

LEHTIKUVA
Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo
Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.
Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
– En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
– Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?

Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta

Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa

Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin

Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää













