Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

työntekijäpooli

Samaan aikaan kun Suomessa intoillaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin, veronmaksajat kustantavat joka ikinen kuukausi satojen miljoonien edestä työttömyysetuuksia. Pelkästään viime huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä oli liki 300 000 työikäistä ihmistä. Heille maksettiin etuuksia 312 miljoonalla eurolla.

Kelan ja Finanssivalvonnan yhdessä tuottama Suomen työttömyysturvatilasto paljastaa karuja tosiasioita Suomen työmarkkinatilanteesta. Huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen piirissä työttömyysetuuksien saajina oli kaiken kaikkiaan 296 466 työikäistä ihmistä.
Työttömyysturvan maksajia on Suomessa useita. Kela maksaa sekä peruspäivärahaa että työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiopäivärahaa, jota kutsutaan myös ansiosidonnaiseksi työttömyystueksi. Suomen työttömyysturvatilasto kertoo kuukausittain eriteltynä tiedot kaikkien työttömyysturvaa saajien määristä sekä heille yhteensä maksetun rahojen kuukausittaisesta määrästä.
Työttömyysetuuksien <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ministerit-hehkuttavat-kilpaa-tyollisyysastetta-samaan-aikaan-tyottomyysturvan-saajien-maara-paisuu-maaliskuussa-jo-350-000-kelan-ja-tyottomyyskassojen-rahojen-piirissa/">saajien määrä</a> on hieman matalampi kuin vuosi sitten, mutta on edelleen huolestuttavan korkealla. Työttömyyden hoitaminen on samalla järkyttävän kallista. Pelkästään huhtikuussa etuuksia maksettiin 312,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana etuuksien määrä on kuukausitasolla hieman vaihdellut, mutta kokonaismäärä on ollut joka kuukausi yli 300 miljoonaa.
Työttömyys sairastuttaa
Suomalaisessa järjestelmässä kaikki veronmaksajat osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista turvaa. Kela puolestaan maksaa työttömyysetuuksia niille, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kelan maksamia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Vuositasolla työttömyyden hoitaminen onkin kallista veronmaksajille: viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin lähes 3,7 miljardin euron edestä, kun huomioidaan sekä Kelan että työttömyyskassojen maksamat etuudet. Koska toistaiseksi tänä vuonna maksettujen työttömyysetuuksien kuukausittainen määrä ei ole ollut kertaakaan alle 300 miljoonaa euroa, kehitys on johtamassa siihen, että etuuksia maksetaan tänäkin vuonna yli 3,6 miljardia euroa.
Tyypillisesti työttömyys on korkeinta ryhmässä, jonka jäsenet ovat pelkän perus- ja keskiasteen koulutuksen varassa. Numeroiden valossa on kuitenkin selvää, että työttömyyden vähentämiseen kannattaa panostaa ja poistaa työllistymisen esteitä, sillä koko yhteiskunnan etu olisi etuuksien saajien määrän väheneminen ja siirtyminen työelämään samalla kartuttamaan yhteistä kassaa.
Työttömyys käy kalliiksi muillakin tavoilla, koska työttömyydellä tiedetään olevan yhteys psyykkisen ja fyysisen terveyden puutteeseen.
Vasemmistolle mieluisa silmänkääntötemppu
Suomalainen erikoisuus on käyttää mittarina työllisyysastetta, ja monet poliitikot tyypillisesti myhäilevät tyytyväisenä päästessään kertomaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on myös ollut työllisyyden kohentaminen – ja ainakin näennäisesti tuloksia on tullut. Viime vuonna Marin myös ilmoitti puolueensa tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen.
Myös Marinin puoluetoveri, työministeri Tuula Haatainen on aina tilaisuuden tullen muistanut kertoa positiivisista työllisyysasteen muutoksista.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Työllisyysaste jatkaa reippaasti nousuaan. Hallituksen tavoite ylitettiin jo lokakuussa, eli työllisyystoimemme tehoavat ja tällä tiellä on syytä jatkaa. <a href="https://t.co/r2q3913yMg">https://t.co/r2q3913yMg</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1605137233350205440?ref_src=twsrc%5Etfw">December 20, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Poliitikoille työllisyysasteesta kertominen on eräänlainen silmänkääntötemppu, sillä työllisyysasteen mittarit työllistymiselle ovat sangen löysät. Työllisyysasteen tuijottaminen johtaakin harhaan.
Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 2022 ennätyskorkea 74,5 prosenttia. Hallituksen taholta on kovasti kehuttu tätä saavutusta, mutta se kertoo vain osan totuudesta, sillä ehdyt työtunnit ovat jopa kääntyneet laskuun ja työpanos kokonaisuudessaan supistunut. Pelkästään tarkastelemalla samanaikaisesti kuukausitasolla maksettujen työttömyysetuuksien kokonaismäärää on helppo ymmärtää, miten työllisyysasteen esittämä kuvaus on puutteellinen.
Työllisyysasteen nousu ei auta julkistaloutta
