Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

Virkavastuu

Eduskuntaryhmän 2.varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui tällä viikolla Terveet tilat 2028-ohjelman vuosittain järjestettävään parlamentaariseen keskustelutilaisuuteen. Vuonna 2018 käynnistyneen kymmenvuotisen ohjelman tavoite on ”tervehdyttää julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat”. Ohjelman tavoitteet ovat väliarvion mukaan hyvin kaukana. Ranne totesi puheenvuorossaan, että huoli, tilannekuva ja tavoitteet ovat pitkälti yhteiset, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi osin hyvinkin erilaisia.
 
Lulu Ranne toteaa ohjelman sisältävän julkiselle sektorille tyypillisesti runsaasti erilaisia raportteja, selvityksiä ja työpajoja.
&#8211; Selvitykset eivät auta, ellei kunnilla ole riittävästi ammattilaisia ja rahaa tiedon hyödyntämiseen. Mikään ei myöskään muutu, jos virkavastuulliset eivät jatkossakaan joudu todelliseen vastuuseen julkisiin rakennuksiin liittyvistä laiminlyönneistään ja niiden seurauksista, tiivistää Ranne.
&#8211; Suomessa on periaatteessa lait, jotka turvaavat oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Laeista huolimatta osa kuntien viranhaltijoista ja johdosta eivät valvo, puutu ongelmiin tai auta uhreja ajoissa tai lainkaan. Virkavastuut eivät toteudu, sillä laiminlyönneistä ei seuraa mitään. Laiminlyöntien seuraukset tulevat yhteiskunnalle ja yksilöille erittäin kalliiksi ja uhrit jäävät edelleen usein vaille apua.
Valvojilla ja laiminlyöjillä sama työnantaja
Ranteen mukaan erityisesti koulujen oppilaat ja päiväkotilapset jäävät paitsioon. Perheet ovat joutuneet ongelmiin, kun ne ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Henkilöstökin on usein puun ja kuoren välissä, heidän oireilujaan vähätellään ja heitä painostetaan olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.
&#8211; Kaikki kyllä osoittavat myötätuntoa sisäilmauhreja kohtaan, mutta ongelmien korjaamiseen tarvitaan konkreettisia ja koviakin muutoksia ja toimia, Ranne sanoo.
&#8211; Terveet tilat -ohjelmaan on sisällytettävä lakiuudistusehdotuksia, joiden avulla julkisen sektorin virkavastuisiin liittyviä perusongelmia on mahdollista ratkaista. Tilanne ei ole terve, kun valvojilla, velvoittavilla viranhaltijoilla ja laiminlyöjällä on työnantajana sama kunta.
Perussuomalaiset ehdottavat ratkaisuiksi muun muassa ryhmäkanneoikeuden laajentamista kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneet terveysongelmat. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisi Ranteen mukaan siirrettävä riittävän kauas rakennuksiaan laiminlyövistä kunnista ja muista julkisyhteisöistä. Tämä madaltaisi kynnystä puuttua ongelmiin riittävän vahvasti ja ajoissa.
Tuottamattomasta tekemisestä luovuttava
Ranne vaatii myös, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle olisi annettava sairautta eikä oireita kuvaava luokitus. Silloin uhrit saisivat tarvitsemaansa hoitoa, kuntoutusta ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsisivät eläkejärjestelmän piiriin.
Ohjelman väliarviossa todetaan, että sille ei osoiteta riittävästi rahaa suhteessa tavoitteisiin. Ranteen mukaan ohjelman vaikuttavuutta voitaisiin huomattavasti parantaa keskittämällä voimavarat työhön, joka vie varmasti kohti tavoitteita. Turhasta silpusta ja tuottamattomasta tekemisestä on luovuttava.
&#8211; Niin kuntien kuin valtionkin on asetettava menokohteitaan tärkeysjärjestykseen ja varmistettava riittävät määrärahat korjausvelan ammattimaiseen pienentämiseen ja sisäilman uhrien tilanteen parantamiseen.

Ranne: Sisäilmaongelmat eivät ratkea selvityksillä tai työpajoilla

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui tänään perussuomalaisten ryhmän edustajana parlamentaariseen keskusteluun hallituksen sisäilmakirjauksista sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Ranne nosti erityisesti esiin sisäilmauhrien tilanteen parantamisen sekä virkavastuun toteutumisen sisäilmakatastrofeissa.

