Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Liikenneministeri Lulu Ranne tyrmää junatunnelin Tallinnaan: ”Vastuutonta haihattelua”

Hallitus haluaa nopeuttaa rikosprosesseja – Meri: ”Haluamme parantaa rikoksen uhrin asemaa”

Etelä-Karjala säästää ambulansseista: Ensihoitoon miljoonan euron leikkaukset – SDP, kokoomus ja keskusta ajoivat päätöksen läpi

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

vertaisoppiminen

Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan haittamaahanmuutosta, joka heikentää oppimistuloksia, kasvattaa julkisia menoja sekä lisää rikollisuutta, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta. Koposen mukaan suomalaisen peruskoulun menestystarina on kohta muisto vain, jos hallitus ei halua puuttua ongelman juurisyihin ja suitsia haitallista maahanmuuttoa.

Kaupunkilehti <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4470762">Länsiväylän</a> haastattelemat espoolaiset isät kertoivat hiljattain, että heidän lastensa kouluissa esiintyy yhä enemmän väkivaltaa, jengiytymistä ja muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisointia. Häiriköt ovat maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana.
Opettajan aika, huomio ja voimavarat eivät riitä erityistä tukea vaativiin oppilaisiin ja koko muun luokan opettamiseen. Isät kysyvät, onko meillä varaa menettää se paras enemmistö oppilaista, joiden koulukäyntiä erityisoppilaat terrorisoivat. Sama pohtii myös kansanedustaja Ari Koponen, jonka mukaan suomalainen peruskoulu on ollut suuri menestystarina, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta.
&#8211; Meillä on peruskouluja, joissa arkisissa kohtaamisissa ei puhuta enää lainkaan suomea. Espoossa ja Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on korkeimmillaan yli 50 %. Turusta löytyy koulu, jonka oppilaista 90 % puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. On luokkia, joissa ei ole yhtään suomenkielistä oppilasta, paljastaa Koponen.
Ilman suomen kieltä ei integroituminen onnistu
Nykyisessä ympäristössä kielen oppiminen on lähes mahdotonta, kun vertaisoppimista ei enää tapahdu eikä halua oppimiseen ole. Tämä on Koposen mukaan ongelman ydin, sillä ilman suomen kieltä integroituminen yhteiskuntaan ei onnistu.
&#8211; Maahanmuuttajien oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukeviin toimenpideohjelmiin punavihreä hallituksemme voi tuhlata vuodesta toiseen kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahoja, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Kaupungit ghettoutuvat ennen pitkää. Ihmeitä ei pystytä uusilla toimintamalleilla, hankkeilla ja miljoonilla tekemään, jos haitallista maahanmuuttoa jatketaan.
&#8211; Tällä eduskuntakaudella olemme saaneet aikaan hyviä konkreettisia toimia koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Näiltä kaikilta putoaa kuitenkin pohja, jos hallitus ei halua puuttua ongelman juurisyihin, vaan jatkaa haitallista maahanmuuttoa etenkin tietyistä maista, joiden ongelmat tiedämme, päättää Koponen.
&nbsp;

Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…

Perussuomalaiset ovat vuosikymmenen ajan varoittaneet siitä, mitä maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on tapahtumassa. Todellisuus alkaa pikkuhiljaa tihkua myös perinteiseen mediaan. Iltalehti on huomannut koululaitoksen olevan ajautumassa ojaan voittoisalta Pisa-polulta.

Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee">analyysissaan</a> perehtynyt Venla Berneliuksen ja Heidi Huilan <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857">raporttiin</a> koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä. Nurmi sai raportista ilmeisen ahaa-elämyksen meneillään olevasta kaaoksesta. 
Herätyksen toimittaja toki olisi voinut saada jo paljon aikaisemminkin. Ihan vain kuuntelemalla isolla korvalla perussuomalaisten sanomaa.
”Vertaisoppimista ei tapahdu”
Suomessa on asuinalueita ja niiden kouluja, joissa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat ovat jo jääneet vähemmistöksi. Suomen kieltä ei puhuta välitunneilla, vaan jotakin vaikkapa Turun Varissuon yli 100 eri kielestä. Varissuon kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on jopa 90 prosenttia.
Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kuvaa koulun arkea Bernelius&amp;Huilan raportissa:
-Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu.
-Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa.
”Suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin”
Lauri Nurmi kirjoittaa, että oppimisvaikeuksien seurauksena ”suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.” 
Seurauksena on Nurmen mukaan se, että ”puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.” Myöskään lasten vanhemmat eivät opi virallista kieltä ja kaiken tämän seurauksena segregaatio etenee, ja sen mukanaan tuomat ongelmat lisääntyvät.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on huomioinut politiikan toimittaja Nurmen kirjoituksen ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho">kommentoi</a> sitä Twitterissä.
”Nurmen ”analyysissä” ei ole mitään, mistä perussuomalaiset eivät olisi puhuneet ja varoittaneet jo vuosikymmenen ajan. Se on ollut Nurmen ja kaltaistensa mielestä rasismia ja fasismia. Sitä saa, mitä kerjää. Enjoy!”

Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”