Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Suomi sitoutuu auttamaan Ukrainaa myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien tuhojen korjaamisessa. &#8211; Ukrainan jälleenrakentamisessa on kyse satojen miljardien eurojen panostuksista, joihin meiltä löytyy paljon tarvittavaa osaamista, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osan tiedotustilaisuudessa torstaina.

Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165344">ensimmäinen osa</a> keskittyy erityisesti siihen, millaista rahoitusta, tukea ja neuvontaa suomalaisyritykset voivat saada osallistumisessa Ukrainan jälleenrakennukseen. Se on laadittu ulkoministeriössä yhteistyössä muun valtionhallinnon ja keskeisten elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa.
Hallitusohjelmaan pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään useita rahoitusratkaisuja, jotka helpottavat markkinaselvityksiä, kaupankäyntiä ja investointeja Ukrainaan.
Käytännön rahoitustoimista merkittävimpiä ovat Finnveran Ukrainaan kohdistuvan vienninrahoituksen mahdollistaminen korvaamalla mahdollisesti aiheutuvia luottotappioita.
Tuet vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita
Finnfundin pääomaa korotetaan lisäksi kohdistetusti 25 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa sijoituksia yksityissektorille Ukrainassa.
Suunnitelmassa esitetään myös uuden sekaluottoinstrumentin, Ukraine Investment Facilityn, perustamista. Se mahdollistaisi 50 miljoonan euron edestä hankkeita vuosina 2025–2026.
Lisäksi Finnpartnership-liikekumppanuustuen ehtoja ja tukimuotoja kehitetään vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita Ukrainassa. Liikekumppanuusohjelmaa lisärahoitetaan yhteensä 8 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.
Suomi seisoo Ukrainan rinnalla
&#8211; Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, <a href="https://www.youtube.com/watch?app=desktop&amp;v=y4c25-bSWMk">aloitti</a> ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio jälleenrakennussuunnitelman tiedotustilaisuuden torstaina Helsingissä.
&#8211; Välittömän tuen lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin jälleenrakennusapua. Sodan tuhojen korjaamisen on arveltu kestävän useita vuosia ja maksavan satoja miljardeja.
Viimeisin arvio jälleenrakentamisen kustannuksista on ministerin mukaan yli 400 miljardia euroa. Suomella on paljon tarjottavaa vaikkapa siirtymässä puhtaisiin teknologioihin ja energiantuotantoon.
Vastuullisuus huomioidaan
Osaamista löytyy myös digitalisaatiossa, tietoverkoissa, rakentamisessa sekä hyvässä hallinnossa.
&#8211; Kaikessa Suomen Ukrainalle antamassa tuessa huomioidaan vastuullisen yritystoiminnan periaatteet, oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruption torjunta.
Suunnitelman toinen osa valmistuu ensi vuonna ja siinä käsitellään laajemmin valtionhallinnon ja sidosryhmien osallistumista. Keskiössä on kehitysyhteistyö- ja humanitaaristen määrärahojen käyttö.

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

Ulkoministeriön tutkimusraportin mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyön painopiste siirretään nykyistä enemmän Ukrainaan. Kansalaisten vahva enemmistö on sitä mieltä, että jos jokin maa ei halua tuomita Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, pitää kehitysyhteistyö sellaisten maiden kanssa lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää rahoitusta. Tällaisia maita on Suomen kehitysavun vastaanottajien joukossa paljon. 
Ulkoministeriön äskettäin julkaiseman <a href="https://um.fi/documents/35732/0/Suomalaisten+mielipiteet+kehitysyhteisty%C3%B6st%C3%A4+2023_tutkimusraportti.pdf/8f498205-ca0e-e3a2-d030-03e1648a1755">tutkimusraportin</a> mukaan useimmat suomalaiset (63 %) pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Mielipiteissä on kuitenkin nähtävissä entistäkin selkeämpi jako puoluekannan ja sukupuolen mukaan.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista noin 70 % pitää kehitysapua erittäin tärkeänä, kun taas perussuomalaisten kannattajista lähes kolmannes pitää 
kehitysyhteistyötä yhdentekevänä. Naiset pitävät kehitysyhteistyötä selvästi tärkeämpänä kuin miehet.
Humanitaarisen avun eli luonnonkatastrofien tai sotien uhreille annettavan akuutin avun kannatus on selvästi suurempi kuin kehitysavun. Humanitaarista apua pitää tärkeänä neljä viidesosaa (80 %) suomalaisista.
Neljäsosa lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan
Lähes neljäsosa suomalaisista (23 prosenttia) ei näe perusteita tehdä kehitysyhteistyötä lainkaan. Tällä tavalla ajattelevien määrä on kasvanut trendinomaisesti viime vuosina, ja vastaajajoukossa korostuvat miehet, peruskoulutuksen saaneet ja perussuomalaisten kannattajat.
Puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun 37 % taas leikkaisi määrärahoista tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Erot puoluetaustoissa korostuvat rahoista puhuttaessa.
Perussuomalaisista vain 4 % lisäisi määrärahoja, kun taas 90 % leikkaisi tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Vihreissä tilanne on lähes peilikuva: määrärahojen lisäämistä kannattaa 94 % ja vain 1 % leikkaisi kehitysyhteistyön määrärahoista.
Painopiste Ukrainaan
Lähes puolet suomalaisista (44 %) katsoo, että kehitysyhteistyön painopistettä tulisi Venäjän hyökkäyksen takia siirtää nykyistä enemmän Ukrainaan. Miehet (55 %) ovat selvästi enemmän tätä mieltä kuin naiset (32 %).
Lähes kaikki suomalaiset (94 %) pitävät tärkeänä, että Suomi antaa ukrainalaisille humanitaarista hätäapua sodan aikana. Neljä viidestä (77 %) on sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua kehitysyhteistyöllä Ukrainan jälleenrakennukseen sodan loputtua.
Vastaajien ehdoton enemmistö (80 %) on nimenomaan sitä mieltä, että Suomen pitää käyttää kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen, sen sijaan, että Ukrainan tuki tulisi joltain erilliseltä momentilta. Gallup-kysymyksen muotoilu oli &#8221;Suomen ei pitäisi tukea Ukrainaa kehitysyhteistyövaroin&#8221;, ja se sai vastaajilta täystyrmäyksen.
Suomalaisten toive toteutuu, sillä hallitusohjelman mukaan Ukraina on tulevalla kaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.
Kehitysapurahat pois Venäjän tukijoilta
Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti kehitysyhteistyön jatkamiseen niissä maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Reilu kolmannes (39 %) sanoo, että kehitysyhteistyö näiden maiden kanssa pitäisi lopettaa kokonaan. Lisäksi neljännes on sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä tulisi ainakin vähentää.
Uusi hallitusohjelma vastaa kansalaisten toiveita: &#8221;Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa&#8221;.
Tulevan hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) <a href="https://yle.fi/a/74-20037426">toteaa</a> Ylen haastattelussa, että kehitysapu voidaan hallitusohjelman mukaan katkaista mailta, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Erityisesti Afrikan mailla on ollut nähtävissä tukea Venäjälle, kertoo Tavio.
YK:n yleiskokouksessa helmikuussa Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria, Eritrea, Mali ja Nicaragua äänestivät Venäjän hyökkäyssodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä maista ainakin Syyria on Suomen kehitysapukohde. Äänestämisestä pidättyminen on toinen tapa osoittaa tukea Venäjälle. Tyhjää äänestäneissä oli Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/860a7939-2038-4b81-a409-86d8dcc60529">mukaan</a> useita Suomesta kehitysapua saavia maita, kuten Etiopia, Mosambik, Vietnam, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan.
Kehitysavun ehtona karkotettavien vastaanotto
Hallitusohjelman mukaan &#8221;Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle&#8221;. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että jos jokin maa ei suostu ottamaan vastaan Suomesta karkotettavia tai käännytettäviä kansalaisiaan, kyseinen maa ei myöskään saa kehitysapua Suomelta. Lisäksi viisumien myöntämistä ko. maan kansalaisille voidaan rajoittaa.
Esimerkiksi Irak on <a href="https://yle.fi/a/3-10291174">kieltäytynyt</a> ottamasta vastaan Suomesta pakkopalautettavia kansalaisiaan, mikäli näitä ei ole tuomittu rikoksesta. Tämä on vaikeuttanut perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden käännyttämistä. Siitä huolimatta Irak on saanut Suomelta kehitysapua.
Uusi hallitus lupaa myös valvoa kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.

Ei kehitysapua Venäjää tukeville maille – hallitusohjelman linjaukset noudattavat kansan tahtoa

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

Ei kehitysapua Venäjää tukeville maille – hallitusohjelman linjaukset noudattavat kansan tahtoa

Uusimmat

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025