&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään ja meillä on periaatteessa lait, jotka turvaavat kaikille oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Oikeus ei kuitenkaan toteudu arjessa. Home- ja kosteusvaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Heistä jo yli 100 000 on sairastunut vakavasti. Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ei kuitenkaan juuri löydy ongelmille ratkaisuja tai konkretiaa. Ollaanko edelleen haluttomia auttamaan uhreja ja asettamaan kunnallisia viranhaltijoita vastuuseen laiminlyönneistään, joiden seuraukset ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille jopa traagisia? Lulu Ranne kysyy.
Syyllisiä etsitään väärästä suunnasta
Ranteen mukaan jo sairastuneita, vammautuneita ja sisäilmakodittomia vähätellään, leimataan ja painostetaan edelleen. Sairastumisen syitä peitellään. Esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä sairastumisiin on kuitenkin hyvää tieteellistä näyttöä (&#8221;Ympäristö- ja terveys&#8221;, prof. Juha Pekkanen 15.2.2021).
&#8211; Sisäilmaoireista kärsiville tuputetaan &#8221;aivojumppaa&#8221; ja terapiaa. Syyllisiä etsitään ahkerasti esimerkiksi perheiden sisältä, mutta rakennusten ongelmia ei haluta myöntää, saati tutkia lisää. Fyysisesti oireilevat eivät ole psyykkisesti sairaita, vaikka useat sisäilmaoireet ahdistavatkin.
Suomessa jopa tuhannet perheet ovat joutuneet törkeän painostuksen kohteeksi, kun ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Opettajia on pakotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Lukuisten sisäilmasairaiden lasten kohdalla on jopa ryhdytty tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Työpaikalla, päiväkodeissa ja koulussa sairastuneet on heivattu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ranne luettelee epäkohtia.
Laiminlyönnit kriminalisoitava
Ranne esitteli tilaisuudessa perussuomalaisten ehdotuksia ratkaisuiksi. Väärinrakentaminen, huollon ja valvonnan laiminlyönnit on Ranteen mukaan kriminalisoitava.
Nykyinen lainsäädäntö on käytännössä heikko eikä esimerkiksi virkavastuu toteudu. Lisäksi tarvitaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneisiin terveysongelmiin liittyvät siviiliriita-asiat.
&#8211; Virkavastuussa olevat kuntien terveys-, työsuojelu- ja rakennustarkastajat sekä koulujen ja kuntien johto laiminlyövät tehtäviään. Heillä on velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutilat sekä kaikki muutkin kuntien työskentelytilat ovat terveelliset ja turvalliset, mutta he ovat usein ennemmin lojaaleja kuntatyönantajiensa resurssivaikeuksille kuin oppilaiden oikeuksille. Heitä myös painostetaan. On jopa tapauksia, joissa rakennusvalvonnassa on todettu, että tiettyihin rakennuksiin ei voi mennä, koska siitä seuraa hirveä lasku kunnalle. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisikin Ranteen mukaan jatkossa siirrettävä riittävän kauas rakennuksesta vastuussa olevista kunnista esim. maakuntatasolle.
&#8221;Nyt tarvitaan konkretiaa, ei päivittelyä&#8221;
Ranne vaatii, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle on annettava tautiluokitus, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan. Kun henkilö poistuu altistumisalueelta tarpeeksi pitkäksi aikaa, loppuvat sisäilmaoireet.
&#8211; Kun sairaudet on virallisesti luokiteltu, pääsevät uhrit tarvittavaan kuntoutukseen, saavat oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsevät eläkejärjestelmän piiriin, toteaa Ranne.
Ranteen mielestä valtion talousarvioon on varattava määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
&#8211; Lisäksi on perustettava rakennetun ympäristön aiheuttamien sairauksien poliklinikoita, joista vähintään yksi yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Nyt tarvitaan konkretiaa, ei vatvomista ja päivittelyä.

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Vuosi sitten kymmenen opposition kansanedustajaa jätti muistutuksen, jossa perustuslakivaliokuntaa pyydettiin tutkimaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimien laillisuus al-Holin leirillä olevien henkilöiden Suomeen järjestämisessä. Muistutuksen allekirjoittaneet perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen eivät ole tyytyväisiä siihen, miten asiat ovat edenneet perustuslakivaliokunnassa viime metreillä.

Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) pyrki julkisuuteen vuotaneen sähköpostiviestin perusteella vaikuttamaan valiokunnan muihin hallituspuolueiden jäseniin saadakseen muistioon lievempiä sanamuotoja. Lisäksi perustuslakivaliokunnan tietovuodoista ollaan tekemässä rikosilmoitusta.
&#8211; Alanko-Kahiluoto perustelee sähköpostiaan sillä, että hän tekee oikeudellista arviota. Miksi hän ei sitten lähettänyt sitä kuin hallituspuolueiden jäsenille? Vihreät ovat rapauttamassa ja politisoimassa arvostetun valiokunnan, jolta on totuttu odottamaan riippumattomia ja oikeudenmukaisia päätöksiä, Jari Ronkainen kertoo.
&#8211; Vihreiden järkyttävä ylimielisyys tulee esiin. He ovat kärkkäitä vaatimaan muita noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, mutta ovat itse valmiita kiertämään sitä. Alanko-Kahiluoto ei osaa edes hävetä: hän syyttää sähköpostin vuotajaa, mutta ei näe omassa toiminnassaan mitään väärää, Mari Rantanen toteaa.
Ministereitä eronnut vähemmästäkin
Mediassa esiintyneiden tietojen mukaan perustuslakivaliokunnan enemmistön mielestä Haaviston toiminta on rikkonut ministerin virkavastuuta ja ollut moitittavaa, mutta kynnys syytteiden nostamiselle ei ole ylittynyt.
&#8211; Juridiikka on nyt käyty loppuun ja perustuslakivaliokunta on todennut ministeri Haaviston toiminnan moitittavaksi. Vaikka rikosoikeudellista vastuuta ei asiasta koidu, tulisi Haaviston kantaa poliittinen vastuu. Ministereitä on Suomessa ja maailmalla eronnut pienemmästäkin.
&#8211; Laajemminkin vihreä puolue voisi katsoa peiliin ja vetää tästä farssista johtopäätöksen, nauttiiko se luottamusta hallituksessa vai ei. Mikäli vihreät eivät itse pysty tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti, tulisi hallituskumppaneiden nyt reagoida, kansanedustajakaksikko vaatii.

PS-kansanedustajat Haaviston ministerivastuuasiassa: ”Vihreät eivät nauti luottamusta”