Ajatuspaja Suomen Perustan analyysissä Nouseva työllisyysaste, vähenevät työtunnit ja kasvava tukien käyttö entinen Suomen pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä huomauttaa, että talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden ja <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/nouseva-tyollisyysaste-vahenevat-tyotunnit-ja-kasvava-tukien-kaytto/">koko työpanoksen</a> kehityksestä. Koska työttömyysturvan saajien määrä on edelleen korkealla tasolla, työllisyysasteen nousu ei ole kohentanut julkisen talouden tilannetta.
Lisäksi on huomioitava, että tehtyjen työtuntien määrä on laskenut samaan aikaan kun työllisyysaste on noussut. Työllisyysasteeseen lasketaankin mukaan jo yhdellä viikkotyötunnilla. Näin tunti duunia viikossa muuttaa työttömän työlliseksi ja samalla tuntiduunari singahtaa pois työttömien joukosta.
Työllisyysasteen nousu perustuukin suurelta osin osa-aikatöiden kasvuun. Osa-aikatyötä tekee nyt jo 20 % työllisistä, joista joka kolmas haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä. Samalla kun työelämä pirstaloituu, erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien käyttö on kasvanut, mikä onkin helposti nähtävissä, kun tarkastelee työttömyysetuuksien saajien määrää.
Lisäksi työttömiä on edelleen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen huhtikuun <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164959">työllisyyskatsauksen</a> mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Demari-Lindtmanin mamuhehkutus lässähti
Samaan aikaan, kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja monet sinnittelevät osa-aikatyössä, perussuomalaisia lukuun ottamatta liki kaikki muut puolueet haluaisivat lisätä matalasti koulutetun työväestön määrää tuomalla maahan lisää työikäisiä maahanmuuttajia.
Viimeksi näin teki SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Antti Lindtman, jonka mukaan Suomessa olisi työvoimapula, johon demarit vaativat ”ratkaisuja”. Lindtman ei tällä kertaa mainitse suoraan työperäistä maahanmuuttoa, mutta hänen jakamassaan artikkelissa, vaaditaan ”toivottamaan tervetulleiksi” ulkomailta tulevat työntekijät.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Busseista loppuvat kuljettajat, päiväkodeista lastenhoitajat ja sairaaloista hoitajat, ellemme löydä ratkaisuja työvoimapulaan. Siksi tarvitaan reilua ja avointa työlinjaa.<a href="https://t.co/HW5GNKopcK">https://t.co/HW5GNKopcK</a>
&mdash; Antti Lindtman (@AnttiLindtman) <a href="https://twitter.com/AnttiLindtman/status/1664545804005130240?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Lindtmanin mamuhehkutus ei kuitenkaan uppoa hedelmälliseen maaperään. Nykyään Suomessa tiedostetaan jo hyvin, että matalapalkkaiset maahantulijat kääntyvät Kelan tulonsiirtojen pariin, koska palkka ei riitä elämiseen. Näin ollen työperäinen maahanmuutto on vain lisärasite veronmaksajille.
Lindtmanille huomautetaan myös, että Suomessa jo nyt on runsaasti työikäisiä maahanmuuttajia Kelan rahoilla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä on tehty kaduilla kävelevien runsaiden maahanmuuttajoukkojen aktivoimiseksi työelämän palvelukseen?
&mdash; Timo Merimaa (@TimoMerimaa) <a href="https://twitter.com/TimoMerimaa/status/1664554488986755072?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kannustavuuden ongelmat korjattava
Mikä neuvoksi, jotta satojen tuhansien työttömien joukko saataisiin liikkeelle ja samalla työttömyysetuuksien määrä laskuun? Koskenkylä ei analyysissaan lämpene työperäiselle maahanmuutolle. Koskenkylän mielestä työllisyyttä tulisikin parantaa keskittymällä korjaamaan ulkomaisen työvoiman palkkoihin, verotukseen ja kannustinloukkuihin liittyviä epäkohtia, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on Suomessa erittäin paljon.
Työllisyysastetta parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita. Perussuomalaiset on toistuvasti pitänyt esillä työn kannustavuuteen liittyviä ongelmia ja vaatinut niiden korjaamista.
Tammikuussa julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisessa ohjelmassa</a> perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työtuntien lisäämiseen työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.
Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua. Poolimalli olisi sovellettavissa myös konsernin sisäisesti tai jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.
Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se samalla lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Työllisyysasteen viimeaikainen nousu ei anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, koska kehitys johtuu pitkälti osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut. Perussuomalaiset tarjoaa nyt uusia ratkaisuja osa-aikaisten työntekijöiden työllisyyden parantamiseksi. Työhaluisia ikääntyneitä työntekijöitäkään ei ole syytä unohtaa.

Perussuomalaiset katsoo, että julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvitsemme lisää suomalaista työtä. Näennäisesti viime aikojen työllisyyskehitys vaikuttaakin positiiviselta, koska työllisyysaste on kohonnut ja työttömyys alentunut.
Työllisyysasteen nousu on kuitenkin pitkälti seurausta osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, minkä vuoksi työllisyyden kokonaistuotos eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että perussuomalaiset ei haaveile työtuntien vähentämisestä tai nelipäiväisestä työviikosta.
&#8211; Sen sijaan haluamme suomalaisille lisää töitä, lisää työtunteja. Suomessa keskimääräiset viikoittaiset työtunnit ovat lyhimmästä päästä Euroopassa. Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa, Purra sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisen ohjelman</a> julkistamistilaisuudessa.
Moni työskentelee osa-aikaisesti tahtomattaan
Työtuntien kehitys siis kulkee Suomessa eri suuntaan kuin työllisyysaste, vaikka hallitus ei tästä välitäkään eikä ole rehellinen, Purra muistuttaa.
&#8211; Kun työllisyysastetta tarkastellaan sen avulla, että työllisyysasteeseen mukaan laskemiseksi riittää työssäkäyvän ihmisen yksi työtunti viikossa, työllisyysaste saadaan sillä nousuun. Kuitenkin huomattavasti parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra muistuttaa, että osa-aikatyön määrä Suomessa on kasvanut viime aikoina paljon, mutta kaikille se ei ole suinkaan oma valinta, koska moni suomalainen haluaisi tehdä enemmän töitä. Osa-aikatyöllisistä moni siis tekee lyhyempää työpäivää vastentahtoisesti, vaikka motivaatiota olisi tehdä kokopäivätyötä.
&#8211; Jopa yli 200 000 suomalaista haluaisi tehdä enemmän töitä ja lisää työtunteja. Se samalla mahdollistaisi sen, että he tulisivat palkallaan toimeen eivätkä olisi enää riippuvaisia sosiaaliturvasta.
Työntekijäpooli olisi win-win-ratkaisu
Työtuntien lisäämiseen perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.
Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua.
Helpointa malli on toteuttaa saman konsernin sisällä olevien yritysten välillä esimerkiksi siten, että kaupan kassalla vakituisesti työskentelevä henkilö saa työnantajaltaan tarjouksen tehdä tietyn määrän työtunteja siivouksessa tai muissa kunnossapitotehtävissä, mikäli kassatehtäviin ei riittävää työtuntimäärää pystytä tarjoamaan. Tulevaisuudessa työntekijäpoolimalli voisi toimia jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.
Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se myös lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.
&#8211; Pooli mahdollistaa, esimerkiksi konsernin sisällä, ihmisille mahdollisuuden tehdä erityyppisiä töitä, mikä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa omaa työtuntimäärää ja samalla parantaa omia ansioitaan, Purra kertoo.
Ruotsissa enemmän seniorityöntekijöitä
Perussuomalaiset nostaa myös esille, että käyttämätöntä työvoimareserviä Suomessa löytyy erityisesti myös ikääntyvissä työntekijöissä, joiden työllisyys Suomessa on paljon matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
&#8211; Kun Suomessa puhutaan työvoiman saannin vaikeuksista, myös ikääntyneet työntekijät olisi syytä huomioida sen sijaan, että Suomeen haikaillaan lisää väkeä kehitysmaista.
Purra toteaa, että Suomen tulisi ottaa asiassa mallia Ruotsista, jossa esimerkiksi 60-74-vuotiaiden työllisyys on Suomea korkeammalla tasolla.
&#8211; Kun vierailee Tukholmassa, niin tämän näkee omilla silmillään: Ruotsissa palveluammateissa työskentelee selvästi ikääntyneempiä ihmisiä kuin Suomessa yleensä. Jos Suomi saisi 60-74-vuotiaiden työllisyysasteen samalle tasolle kuin Ruotsissa, meillä olisi tässä maassa liki 100 000 uutta työllistä.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

työntekijäpooli

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Uusimmat

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026