

LEHTIKUVA
Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan
Mustien ja latinojen työttömyysluvut ovat Yhdysvalloissa ennätysmäisen alhaalla. Osittain tähän on vaikuttanut presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka, joka pyrkii asettamaan oman maan kansalaiset etusijalle. Mutta tuleeko tämä näkymään ensi vuoden presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisessä? Äänestäjien puoluevalinta määräytyy Yhdysvalloissa pitkälti sen mukaan, mitä rotua he kokevat edustavansa.
Jatkokaudelle pyrkivän Donald Trumpin presidenttikampanjassa mukana oleva Kimberly Guilfoyle kehuu Trumpin talouspolitiikkaa kolumnissaan Real Clear Politics -sivustolla.
Kirjoittajan mukaan Trumpin ajamat veronkevennykset keskituloisille, tuontitullien korottaminen ja pyrkimys rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ovat parantaneet työssäkäyvien amerikkalaisten asemaa.
Vähemmistöille miljoonia uusia työpaikkoja
Kolumnin mukaan ylivoimaisesti suurin osa Trumpin presidenttikaudella syntyneistä uusista työpaikoista on mennyt vähemmistöjen edustajille. Vuoden 2016 lopusta lukien noin 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa on mennyt vähemmistöille, kun valkoiset ovat saaneet vain 700 000 uutta työpaikkaa vastaavana aikana.
Uusien työpaikkojen määrä on osaltaan näkynyt myös siinä, että liittovaltion ruokakuponkien tarvitsijoiden määrä on vähentynyt peräti 6,2 miljoonalla. Yhdysvalloissa ruokakupongit vastaavat Suomen toimeentulotukea.
Demokraatit korostavat etnisiä jakolinjoja
Kolumnisti Kimberly Guilfoyle syyttää demokraatteja siitä, että nämä pyrkivät jakamaan amerikkalaisia rodun perusteella ja korostamaan etnisiä jakolinjoja. Etnisten jakolinjojen korostaminen näkyy muun muassa siinä, että orjuudesta maksettavat rahakorvaukset ovat yksi tärkeimmistä demokraattien presidenttiehdokkaiden puheenaiheista.
Yhdysvalloissa on yleistä, että äänestäjät valitsevat puolueensa sen perusteella, mitä rotua itse kokevat edustavansa. Erityisesti tämä näkyy demokraattien kannatuksessa.
Valkoiset miehet Trumpin takana
Viime presidentinvaaleissa ovensuukyselyjen mukaan Donald Trump oli ensisijaisesti valkoisten ehdokas, kun taas Hillary Clinton oli muiden rotujen suosiossa. Valkoisista äänestäjistä 57 % äänesti Trumpia, kun taas muista kuin valkoisista 74 % äänesti Clintonia. Rotu tarkoittaa tässä yhteydessä vastaajan itsensä vapaasti valitsemaa määritelmää. Jotkut voivat identifioida itsensä useampaankin kategoriaan, kuten sekä mustiksi että latinoiksi.
Erot näkyvät vieläkin selvemmin sukupuolittain tarkasteltuina. Valkoisista miehistä 62 % äänesti Trumpia, kun taas 82 % mustista miehistä ja 63 % latinomiehistä äänesti Clintonia. Ei-valkoisille miehille puoluekanta oli siis selvästi tärkeämpi ehdokkaan valintakriteeri kuin sukupuoli. Mustista naisista peräti 94 % äänesti Clintonia.
Trump on yrittänyt kasvattaa jaettavaa kakkua suuremmaksi kaikille amerikkalaisille, mutta nähtäväksi jää, tuleeko mustien ja latinojen työtilanteen parantuminen näkymään lisä-ääninä Trumpille vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Googlen ex-työntekijä: Yhtiö tekee kaikkensa estääkseen Trumpin uudelleenvalinnan 2020

Yhdysvaltalainen uutiskanava peukaloi tahallaan Trumpin näyttämään keltaiselta ja tyhmältä – toimittajalle potkut

Putkonen: Trumpin ilmastopolitiikka on ollut tuloksekasta

Ylelle Trump-uutisia tekevä toimittaja haistattaa Trumpille v***ua, vaatii pitämään turpansa kiinni

Trump ei aio allekirjoittaa GCM-sopimusta, julistautuu nationalistiksi – vastapainona omasta maastaan piittaamattomille globalisteille
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.