Valtiontalouden tarkastusvirastolle jätetyssä kantelussa pyydetään selvittämään, minkälaisia seurauksia julkisen vallan taloudelle aiheutuu, jos turvapaikanhakijoille myönnetään oleskelulupia entiseen tapaan. Eläkkeellä olevan varatuomari Lauri Nordbergin jättämässä kantelussa kysytään, pitäisikö perusteettomia oleskelulupapäätöksiä tekeviltä virkamiehiltä vaatia korvausta valtiolle aiheuttamistaan vahingoista. 
Varatuomari, vanhempi hallitussihteeri Lauri Nordbergin tekemässä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2015/10/lauri_nordberg_kirjelma.pdf">kantelussa</a> moititaan erityisesti maahanmuuttoviraston (Migri) käytäntöä, jonka mukaan Irakin pääkaupungista Bagdadista tai Somalian Mogadishusta tuleville myönnetään oleskelulupa lähes automaattisesti. Kantelu on tehty ennen Migrin eilen ilmoittamaa Irakin turvallisuusarvion tarkistusta.
Nordberg kirjoittaa:
”Migri on katsonut, että tietyt maakunnat Irakissa ovat vaarallisia ja niiltä kotoisin oleville on myönnetty oleskelulupa lähes automaattisesti tutkimatta, kohdistuuko hakijaan henkilökohtaista vaaraa. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa yli seitsemän miljoonan asukkaan Bagdad lähiympäristöinen ja pohjoisen kurdialueella oleva miljoonakaupunki Kirkuk (HS 26.92015).
Irakin länsiosan sunnialueilla ISIS-järjestö käy aseellista taistelua Irakin hallitusta vastaan. Taistelut eivät missään vaiheessa ole yltäneet lähellekään Bagdadia. ISIS ei edes pyri saamaan tätä voimakkaasti shiiaenemmistöistä suurkaupunkia haltuunsa, vaan haluaa perustaa ”kalifaatin” Syyrian ja Irakin sunnienemmistöisille alueille.
ISIS-järjestön ja ehkä muidenkin sunnien ääriainesten toimesta on kuitenkin aika ajoin räjäytetty itsemurhaajien pommeja shiiamuslimien kaupunginosien toreilla ja moskeijoissa. Shiiat eivät ole vastanneet tähän samalla tavalla. Jos yli seitsemän miljoonan asukkaan kaupungissa räjähtää pommi silloin tällöin, ehkä useastikin, onko siellä silloin aseellinen selkkaus? Ruotsi, Tanska ja ilmeisesti muutkin EU-maat katsovat, että näin ei ole ja palauttavat turvapaikanhakijoita Bagdadiin.
Vielä vähemmän kai voidaan katsoa aseellista selkkausta olevan se, että henkilön joku sukulainen on murhattu tai kadonnut taikka että henkilöä itseään on uhattu. Nämä ovat poliisiasioita, jotka kuuluvat valtion poliisiviranomaisten selvitettäviksi. Irakissa on nyt Haider Abadin johtama kansainvälisesti tunnustettu hallitus, joka on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin shiia- ja sunnimuslimien välisten ristiriitojen vähentämiseksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että palatessaan kotimaahansa tavallista bagdadilaista uhkaisi kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. 
Suomi on kuitenkin katsonut, että Bagdadissa on aseellinen selkkaus, sieltä kotoisin oleva on lähes automaattisesti saanut oleskeluluvan eikä Bagdadiin ole palautettu ketään. Bagdadissa on siis yli seitsemän miljoonaa ihmistä, joilla on potentiaalinen mahdollisuus saada Suomesta oleskelulupa. Tämä on arabiankielisen Facebookin ja muiden internetin keskustelupalstojen välityksellä laajalti irakilaisten tiedossa.
Yhtä selkeän esimerkin tarjoaa Kirkuk. Tämä kurdien suurin kaupunki on jo pitkään ollut käytännössä heidän hallitsema, vaikka kaupungissa on myös arabeja, turkmeeneja ja muita vähemmistöjä. Väestöryhmien välillä ei ole ollut taisteluja. Kun ISIS viime vuonna valtasi Mosulin ja Irakin armeija pakeni etelään, kurdien peshmerga-joukot ottivat myös sotilaallisesti haltuunsa Kirkukin. Enää ei voida perustellusti väittää, että siellä olisi meneillään aseellinen selkkaus. Kirkuk on vakaasti kurdien hallinnassa ja aseellinen selkkaus ISIS-järjestön kanssa on paljon lännempänä. Kurdien hallitsemilla alueilla on myös pakolaisleirejä, joilla on paljon sunnimuslimiarabeja, mikä viittaa samaan.
Somalian pääkaupungissa, Mogadishussa, ei myöskään voida katsoa olevan aseellista selkkausta. Kaupunkiin on sijoitettu Afrikan unionin rauhanturvajoukkoja, jotka ovat onnistuneet pääpiirteissään rauhoittamaan kaupungin. Silloin tällöin al-Shabaab-järjestö räjäyttää pommin jossain hallituksen rakennuksessa tai ulkomaalaisten käyttämässä hotellissa, mutta EU-maissa katsotaan kaiketi yleisesti, ettei kaupungissa enää ole aseellista selkkausta. Suomessa Mogadishusta kotoisin oleville myönnetään lähes automaattisesti oleskelulupa eikä Somaliaan palauteta ketään.
Kantelussa moititaan myös Migrin käyttämiä asiantuntijoita:
”Migri on linjauksensa tueksi viitannut UNHCR:n, Human Rights Watch’in ja Amnesty Internationalin raportteihin (HS 17.9.2015). Nämä järjestöt tarkastelevat kuitenkin asiaa omista näkökulmistaan eikä niiden arvioita sen vuoksi aina voida pitää objektiivisina eivätkä kaikki maat niitä orjallisesti noudatakaan. Myös yksittäiset Irak-asiantuntijoina esiintyvät henkilöt ovat usein itse entisiä pakolaisia (HS 26.9.2015), mikä vähentää heidän objektiivisuuttaan.”
<h4>Sisäisen paon mahdollisuus</h4>
Ulkomaalaislaissa on määritelty sisäisen paon mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lähtömaan joillain alueilla olisi turvatonta, voisivat turvapaikanhakijat siirtyä turvallisille alueille oman maansa sisällä. Nordbergin mukaan Suomen tulisi käyttää tätä mahdollisuutta enemmän, eikä myöntää oleskelulupia entiseen tapaan.
Nordbergin kirjoitus jatkuu:
”Jos turvapaikanhakija on kotoisin alueelta, jolla vallitsee aseellinen selkkaus, sen ei välttämättä tarvitse johtaa siihen, että oleskelulupa on myönnettävä. EU:n direktiivi ja ulkomaalaislaki tuntevat nimittäin käsitteen ”sisäisen paon mahdollisuus” (88 e §). Oleskelulupaa ei tarvitse myöntää, jos turvapaikanhakijalla olisi mahdollisuus siirtyä johonkin toiseen osaan kotimaassaan, missä hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa vainotuksi tai toissijaiseen suojeluun oikeuttavaan todelliseen vaaraan, ja missä hänen voidaan kohtuullisesti edellyttää oleskelevan.
Irakissa on kaikille etnisille ja uskonnollisille pääryhmille (sunnit, shiiat, kurdit) soveltuvia suhteellisen rauhallisia alueita, joilla nämä voisivat oleskella oman etnisen ja uskonryhmänsä piirissä ja suojeluksessa, kunnes pääsevät palaamaan kotipaikkakunnalleen. Usein siirtymistä toiselle alueelle oman maan sisällä voidaan pitää täysin kohtuullisena. Niinpä esimerkiksi kurdi, joka on joutunut pakenemaan Mosulista, voisi aivan hyvin elää jossain kurdien itsehallintoalueella tai Kirkukissa, missä ihmiset kuuluvat samaan etniseen ja uskonnolliseen ryhmään ja puhuvat samaa kieltä kuin hän. Irakiin on myös paennut ainakin 200 000 ihmistä Syyriasta, todennäköisesti valtaosa sunneja, jotka ovat sijoittuneet Irakin sunnialueille. Maan sisäinen pako on itse asiassa henkilön itsensäkin kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin muuttaa kauas ankeisiin sääolosuhteisiin vieraan kielen ja vieraan uskonnon keskelle.
Ei ole tiedossa, kuinka paljon Migri käyttää maan sisäisen paon mahdollisuutta oleskeluluvan epäämisen perusteena. Sitä voitaisiin ja olisi perusteltua käyttää huomattavan monissa tilanteissa. Migrin lupakäytännön läpinäkyvyyttä tulisi tältä osin parantaa.”
<h4>Virkamiehet vastuuseen tekemistään päätöksistä?</h4>
Nordberg esittää valtiontalouden tarkastusviraston selvitettäväksi seuraavia asioita:
<ol>
<li>Onko Migrin käytäntö määritellä ns. turvattomia alueita, joilta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään oleskelulupa lähes automaattisesti, perusteltu, etenkin huomioon ottaen, että turvattomat alueet poikkeavat muissa EU-maissa yleisesti noudatetuista ja että päätöstä päivitetään harvoin?</li>
<li>Onko Migri riittävässä määrin käyttänyt hyväkseen ulkomaalaislain 88 e §:n suomaa mahdollisuutta evätä oleskelulupa, jos hakijalla olisi mahdollisuus siirtyä toiselle alueelle saman maan sisällä?</li>
<li>Onko Migri riittävässä määrin käyttänyt ulkomaalaislain 107 ja 108 §:ien mahdollisuuksia suojelun lakkauttamiseen ja peruuttamiseen?</li>
<li>Onko perusteltua, että Migri myöntää oleskelulupia pelkästään hakijan oman kertomuksen perusteella tarkistamatta esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä?</li>
<li>Onko perusteltua myöntää oleskelulupia, vaikka kielitesti osoittaa hakijan valehtelevan asuinpaikastaan, jos Migri ei itse pysty osoittamaan oikeaa asuinpaikkaa?</li>
