

LEHTIKUVA
Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Haastajat voittivat varapresidentit
Presidentti Dwight Eisenhoverin varapresidenttinä (1953-1961) palvellut, ja John F. Kennedylle presidentinvaalit täpärästi 1960 hävinnyt Richard Nixon teki noin 6 vuoden tauon jälkeen paluun politiikkaan julkistaen presidenttiehdokkuutensa New Hampshiressä 2.2.1968. Demokraattien ehdokkaana oli virassa oleva varapresidentti Hubert Humprey. Varsinainen presidentti Lyndon B. Johnson ei asettunut ehdolle. Kuten tiedämme Presidentti Joe Biden luopui kesällä ehdokkuudestaan ja Demokraattien ehdokkaana 2024 vaaleissa oli varapresidentti Kamala Harris.
Marraskuun 1968 presidentinvaaleissa Nixon voitti demokraattien varapresidentti Hubert Humphreyn selkeällä erolla (osavaltiot 32-13). Itsenäisenä ehdolle asettunut George Wallace voitti syvimmän etelän 5 osavaltiota. Vuoden 2024 vaaleissa Trump voitti (osavaltiot 30-20) suunnilleen samalla marginaalilla kuin Nixon 1968.
Ensimmäinen tappio
Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit Nixon yritti vielä Kalifornian kuvernööriksi 1962. Kärsittyään tappion siinäkin vaalissa hän vetäytyi politiikasta keskittyen lakimiehen työhön asianajotoimiston Nixon, Mudge, Rose, Guthrie, and Alexander osakkaana. Lakimiesvuosinaan Nixon tapasi epävirallisesti useita valtiojohtajia ja vieraili Suomessakin 1965 Valkeakoskella Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Waldenin vieraana Kanadalaisen metsäteollisuusyrityksen toimeksiannosta.
Presidenttinä (2017-2021) maataan palvellut Donald Trump kärsi niukan tappion Joe Bidenille vuoden 2020 vaaleissa. Sitä seuranneiden vuosien aikana Trump piti taukoa politiikasta, vaikka ei muuten pitänyt julkisuuden kynttiläänsä vakan alla. Trump rakensi suhteita samaan tapaan, toki enemmän kansallisella tasolla äskettäin nähtyjä vaaleja silmällä pitäen. Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan Trump antoi tukensa Suomen NATO-ratkaisulle (MTV 17.10.2024).
Kansa luotti yhteiskuntaa koossapitäviin arvoihin vaaleissa
Nixonin vaaliteema 1968 ”rauha ja järjestys” tarkoitti rauhaa edellisen presidentin kiihdyttämään Vietnamin sotaan ja kansalaisten turvallisuuden parantamista kotimaassa, kasvanutta rikollisuutta vastaan. Virkaanastujaispuheessaan 20.1.1969 Nixon totesi, että valtiomiehen suurin kunnia on jäädä historiaan rauhantekijänä (Foreign Policy 6.11.2024). Nixonin käynnistämät rauhanneuvottelut Vietnamin kanssa kestivät lähes 5 vuotta. Trump mainitsi vaalipuheissaan epärealistisemmalta kuulostavia aikajänteitä Ukrainan rauhaprosessissa. Silti visio ja sen vaatimat askelmerkit on todennäköisesti jo hahmotettu Trumpin tiimissä.
Nixon vaikutti merkittävästi maailmantapahtumiin presidenttikaudellaan 1969-1974. Hän loi suhteet Kiinaan, mikä johti Kiinan nykyiseen taloudellisesti menestyneeseen puoluejohtoiseen kapitalismiin. Nixon lopetti Vietnamin sodan ja aloitti siirtymisen ammattiarmeijaan, mikä mahdollisti Yhdysvaltain sotilaallisen ylivoiman. Nykyinen finanssikapitalismi tuskin olisi mahdollista ilman Nixonin päätöstä irrottaa dollari kultakannasta 1972. Nixonin aloittama liennytyspolitiikka luhisti lopulta Neuvostoliiton, sillä se toi amerikkalaisen viljan neuvostokansalaisille, eikä hallinnon länsivastainen propaganda ollut enää uskottavaa.
Trumpin vaalikampanjassa 2024 nähtiin ja kuultiin samoja painotuksia kuin Nixonilla 1968. Trump painottaa rauhaa Lähi-Itään ja Ukrainaan. Vuoden 1968 väkivaltaiset rotumellakat ja vasemmiston mielenosoitukset yliopistoissa näyttäytyivät tavallisille työtätekeville amerikkalaisille veronmaksajille samankaltaisena ilmiönä kuin nykyinen woke-ideologia – siis asiana, joka vei poliittisten päättäjien huomion tärkeämmiltä asioilta. Presidentti Bill Clintonin neuvonantajana toimineen James Carvillen mukaan juuri tuo demokraattipuolueen vaikuttajien vääristynyt käsitys kansalaisten arkielämän huolista toi Trumpille vaalivoiton (Newsweek, 7.11.2024).
Nixonin ja Trumpin kohtaamiset 1980-luvulla
Nixon on Trumpille poliittinen esikuva, josta hänellä on myös henkilökohtaisia muistoja. Richard Nixon sekä Donald ja silloinen vaimonsa Ivana Trump kohtasivat toisensa Texasin kuvernöörin John Connallyn ja tämän vaimon Nellien isännöimässä ykköstyypin diabeteshoitojen ja potilaiden hyväksi järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa 11.3.1989 Houstonissa (New York Times 18.12.2016). Nixon esiintyi gaalassa pianistina esittäen säveltämänsä pianokonserton ja jazzin ikivihreitä.
