Tolppanen kurmotti oppositiota: ”Tähän maahan tarvitaan investointeja, investointeja ja investointeja”

Eduskunta keskusteli tiistaina hallituksen ehdotuksesta tämän vuoden lisätalousarvioksi. Päähuomion varasti kuitenkin tuore työmarkkinapoliittinen tilanne eli alustava sopimus yhteiskuntasopimuksesta, joka nosti opposition tunteet pintaan. Osansa sai myös vasemmistoliiton vaatima tukityöllistäminen. 

Kiivaasta keskustelusta jäi vaikutelma, kuin oppositio olisi ikään kuin tuohtunut yhteiskuntasopimuksen synnystä. Vaikutti kuin sopimuksen syntyminen olisi jotenkin oppositiolta pois. Toisaalta oppositio syytti hallitusta siitä, ettei se ilmoittanut eduskunnalle heti kantaansa työmarkkinajärjestöjen sopimaan yhteiskuntasopimukseen. Se tivasi hallituspuolueilta, kelpaako neuvotteluissa saavutettu laiha sopu paikallisesta sopimisesta niille vai ei. Hallitus oli juuri ilmoittanut haluavansa selvittää tätäkin seikkaa sopimuksen vaikutuksista. Hallituspuolueiden puolelta kaivattiin toisaalta SDP:ltä ja vasemmistoliitolta kantaa sopimuksen puolesta tai sitä vastaan.

Vasemmistoliiton Kari Uotila piti ay-järjestöjen neuvottelemaa sopimusesitystä hirveän huonona ja koetti syyttää siitä hallitusta.

– Työntekijöille tarjottiin malarian ja koleran välistä vaihtoehtoa – ja työnantajat saivat kylpyläkuntoutusreissun, Uotila vertasi.

Keskustan ryhmäjohtaja Matti Vanhanen vastasi hallituksen puolesta Uotilalle: vasemmistoliitossa te väitätte, että työllistämiseen täytyy sijoittaa enemmän rahaa, jolloin valtio työllistäisi eri keinoilla.

– Pyytäisin vasemmistoliitolta ja myös SDP:ltä tarkempaa määrittelyä, kannatatteko yhteiskuntasopimusta vai ette, Vanhanen kysyi.

Suomi jo Kreikan tiellä

Tällöin keskusteluun puuttui perussuomalaisten Maria Tolppanen.

– Suomi on jo samassa tilanteessa kuin Kreikka: meillä menee aivan yhtä huonosti. Missä on syy? Syy on siinä, että asioita ei ole pantu tärkeysjärjestykseen, eikä ole tehty niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka olisi pitänyt ottaa käyttöön. Täällä puhutaan tukityöllistämisestä ja palkkatuesta. Täytyy muistaa, että kun työllistetään tukityöllä tai palkkatuella, silloin työllistää valtio – eikä se ole tuottavaa työtä. Tähän maahan tarvitaan investointeja, investointeja ja investointeja, Tolppanen alleviivasi.

– Mikä on kaikkein tärkeintä ja minkä hallitus on ohjelmassaan nostanut esiin: kaikki työllistämisen esteet pitää poistaa. Vaikka työllistyisi päiväksi, viikoksi, kuukaudeksi tai vuodeksi, sen täytyy aina olla kannattavampaa kuin saada tukea siitä, Tolppanen jatkoi.

Eero Heinäluoma (sd.) ihmetteli, kuinka hallituspuolueiden edustajat eivät ole kertoneet, vaikka he kysyivät, kannattavatko he esitettyjä paikallisen sopimuksen ratkaisuja tai yhteiskuntasopimusta ylipäätään.

– Vanhanen, joka on aiemmin toivonut, ettei oppositio sotkisi prosesseja, vaatii meiltä vastauksia asiaan, johon hallitus ei itse halua kertoa kantaansa, Heinäluoma ihmetteli.

Perhekustannusten tasauksesta kiitettiin

Kristillisdemokraattien Sari Essayah korosti, että karkauspäivän kosintaan kannattaa mennä. Hän kiitti myös hallitusta valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ilmoittamasta päätöksestä toteuttaa perhekustannuksen tasaus.

Ben Zyskowicz (kok.) kiitti samasta asiasta ja valaisi samalla hallituksen kantaa.

– Demareille on epäselvää, mitä ajattelee kokoomus ja hallitus. Ja Paavo Arhinmäelle (vas.) on epäselvää, miten tämä sopimus lisää työpaikkoja. Hallituksen ja kokoomuksen kannalta tärkeää on se, että vaikka Arhinmäki ei sitä ymmärrä, tämä sopimus lisää työpaikkoja kymmeniä tuhansia, enemmän kuin mitkään aktiiviset työllisyysmäärärahat.

– Joka tapauksessa hallitus tämän sopimuksen jatkokäsittelyssä haluaa selvennystä vaikutuksista julkiseen talouteen, hallituksen mahdollisuuksiin tehdä jatkossa erilaisia politiikkapäätöksiä ja siitä, mitä työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet paikallisesta sopimisesta. Kun demarit täällä viestivät epäselvästi omasta kannastaan, niin edustajat Antti Lindtman (sd.) ja Heinäluoma: miltä osin SDP haluaa lisäselvennystä tähän sopimukseen, Zyskowicz kysyi.

Vanhasen mukaan hallitus ottaa sopimukseen varmasti kantaa, kun se tietää, mitkä ovat sen vaikutukset julkiseen talouteen sekä paikallisen sopimisen käytännölliset vaikutukset, jotta työpaikoilla tiedetään, mistä voidaan sopia ja mistä ei.

– Kun, uskallan käyttää tätä sanaa, kun sopimus syntyy, sen jälkeen en aio muistuttaa SDP:tä siitä, että te ette suostuneet missään vaiheessa ottaa kantaa edes tavoitteesta, ettekä missään yhteydessä hyväksyneet ainuttakaan niistä käytännön ehdotuksista, joita hallitus oli tekemässä. Mutta siitä huolimatta ennustan, että tekin tulette sopimuksen hyväksymään, kun se syntyy, Vanhanen profetoi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi vielä, ettei SDP ole sopimuksessa osapuoli ja kysyi samalla, mitkä ovat keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannat tähän asiaan: miltä osin ne ovat valmiit hyväksymään sopimuksen. Tähän puuttui Ritva ”Kike” Elomaa.

– Jos yhteiskuntasopimus syntyy, jota toivon myös SDP:n haluavan, olisi se historiallinen. Kun puhutaan työllisyyden parantamisesta, on selvää, että työmarkkinaosapuolten pitää päästä sopimukseen: siinä on jokaisen tultava vähän vastaan. Uskon, että sopimus syntyy. Siinä yhteydessä pitää työhyvinvointiin kiinnittää huomiota: työn laatua voidaan parantaa. Tämä tulee työntekijöiden hyväksi yhtä lailla. Miksi pitää asettaa työntekijät ja työnantajat vastakkain – eikö voitaisi lähteä kehittämään uutta kulttuuria? Meidän kaikkien tavoite on varmaan Suomen ja suomalaisten hyvinvointi, Elomaa kommentoi.