<li>Onko syytä vaatia, että virkamies, joka lainvastaisella tai selvästi perusteettomalla oleskelulupapäätöksellä on aiheuttanut valtiolle vahinkoa, korvaisi valtiolle aiheutetut menetykset?</li>
<li>Onko Migrin lupakäytäntö riittävän läpinäkyvää, jotta valtion päättäjillä ja kansalaisilla olisi mahdollisuus seurata päätösten taloudellisia vaikutuksia?</li>
</ol>
<h4>Turvapaikanhakijoista miljardiluokan lasku</h4>
Nordberg muistuttaa, että turvapaikanhakijoista ja turvapaikkahakemusten käsittelystä on tänä ja ensi vuonna arvioitu valtiolle koituvan yhteensä 450 miljoonan euron kustannukset.
”Todelliset kustannukset alkavat kuitenkin vasta siitä hetkestä, kun asianomainen saa oleskeluluvan. Silloin hän pääsee täyden asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Hän voi itse päättää, mihin kuntaan hän haluaa asettua asumaan. Siellä hänelle on osoitettava asunto. Tähän asti noin puolet oleskeluluvan saaneista on hakeutunut pääkaupunkiseudulle, loput pääosin suuriin kaupunkeihin. Jos arvioidaan, että puolet tämän vuoden hakijoista eli 25 000 hakijaa saa myönteisen päätöksen, asuntojen rakentaminen näille tulee maksamaan karkeasti arvioiden yhden miljardin. Mikäli ensi vuonna myönteisen päätöksen saaneita tulee vielä 40 000, tarvitaan vajaa 2 miljardia euroa lisää. Asumisen kustannukset maksetaan valtion ja kuntien kukkarosta. Kansainväliseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saaneet eivät yleensä itse maksa asumisestaan mitään.
Tämän lisäksi tulevat oleskeluluvan saaneiden elatuskustannukset, terveydenhoito, päivähoito- ja koulukustannukset, tulkkaukset, kielenopetus ja muu kotouttaminen ym. Kokonaiskustannukset tästä noussevat useisiin miljardeihin euroihin. Huomattava on, että suuri osa kustannuksista lankeaa kuntien maksettavaksi, mikä lisää monissa kunnissa painetta veroäyrin korottamiseen. Asumisperusteisen sosiaaliturvan korvaaminen jollakin muulla, valtiolle ja kunnille halvemmalla ratkaisulla on useiden perustuslakiasiantuntijoiden mielestä syrjintää ja siten perustuslain vastaista. Näin ollen on epävarmaa, saadaanko sitäkään kautta helpotusta julkisen talouden kustannuksiin. Joka tapauksessa tällaisen uudistuksen valmistelu, säätäminen ja voimaan saattaminen veisi pitkän ajan.
Julkisen talouden kustannuksia lisää myös mahdollisuus pitkäaikaiseen, joskus toista vuotta kestävään vitkutteluun kielteisen oleskelulupapäätöksen toimeenpanossa käyttämällä hyväksi kaikki mahdolliset valitustiet ja lykkäyskeinot. Myös turvapaikanhakijoiden asianajokustannukset maksaa valtio. Kaikkia näitä kustannuksia voitaisiin pienentää rajoittamalla valitukset yhteen valitusportaaseen, hovioikeuteen. Pitäisi myös harkita, olisiko syytä antaa jollekin valtiontaloutta valvovalle elimelle, esimerkiksi valtiovarainministeriölle, valitusoikeus Migrin myönteisistä oleskelulupapäätöksistä. ”
<h4>Syyrian kriisin kestämätön nykylinja</h4>
Syyrian sotaa on joutunut pakenemaan naapurimaihin yli neljä miljoonaa ihmistä.
&#8211; Suomi on keskittynyt auttamaan, ei hätää kärsiviä syyrialaisia, vaan niitä irakilaisia, joilla on ollut rahaa ja voimia matkustaa koko Euroopan läpi päästäkseen maahan, jossa he saavat oleskeluluvan kaikkein helpoimmin. Tämä merkitsee lähivuosina usean miljardin euron menoerää valtiolle ja kunnille. Turvapaikanhakijoille ja erityisesti oleskeluluvan saaneille erilaisin perustein annettu tuki on räikeässä epäsuhteessa siihen, miten Suomi auttaa Syyrian sodasta kärsimään joutuvia paikan päällä.
Nordbergin mukaan kustannustehokkaampi, tasa-arvoisempi, ja moraalisempi sekä ekologisesti kestävämpi tapa olisi ohjata apu, minkä Suomi pystyy antamaan, sinne missä sitä eniten tarvitaan, Syyrian naapurimaiden pakolaisleireille.
<h4>Massamaahanmuutto ei ekologisesti perusteltua</h4>
Nordberg on ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt virkamies. Hän on poliittisesti sitoutumaton, mutta aatteellisesti ”paloheimolainen” vihreä.
&#8211; Erosin Vihreistä samoihin aikoihin kuin ex-kansanedustaja Eero Paloheimo ja samasta syystä: massamaahanmuutto Eurooppaan ei ole kestävän kehityksen mukaista ja ekologisesti perusteltua, hän kuvailee omaa taustaansa.

Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?