

LEHTIKUVA
Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Haastajat voittivat varapresidentit
Presidentti Dwight Eisenhoverin varapresidenttinä (1953-1961) palvellut, ja John F. Kennedylle presidentinvaalit täpärästi 1960 hävinnyt Richard Nixon teki noin 6 vuoden tauon jälkeen paluun politiikkaan julkistaen presidenttiehdokkuutensa New Hampshiressä 2.2.1968. Demokraattien ehdokkaana oli virassa oleva varapresidentti Hubert Humprey. Varsinainen presidentti Lyndon B. Johnson ei asettunut ehdolle. Kuten tiedämme Presidentti Joe Biden luopui kesällä ehdokkuudestaan ja Demokraattien ehdokkaana 2024 vaaleissa oli varapresidentti Kamala Harris.
Marraskuun 1968 presidentinvaaleissa Nixon voitti demokraattien varapresidentti Hubert Humphreyn selkeällä erolla (osavaltiot 32-13). Itsenäisenä ehdolle asettunut George Wallace voitti syvimmän etelän 5 osavaltiota. Vuoden 2024 vaaleissa Trump voitti (osavaltiot 30-20) suunnilleen samalla marginaalilla kuin Nixon 1968.
Ensimmäinen tappio
Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit Nixon yritti vielä Kalifornian kuvernööriksi 1962. Kärsittyään tappion siinäkin vaalissa hän vetäytyi politiikasta keskittyen lakimiehen työhön asianajotoimiston Nixon, Mudge, Rose, Guthrie, and Alexander osakkaana. Lakimiesvuosinaan Nixon tapasi epävirallisesti useita valtiojohtajia ja vieraili Suomessakin 1965 Valkeakoskella Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Waldenin vieraana Kanadalaisen metsäteollisuusyrityksen toimeksiannosta.
Presidenttinä (2017-2021) maataan palvellut Donald Trump kärsi niukan tappion Joe Bidenille vuoden 2020 vaaleissa. Sitä seuranneiden vuosien aikana Trump piti taukoa politiikasta, vaikka ei muuten pitänyt julkisuuden kynttiläänsä vakan alla. Trump rakensi suhteita samaan tapaan, toki enemmän kansallisella tasolla äskettäin nähtyjä vaaleja silmällä pitäen. Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan Trump antoi tukensa Suomen NATO-ratkaisulle (MTV 17.10.2024).
Kansa luotti yhteiskuntaa koossapitäviin arvoihin vaaleissa
Nixonin vaaliteema 1968 ”rauha ja järjestys” tarkoitti rauhaa edellisen presidentin kiihdyttämään Vietnamin sotaan ja kansalaisten turvallisuuden parantamista kotimaassa, kasvanutta rikollisuutta vastaan. Virkaanastujaispuheessaan 20.1.1969 Nixon totesi, että valtiomiehen suurin kunnia on jäädä historiaan rauhantekijänä (Foreign Policy 6.11.2024). Nixonin käynnistämät rauhanneuvottelut Vietnamin kanssa kestivät lähes 5 vuotta. Trump mainitsi vaalipuheissaan epärealistisemmalta kuulostavia aikajänteitä Ukrainan rauhaprosessissa. Silti visio ja sen vaatimat askelmerkit on todennäköisesti jo hahmotettu Trumpin tiimissä.
Nixon vaikutti merkittävästi maailmantapahtumiin presidenttikaudellaan 1969-1974. Hän loi suhteet Kiinaan, mikä johti Kiinan nykyiseen taloudellisesti menestyneeseen puoluejohtoiseen kapitalismiin. Nixon lopetti Vietnamin sodan ja aloitti siirtymisen ammattiarmeijaan, mikä mahdollisti Yhdysvaltain sotilaallisen ylivoiman. Nykyinen finanssikapitalismi tuskin olisi mahdollista ilman Nixonin päätöstä irrottaa dollari kultakannasta 1972. Nixonin aloittama liennytyspolitiikka luhisti lopulta Neuvostoliiton, sillä se toi amerikkalaisen viljan neuvostokansalaisille, eikä hallinnon länsivastainen propaganda ollut enää uskottavaa.
Trumpin vaalikampanjassa 2024 nähtiin ja kuultiin samoja painotuksia kuin Nixonilla 1968. Trump painottaa rauhaa Lähi-Itään ja Ukrainaan. Vuoden 1968 väkivaltaiset rotumellakat ja vasemmiston mielenosoitukset yliopistoissa näyttäytyivät tavallisille työtätekeville amerikkalaisille veronmaksajille samankaltaisena ilmiönä kuin nykyinen woke-ideologia – siis asiana, joka vei poliittisten päättäjien huomion tärkeämmiltä asioilta. Presidentti Bill Clintonin neuvonantajana toimineen James Carvillen mukaan juuri tuo demokraattipuolueen vaikuttajien vääristynyt käsitys kansalaisten arkielämän huolista toi Trumpille vaalivoiton (Newsweek, 7.11.2024).
Nixonin ja Trumpin kohtaamiset 1980-luvulla
Nixon on Trumpille poliittinen esikuva, josta hänellä on myös henkilökohtaisia muistoja. Richard Nixon sekä Donald ja silloinen vaimonsa Ivana Trump kohtasivat toisensa Texasin kuvernöörin John Connallyn ja tämän vaimon Nellien isännöimässä ykköstyypin diabeteshoitojen ja potilaiden hyväksi järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa 11.3.1989 Houstonissa (New York Times 18.12.2016). Nixon esiintyi gaalassa pianistina esittäen säveltämänsä pianokonserton ja jazzin ikivihreitä.
Juhlan illallisjatkot pidettiin legendaarisen ravintoloitsija Tony Vallonen omistamassa Tony’s-ravintolassa. Vallone muisteli jälkeenpäin tuota iltaa uransa hienoimpana, vaikka hän oli tottunut Frank Sinatran ja Prinsessa Margaretin kaltaisiin asiakkaisiin. Nixon ja Trump viihtyivät jatkoilla aamun pikkutunneille saakka.
Trumpin ja Nixonin keskustelut jatkuivat seuraavana päivänä sunnuntaibrunssilla öljymiljonääri Oscar Wyattin (Oscar S. Wyatt Jr.) kodissa Houstonin River Oaksin kaupunginosassa. Nixon piti pyynnöstä ex tempore -puheen maailman poliittisesta tilanteesta ja oli avoin jatkokysymyksille. Wyattin muistelun mukaan Trump oli tuolloin innokas kyselijä. Wyatt tuli sittemmin tunnetuksi vuonna 1990 Persianlahden sodan aikana, kun hän onnistui neuvottelumatkallaan vapauttamaan amerikkalaisia panttivankeja Irakista. Suomessa muistetaan Ulf Sundqvistin ja Paavo Väyrysen vastaava matka marraskuussa 1990. Mainittakoon, että Wyatt täytti 100 vuotta tämän vuoden heinäkuussa.
Kaikkien yllä mainittujen tilaisuuksien plaseerauksessa Nixon ja Trump istuivat lähietäisyydellä ja vielä paluulennollakin oli mahdollisuus keskusteluun, sillä Nixon palasi New Yorkin kotiinsa kahden päivän Houstonin vierailulta Trumpin Boeing 727 -yksityiskoneen kyydissä.
Nixonille Euroopan valtiot olivat tärkeitä jo Marshall-avusta lähtien
Vuonna 1947 Nixon oli Yhdysvaltain kongressissa ns. Herterin komitean ratkaiseva jäsen, kun Länsi-Euroopan Marshall-avusta päätettiin. Sillä avulla vauhditettiin talouskasvua, mikä taas vei pohjan kommunistien suosiolta vapaassa Euroopassa. Vaikka Nixon palveli toisessa maailmansodassa Tyynenmeren rintamalla, hän huolehti Länsi-Euroopan turvallisuudesta ja NATOn yhteistyöstä. Trumpilla on mahdollisuus seurata esikuvansa jälkiä nykyisessä Euroopan turvallisuuspoliittisesti uhkaavassa tilanteessa ja tukea monin tavoin NATO-liittolaisia. Edellisellä presidenttikaudellaan ja jälleen tämän vuoden vaalikampanjan aikana Trump kiinnitti huomiota siihen, että NATON eurooppalaiset jäsenvaltiot olivat vähentäneet puolustusmenojaan alle sovittujen rajojen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että Trumpin taholta tullut Euroopan johtajien herättely realismiin tuli kreivin aikaan.
Lähteet:
The Saturday Night in ’89 When Trump Partied With Nixon. 19.12.2016., New York Times
Blames Democrats’ Losses on ’Woke Era’ Politics, 7.11.2024, Newsweek
How Trump Will Change the World, 6.11.2024. Foreign Policy
Nixon in New York 22.1.2015, Nixon Foundation
MATTI HUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herterin komitea Marshall-apu Ulf Sundqvist Oscar Wyatt Ivana Trump James Carville Vietnamin sota Mikko Hautala Juuso Walden Hubert Humprey Dwight Eisenhover Joe Biden Lyndon B. Johnson Kamala Harris Bill Clinton Richard Nixon John F. Kennedy Donald Trump Paavo Väyrynen Kiina Ukraina Matti Hukari nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ovatko suomalaiset masokisteja vai tyhmiä? – Vahtera: ”Suomalaiset ovat tyhmiä potenssiin ääretön”
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Vigelius ihmettelee hyvinvointialueiden tukia: 500 euroa romanihameisiin – muut tuensaajat eivät saa vastaavaa vaatetustukea
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Antikainen: Tanskan malli Suomeen – rikolliset ulkomaalaiset automaattisesti ulos
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Huhtasaari kyseenalaistaa Ylen toimitusjohtajan palkan: ”Presidenttikin saa vähemmän”
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.














