumin johtoon, omistajaohjauksen vastuuministeriksi sekä Suomen neuvottelijoiksi pitää saada tahot, joilla ei ole henkistä sidettä nykyiseen sotkuun, vaan kykenevät tarkastelemaan sitä kiihkottomasti ja tosiasiat tunnustaen.
Eli Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen on erottava välittömästi. Jos eivät eroa, heidät on erotettava, vaatii Ranne.
&#8211; Uniperin menetys Saksalle voi tulla Fortumille tähtitieteellisen kalliiksi, koska Uniperin arvo Fortumin taseessa on mennyttä. Uniperista luopuminen voi silti olla ”halvin” vaihtoehto, sillä sen tappioille ja vaikeuksille ei näy pohjaa.
Aika palata ilmastoristiretkeltä
Ranne muistuttaa, että valtion syy omistaa 50,8 % Fortumista on strateginen: ”sähköntuotannon riittävyyden varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa”. Yhtiön toimialan ydin on sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta, siirto, jakelu ja myynti.
&#8211; Sen sijaan Fortumin toimitusjohtajan mukaan yhtiön tarkoitus on edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Lisäksi toimitusjohtajan mukaan Fortum hankki Uniperin ajaakseen puhtaaseen energiaan siirtymistä kautta Euroopan!
&#8211; Fortumin on aika palata Saksan ilmastoristiretkeltään, ja keskittyä turvaamaan perusasioita eli Suomen ja Pohjoismaiden markkinoiden toimitus- ja hintavakautta. Siinä riittää työsarkaa valtion strategiselle yhtiölle, Ranne sanoo.

Fortum ja omistajaohjaus – Ranne: ”Molempien johto vaihtoon”

Helsinkiläisen Novolex-lakiasiaintoimiston toimitusjohtaja tuomittiin keväällä Helsingin käräjäoikeudessa petoksesta, törkeästä kavalluksesta ja omaisuutta koskevasta viranomaiskiellon rikkomisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Turvapaikanhakijoiden oikeudellisesta avustamisesta on tullut monille lakifirmoille erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Usein turvapaikanhakijat joutuvat kääntymään juridisia palveluita tarjoavien yritysten puoleen saadakseen myönteisen turvapaikkapäätöksen. Avustamisen kustannukset maksetaan valtion varoista.
Turvapaikanhakijoiden avustamisbisneksen yhteydessä on kuitenkin viime aikoina ilmennyt paljon väärinkäytöksiä ja jopa silkkaa huijausta. Yhtä näistä tapauksista käsiteltiin maaliskuussa Helsingin käräjäoikeudessa.
Laskutettuja toimenpiteitä ei oltu tehty
Helsinkiläisen Novolex-lakifirman toimitusjohtajana toimiva 32-vuotias nainen tuomittiin käräjillä petoksesta, törkeästä kavalluksesta ja omaisuutta koskevasta viranomaiskiellon rikkomisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Nainen on valittanut hovioikeuteen, joten tuomio ei ole lainvoimainen.
Petosta koskeva tuomio tuli Varsinais-Suomen oikeusaputoimistolle vuosina 2013-2015 tehdyistä useista laskuista, joille ei ollut perustetta. Laskujen yhteissumma oli 12 400 euroa. Laskut liittyivät näennäisesti oikeusapuun sekä tulkkaamiseen, mutta käräjäoikeuden mukaan laskutettuja toimenpiteitä ei oltu tehty turvapaikkahakemusten vireilläoloaikana.
Tuomittu 32-vuotias nainen toimii myös tulkkauspalveluja tarjoavan Global Interpreter Finland Oy:n toimitusjohtajana. Laskuja oikeusaputoimistolle oli lähetetty molempien firmojen nimissä.
Käräjäoikeus katsoi, että oikeusaputoimistoa oli erehdytetty tahallisesti oikeudettoman taloudellisen hyödyn saamiseksi.
Jätti tilittämättä rahoja ulosottoviranomaiselle
Törkeää kavallusta ja omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomista koskevissa syytekohdissa oli kysymys Novolexin työntekijän palkan ulosottopidätyksestä.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan nainen oli kyllä pidättänyt vuosina 2015–2016 työntekijänsä palkasta yli 10 000 euroa, mutta näitä rahoja ei oltu toimitettu ulosottoviranomaiselle. Nainen väitti, että hän oli luovuttanut pidätetyt varat työntekijälleen, eikä siten ollut anastanut niitä. Työntekijän mukaan mitään maksujärjestelyjä ei tosiasiassa oltu tehty eikä hän ollut saanut varoja itselleen.
Käräjäoikeus ei uskonut lakifirman toimitusjohtajan selityksiä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus päätyi siihen, että nainen oli ollut tietoinen sekä maksukiellosta, varojen tilitysvelvollisuudesta sekä siitä, että hänen menettelynsä seurauksena tilitysvelvollisuus jää täyttämättä.
Turvapaikka-asioista 1,5 miljoonan tienistit
Novolex kipusi vuosien 2015–2017 tarkastelujaksolla eniten korvauksia turvapaikka-asioiden hoitamisesta saaneiden lakiyritysten listalla kolmanneksi. Muutaman vuoden aikana yritys sai turvapaikka-asioiden juridisesta hoitamisesta yhteensä 1 534 600 euroa.
Suomeen saapui vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mitä voidaan pitää ennätysmääränä aiempiin vuosiin verrattuna. Turvapaikanhakijoiden oikeusavusta lakifirmoille on maksettu aiemmin 110 euron tuntipalkkio, mutta nykyisin avustuksesta on käytössä kiinteä, asiakohtainen palkkio.
Vuoden 2015 suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä johtuen suuri osa juridisen avustuksen laskuista perustuu tuntipalkkiohinnoitteluun.
 Kapea-alaista juridista avustamista
Novolexin verkkosivun perusteella yrityksen toiminta näyttää olevan melko kapea-alaista, sillä yritys ilmoittaa hoitavansa lähinnä pelkästään turvapaikanhakijoiden avustukseen liittyviä asioita. Ehdollisen vankeustuomion saanut toimitusjohtaja on itsekin tullut Suomeen turvapaikanhakijana.
Toimistollamme on vankka kokemus Maahanmuuttoviraston puhutteluissa avustamisessa. Olemme erikoistuneet oleskelulupiin, perheenyhdistämisiin ja kansalaisuusasioihin. teemme tarvittaessa valitukset näihin liittyvistä päätöksistä sekä hoidamme myös ulkomaalaisten riita- ja rikosasioita.
Novolexin verkkosivuilta ei käy ilmi, minkä nimisiä ovat yrityksessä työskentelevät juristit. Yhteydenottoa varten yritys ilmoittaa vain yhden sähköpostiosoitteen sekä matkapuhelinnumeron.
Neuvonnasta oleskelulupa- ja kansalaisuusasiassa Novolex ilmoittaa veloittavansa 186 euroa tunnilta. Jos neuvontaan sisältyy asiakirjan laatiminen, on veloitus 248 euroa tunnilta. Muista toimeksiannoista on erikseen ilmoitettu listahinnat.
Kahdeksan maksuhäiriötä ja vouti kintereillä
Vaikka turvapaikanhakijoiden avustaminen on tuonut Novolexin kassaan vuosittain satojatuhansia euroja, sekä yrityksen että sen toimitusjohtajan raha-asiat ovat rempallaan. Yrityksellä on 22 maksuhäiriömerkintää. Kyse on ollut liki 20 000 euron saatavista.
Käräjäoikeudessa tuomion saaneella Novolexin toimitusjohtajalla on itsellään kahdeksan maksuhäiriömerkintää, joiden yhteissumma on reilut 5 000 euroa. Nainen on muun muassa jäänyt kaksi kertaa kiinni liputta matkustamisesta joukkoliikenteessä, mutta jättänyt 80 euron tarkastusmaksut maksamatta.
Velkojien joukossa on esimerkiksi Danske Bank, perintäyhtiö Lindorff sekä vakuutusyhtiö Lähitapiola. Naisen velkoja on peritty myös ulosotossa.

Näin meitä vedätetään: Suomesta turvapaikan saanut lakifirman toimitusjohtaja tuomittiin petoksesta – huijasi oikeusaputoimistoa perusteettomilla laskuilla

Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.

Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
&#8211; En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
&#8211; Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.

Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo