Ei kehitysapua Venäjää tukeville maille – hallitusohjelman linjaukset noudattavat kansan tahtoa

Ulkoministeriön tutkimusraportin mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä, että kehitysyhteistyön painopiste siirretään nykyistä enemmän Ukrainaan. Kansalaisten vahva enemmistö on sitä mieltä, että jos jokin maa ei halua tuomita Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, pitää kehitysyhteistyö sellaisten maiden kanssa lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää rahoitusta. Tällaisia maita on Suomen kehitysavun vastaanottajien joukossa paljon.

Ulkoministeriön äskettäin julkaiseman tutkimusraportin mukaan useimmat suomalaiset (63 %) pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä. Mielipiteissä on kuitenkin nähtävissä entistäkin selkeämpi jako puoluekannan ja sukupuolen mukaan.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista noin 70 % pitää kehitysapua erittäin tärkeänä, kun taas perussuomalaisten kannattajista lähes kolmannes pitää
kehitysyhteistyötä yhdentekevänä. Naiset pitävät kehitysyhteistyötä selvästi tärkeämpänä kuin miehet.

Humanitaarisen avun eli luonnonkatastrofien tai sotien uhreille annettavan akuutin avun kannatus on selvästi suurempi kuin kehitysavun. Humanitaarista apua pitää tärkeänä neljä viidesosaa (80 %) suomalaisista.

Neljäsosa lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan

Lähes neljäsosa suomalaisista (23 prosenttia) ei näe perusteita tehdä kehitysyhteistyötä lainkaan. Tällä tavalla ajattelevien määrä on kasvanut trendinomaisesti viime vuosina, ja vastaajajoukossa korostuvat miehet, peruskoulutuksen saaneet ja perussuomalaisten kannattajat.

Puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun 37 % taas leikkaisi määrärahoista tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Erot puoluetaustoissa korostuvat rahoista puhuttaessa.

Perussuomalaisista vain 4 % lisäisi määrärahoja, kun taas 90 % leikkaisi tai lopettaisi kehitysyhteistyön kokonaan. Vihreissä tilanne on lähes peilikuva: määrärahojen lisäämistä kannattaa 94 % ja vain 1 % leikkaisi kehitysyhteistyön määrärahoista.

Painopiste Ukrainaan

Lähes puolet suomalaisista (44 %) katsoo, että kehitysyhteistyön painopistettä tulisi Venäjän hyökkäyksen takia siirtää nykyistä enemmän Ukrainaan. Miehet (55 %) ovat selvästi enemmän tätä mieltä kuin naiset (32 %).

Lähes kaikki suomalaiset (94 %) pitävät tärkeänä, että Suomi antaa ukrainalaisille humanitaarista hätäapua sodan aikana. Neljä viidestä (77 %) on sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua kehitysyhteistyöllä Ukrainan jälleenrakennukseen sodan loputtua.

Vastaajien ehdoton enemmistö (80 %) on nimenomaan sitä mieltä, että Suomen pitää käyttää kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen, sen sijaan, että Ukrainan tuki tulisi joltain erilliseltä momentilta. Gallup-kysymyksen muotoilu oli ”Suomen ei pitäisi tukea Ukrainaa kehitysyhteistyövaroin”, ja se sai vastaajilta täystyrmäyksen.

Suomalaisten toive toteutuu, sillä hallitusohjelman mukaan Ukraina on tulevalla kaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.

Kehitysapurahat pois Venäjän tukijoilta

Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti kehitysyhteistyön jatkamiseen niissä maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Reilu kolmannes (39 %) sanoo, että kehitysyhteistyö näiden maiden kanssa pitäisi lopettaa kokonaan. Lisäksi neljännes on sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä tulisi ainakin vähentää.

Uusi hallitusohjelma vastaa kansalaisten toiveita: ”Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa”.

Tulevan hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) toteaa Ylen haastattelussa, että kehitysapu voidaan hallitusohjelman mukaan katkaista mailta, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Erityisesti Afrikan mailla on ollut nähtävissä tukea Venäjälle, kertoo Tavio.

YK:n yleiskokouksessa helmikuussa Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria, Eritrea, Mali ja Nicaragua äänestivät Venäjän hyökkäyssodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä maista ainakin Syyria on Suomen kehitysapukohde. Äänestämisestä pidättyminen on toinen tapa osoittaa tukea Venäjälle. Tyhjää äänestäneissä oli Iltalehden mukaan useita Suomesta kehitysapua saavia maita, kuten Etiopia, Mosambik, Vietnam, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan.

Kehitysavun ehtona karkotettavien vastaanotto

Hallitusohjelman mukaan ”Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle”. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että jos jokin maa ei suostu ottamaan vastaan Suomesta karkotettavia tai käännytettäviä kansalaisiaan, kyseinen maa ei myöskään saa kehitysapua Suomelta. Lisäksi viisumien myöntämistä ko. maan kansalaisille voidaan rajoittaa.

Esimerkiksi Irak on kieltäytynyt ottamasta vastaan Suomesta pakkopalautettavia kansalaisiaan, mikäli näitä ei ole tuomittu rikoksesta. Tämä on vaikeuttanut perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden käännyttämistä. Siitä huolimatta Irak on saanut Suomelta kehitysapua.

Uusi hallitus lupaa myös valvoa kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.