Juhlan illallisjatkot pidettiin legendaarisen ravintoloitsija Tony Vallonen omistamassa Tony’s-ravintolassa. Vallone muisteli jälkeenpäin tuota iltaa uransa hienoimpana, vaikka hän oli tottunut Frank Sinatran ja Prinsessa Margaretin kaltaisiin asiakkaisiin. Nixon ja Trump viihtyivät jatkoilla aamun pikkutunneille saakka.
Trumpin ja Nixonin keskustelut jatkuivat seuraavana päivänä sunnuntaibrunssilla öljymiljonääri Oscar Wyattin (Oscar S. Wyatt Jr.) kodissa Houstonin River Oaksin kaupunginosassa. Nixon piti pyynnöstä ex tempore -puheen maailman poliittisesta tilanteesta ja oli avoin jatkokysymyksille. Wyattin muistelun mukaan Trump oli tuolloin innokas kyselijä. Wyatt tuli sittemmin tunnetuksi vuonna 1990 Persianlahden sodan aikana, kun hän onnistui neuvottelumatkallaan vapauttamaan amerikkalaisia panttivankeja Irakista. Suomessa muistetaan Ulf Sundqvistin ja Paavo Väyrysen vastaava matka marraskuussa 1990. Mainittakoon, että Wyatt täytti 100 vuotta tämän vuoden heinäkuussa.
Kaikkien yllä mainittujen tilaisuuksien plaseerauksessa Nixon ja Trump istuivat lähietäisyydellä ja vielä paluulennollakin oli mahdollisuus keskusteluun, sillä Nixon palasi New Yorkin kotiinsa kahden päivän Houstonin vierailulta Trumpin Boeing 727 -yksityiskoneen kyydissä.
Nixonille Euroopan valtiot olivat tärkeitä jo Marshall-avusta lähtien
Vuonna 1947 Nixon oli Yhdysvaltain kongressissa ns. Herterin komitean ratkaiseva jäsen, kun Länsi-Euroopan Marshall-avusta päätettiin. Sillä avulla vauhditettiin talouskasvua, mikä taas vei pohjan kommunistien suosiolta vapaassa Euroopassa. Vaikka Nixon palveli toisessa maailmansodassa Tyynenmeren rintamalla, hän huolehti Länsi-Euroopan turvallisuudesta ja NATOn yhteistyöstä. Trumpilla on mahdollisuus seurata esikuvansa jälkiä nykyisessä Euroopan turvallisuuspoliittisesti uhkaavassa tilanteessa ja tukea monin tavoin NATO-liittolaisia. Edellisellä presidenttikaudellaan ja jälleen tämän vuoden vaalikampanjan aikana Trump kiinnitti huomiota siihen, että NATON eurooppalaiset jäsenvaltiot olivat vähentäneet puolustusmenojaan alle sovittujen rajojen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että Trumpin taholta tullut Euroopan johtajien herättely realismiin tuli kreivin aikaan.
Lähteet:
The Saturday Night in ’89 When Trump Partied With Nixon. 19.12.2016., New York Times
Blames Democrats’ Losses on ’Woke Era’ Politics, 7.11.2024, Newsweek
How Trump Will Change the World, 6.11.2024. Foreign Policy
Nixon in New York 22.1.2015, Nixon Foundation
MATTI HUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herterin komitea Marshall-apu Ulf Sundqvist Oscar Wyatt Ivana Trump James Carville Vietnamin sota Mikko Hautala Juuso Walden Hubert Humprey Dwight Eisenhover Joe Biden Lyndon B. Johnson Kamala Harris Bill Clinton Richard Nixon John F. Kennedy Donald Trump Paavo Väyrynen Kiina Ukraina Matti Hukari nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen ja Peltokangas esittävät ministerien kelposuusvaatimusten tiukentamista: Ministereiksi vain Suomen kansalaisia
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.

Koposelta ehdotus: ”Jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.

Vasemmisto käy jo kuntoilunkin kimppuun – Aittakumpu: ”Kaikki ei tule valmiina yhteiskunnalta – sosialismi, se vain ei toimi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Purra: Ruotsin vasemmiston voitto nojasi maahanmuuttajaääniin, antisemitismiin ja terrorismin tukemiseen
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.

Ruotsin vaaleissa yllätyskäänne: vihervasemmisto ja oikeisto tasoissa SVT:n ennusteessa
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Porvaripuolueille täystyrmäys Ruotsin vieraskielisiltä: Malmön Rosengårdissa demareiden ja vasemmistopuolueen yhteinen kannatus lähes 100 prosenttia
Sosialidemokraattien ääntenkalastelu erityisesti muslimien piirissä näyttää onnistuneen erinomaisesti. Malmön Rosengårdissa vasemmiston kannatus oli peräti 95,2 prosenttia. Nyt koetun perusteella muslimien vaikutus tulee vääjäämättä lisääntymään vasemmiston poliittisissa linjauksissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää











