
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen: Eurosta tarvitsee luopua
Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen luopuisi eurosta. Euroopan komissio on rikkomassa uusilla rahoitusvälineillä omia sääntöjään. Komissio ei sääntöjensä mukaan saa velkaantua ja verotuksen siirtäminen komissiolle johtaisi jäsenmaiden perustuslaillisiin kriiseihin. Malinen kirjoitti kannanottonsa Reaction-sivustolle.
Tuomas Malinen kirjoittaa kantansa euroon vaihtuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana euron varovaisesta kannattamisesta täysimääräiseen euroskeptisyyteen. Uusien tukiohjelmiensa esitysten myötä EU:n laillisuus rikkoontuu. Kaiken lisäksi jäsenmaiden kansalaisilta ei kysytä mielipidettä siitä, onko liittovaltiohankkeille kansalaisten tuki.
Lukuisia valuuttaliittoja jo kaatunut
Euroopassa on ajan saatossa yritetty pystyttää lukuisia eri valuuttaliittoja. Ne ovat kuitenkin kaatuneet kasaantuneiden vaikeuksien vuoksi. Usein talouskriisit osuvat vain joihinkin valuuttaliittojen maihin. Tällaiset epäsymmetriset kriisit repivät liittoinnon riekaleiksi.
Malinen mainitsee myös sen, että valuuttaliitot ovat johtaneet hidastuneeseen talouskasvuun. Italian bruttokansantuote asukasta kohden on euron aikana polkenut paikoillaan. Kreikka on nyt köyhempi ennen euroon liittymistään. Eurokriisin jälkeen Suomenkin talous on elpynyt varsin hitaasti.
Valuuttaliitot ovat vaatineet toimiakseen taakseen myös joko liittovaltion tai poliittisen valtioliiton.
Hyvinä aikoina ongelmat pysyvät piilossa
Tuottavuuden kasvu ja kilpailukyky kehittyvät erilaisissa talouksissa eri tahtia. Valuuttakurssien joustojen puuttuessa erot kasvavat. Ne tosin pysyttelevät useimmiten piilossa talouden nousukausina kokonaiskysynnän kasvaessa.
Sen sijaan tilanne on vaikea laskukausina, talouskriiseistä puhumattakaan. Kokonaiskysyntä supistuu ja kilpailukyvyttömien maiden tulee yrittää kuroa takamatkaa umpeen poliittisesti vaikeilla toimilla kuten palkkaleikkauksilla.
Yhdysvalloissa valuuttaliiton ongelma on ratkaistu liittovaltiolla. Liittovaltion tason verotuksilla rahaa kanavoidaan rikkaimmista osavaltioista köyhempiin.
Ja nyt Euroopan komissio tähdännee samaan. Malinen huomauttaa, että tämä reitti on hänen sääntötulkintansa mukaan yksinkertaisesti laiton.
Euroopan komission laillisuusongelmat
Komission uusimpien esitysten mukaan se rikkoo Malisen mukaan ainakin sen omia sääntöjä artikla 310 tekstissä, missä EU:lta kielletään oman velan nostaminen. Komissio aikoo esityksessään laskea liikkeelle unionin omia velkakirjoja. Eli unioni velkaantuisi.
Lisäksi lahjoitusmuotoiset tukirahoitukset rikkovat artikla 125 sääntöä, jonka mukaan jäsenmaat huolehtivat itse taloudestaan ja tulonsiirrot olisivat siten kiellettyjä. Malinen ei usko uusien kriisipakettien väliaikaiseen luonteeseen.
EU:n verotusoikeus johtaisi ristiriitaan monen jäsenmaan perustuslain kanssa. Julkisuudessa on mietitty unionille eräänlaista muoviveroa, joskin esillä ovat olleet muitakin veromuotoja ja jopa unionin ulkorajoilla perittävistä hiilitulleista.
Ja kaikki nämä toimet on ajateltu tehtäväksi ilman, että EU-kansalaisten näkemystä kuunnellaan.
Eurosta tehtiin liian laaja
Malinen miettii, että Saksan, Itävallan ja Benelux-maiden välillä valuuttaliitto olisi voinut jopa toimia. Sen sijaan euroa alkoi käyttää peräti 12 maata ja määrä on sittemmin täydentynyt nykyiseen 19 jäsenmaahan.
12 jäsenmaan hyväksyminen euroon loi pohjan myöhemmin ilmenneille ongelmille.
Eurosta tulee luopua ainakin Suomessa siitä syystä, että vuodesta 2011 Eurooppa on ajautunut jatkuvaan liittovaltioistamiseen. Se uhkaa luoda taloudellisen taakan ja poistaa ajan saatossa myös kansallisen itsemääräämisoikeuden.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – ”Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”

Maailmanhistoriassa ollut yli 200 valuuttaliittoa – itsenäisten valtioiden valuuttaliitot eivät kestä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













