Todennäkköisyys sille, että Kreikka poistuu yhteisvaluutta eurosta, on suurempi kuin kesällä 2012.
Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Djisselbloem tapasi perjantaina kreikkalaisen kollegansa Giannis Varoufakisin. Tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että Kreikka ei halua neuvotella tukipakettiohjelmastaan sitä valvovan ”Troikan” (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) kanssa, vaan käy neuvottelut suoraan EU-maiden kanssa.
Kreikkalaislehti Protothema kirjoittaa englanninkielisellä sivustollaan, että Djisslebloemin viimeisimmät sanat Varoufakisille olivat: ”Te tapoitte juuri troikan”. Varoufakis oli vastannut: ”Vau”. Sanavaihdosta on kuitenkin tullut myöhemmin epäselvyyttä. Toinen vaihto oli, että Djisselbloem sanoikin: ”Se oli suuri virhe”.
Markkinareaktiot olivat jäätävän kylmät. Kreikan kolmivuotisen joukkolainen jälkimarkkinakorko pomppasi yli 19 prosentin, lisäksi 10-vuotisen joukkolainan korko nousi yli 11 prosentin. Kreikkalaisosakkeet olivat nekin iltapäivästä laskussa, vaikka maan osakkeet aloittivat perjantain hienoisella toipumisella.
Kreikan euroero lähempänä kuin koskaan
Riski Kreikan irtautumiselle yhteisvaluutasta on suurempi kuin kesällä 2012, jolloin markkinat hermoilivat yhteisvaluutan säilymisen puolesta. Näin arvioi brittipankki Barclays brittilehti Telegraphin mukaan.
Brittilehti siteraa Nordean analyytikko Jan Von Gerichiä. Hänen mukaansa ”pysäyttämätön voima kohtaa järkähtämättömän kappaleen”. Euromaat eivät ole halukkaita antamaan Kreikalle liiaksi liikkumavaraa, koska maat arvelevat muidenkin tuettujen maiden vaativan löyhempää kohtelua.
Kreikkalaiset ovat kuitenkin äänestäneet valtaan tukiohjelmia vastustavan hallituksen. Tiistaina koottu ja nimetty Kreikan hallitus ei ole osoittanut taipumisen merkkejä. Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, Kreikka on vaarassa erota yhteisvaluutasta.
Kreikan hallitus on torjunut Troikan tukiohjelman pidennyksen. Ohjelman on määrä loppua helmikuun lopussa.
Kreikka tavoittelee tasapainoista budjettia
Kreikan tulisi saavuttaa suuri budjettiylijäämä, jotta maa voisi kuolettaa velkojaan ilman, että maa turvautuisi lainojen uusimiseen. Tällöin Kreikan velkataakka kevenisi. Maan hallitus on kuitenkin linjannut, ettei se tule toteuttamaan näin kunnianhimoista ylijäämää. Kreikan hallituksen tavoite on runsaamman ylijäämän sijasta tukea kriisin kurittamaa väestöään.
Kreikan ei tarvitse maksaa korkoja tukiluotoista vielä vuosiin. Tästä huolimatta Kreikan hallitus haluaa järjestellä tukiluotot uudelleen neuvotteluteitse.
Euroopan komission puheenjohtajan ex-neuvontantaja Philippe Legrain huomauttaa Financial Timesin mielipidekirjoituksessaan, että Kreikan ongelmana eivät ole niinkään tukiluotot itse, vaan EU-maiden talouskurisopimuksen mukaan maan tulisi vähentää velkataakkaansa liian nopeasti.
Legrain vertaa Kreikkaa vankiin ja euroalueen ydinmaita vanginvartijoihin. Hän kirjoittaa, että mikäli Saksa ei ymmärrä olla tarpeeksi viisas vanginvartija, ei Kreikalle jää muuta vaihtoehtoa kuin murtaa vankisellin lukot.
Henri Myllyniemi