

Arkistokuvaa
Tolppanen: Lihottaako hallitus kehyspäätöksillä eläkepomojen pankkitilejä?
Perussuomalaisten Maria Tolppanen piinasi hallitusta kyselytunnin alussa kysymyksellä eläkkeiden indeksileikkausten oikeudenmukaisuudesta. Ja tarkoituksenmukaisuudesta: onko niissä lainkaan järkeä?
– Koska työeläkkeen leikkaus ei vaikuta valtiontalouteen – se vaikuttaa vain pienituloisen eläkeläisen toimeentuloon, Tolppanen huomautti.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa eläkkeistä koostuu työeläkkeistä, jotka eivät tule valtion kassasta vaan yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastoista.
– 90 prosenttia eläkkeistä on työsuhteista karttunutta työeläkettä, joiden suurimmat maksajat ovat yksityiset työeläkeyhtiöt. Eläkeindeksien leikkaus ei siis tule valtion kassaan, vaan yksityisten eläkeyhtiöiden kassaan ja yhtiöiden eläkepomoille, joilla on ennestään älyttömän suuret palkat, Tolppanen sivalsi.
– Hallitus on monilla päätöksillään heikentänyt eläkeläisille suunnattuja palveluita. Kysynkin, miksi olette eläkeläisten kimpussa ja kuristatte heitä näillä toimenpiteillä, jotka ovat täysin merkityksettömiä valtiontalouden kannalta, Tolppanen jyrähti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) toisti vanhan mantran siitä, ettei hallitus voinut välttää leikkaamasta myös etuuksia. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) myönsi indeksileikkausten ulottuvan yksityisiin eläkkeisiin, mutta kiisti rahojen kulkeutuvan eläkejärjestöjen palkkoihin. Katainen kummeksui, kuinka oppositio huolehtii työeläkkeistä, muttei niinkään kansaneläkkeistä.
Hallitus ei päätä eläkeyhtiöiden rahoista
– Hallitus tuskin pystyy vaikuttamaan eläkeyhtiöiden sisäiseen varainkäyttöön. Eläkeläisten kustannukset sen sijaan nousevat, mutta eläkeläisen tilinauha ei nouse plussalle koskaan, Tolppanen totesi.
Myös Kauko Tuupainen (ps.) muistutti lähes puolentoista miljoonan eläkeläisen murheista, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi ansiotuloihin verrattuna.
– Kun hallitus viisaudessaan on leikkaamassa eläkeindeksiä 75 prosenttia. Inflaatio on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, joten heikennystä tapahtuu voimakkaasti. Kuitenkin sen vaikutus valtiontalouteen on minimaalinen. Koska hallitus aikoo lopettaa eläkeläisten kurittamisen – varsinkin, kun eläkeläiset ovat rakentaneet hyvinvointivaltion, Tuupainen kysyi.
Valuvatko lapsilisät ulkomaille?
Tolppanen kysyi vielä, miksei hallitus uskalla leikata sieltä, mistä voisi: hän muistutti EU:n yhdistelmälupadirektiivin avanneen jo lapsilisien maksamisen ulkomaille.
– Liekö tuossa ollut paljonkaan totta, Katainen epäili hipoen eduskunnan pysyväismääräystä olla syyttämättä kansanedustajaa valehtelusta.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vakuutti, ettei hallitus ole siirtymässä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta työperustaiseen. Hän sanoi hallituksen katsovan, millaisia lainmuutoksia tarvitaan, jotta EU-sitoumuksista pidetään kiinni, muttei asumisperustaisuudesta luovuttaisi.
Katainen asettaisi asiat mittasuhteisiin
Katainen kehotti asettamaan vaikutukset oikeisiin mittasuhteisiin.
– Indeksin vaikutus on joitakin senttejä tai euroja. Myös eläkeläiset ovat talkoissa mukana. Eläkeläiset sanovat toreilla usein, että indeksi tuo vain 80 senttiä. Kun se leikataan puoliksi, siitä jää 40 senttiä. Vaikutus on niin vähän tai niin paljon, Katainen totesi.
– Ajatelkaa, jos tottelisimme teitä? Mitä tälle maalle sitten tapahtuisi, Katainen vielä kysyi.
Vuokrat kohoavat kymmeniä prosentteja
Myös Hanna Mäntylä (ps.) huomautti vanhusten kulujen nousevan monin tavoin. Vanhusten palvelutalojen vuokrat saattavat nousta jopa kymmeniä prosentteja.
– Hallituksen linjauksen mukaan vanhus voi riitauttaa asian oikeudessa ratkaistavaksi. Pienituloiselle eläkeläiselle käräjille lähtemiseen liittyvän riskin ottaminen on kuitenkin liian suuri. Sälytättekö kaiken vastuun eläkeläisten ja tuomioistuinten harteille, Mäntylä kysyi.
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) sanoo asuntorahasto Aran valvovan vuokrien tasoa. Jos yhtiö ei saa valtion tukea, voi kustannusten nouseminen vaikuttaa vuokriin ikävällä tavalla, Viitanen totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäntylä esitti hallitukselle epäluottamuslausetta – perheet nöyryytettyinä ja rikki revittyinä
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.