

LEHTIKUVA
Turkki hyökkäsi Syyriaan – lähtevätkö pakolaiset nyt kohti Eurooppaa?
Turkki liittolaisineen hyökkäsi Syyriaan keskiviikkona illansuussa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti kurdiarmeijalta maton alta ja tiedotusvälineet maailman sivu pullistelevat erilaisia ennustuksia siitä, mitä tuleman pitää.
Kurdit on taas kerran hylätty ja he ovat pakon edessä kääntäneet kelkkansa pyytäen apua Venäjältä.
Todennäköisesti turhaan. Syyriassa on jälleen syntymässä ennakoimaton tilanne, josta hyötyvät ainoastaan Isis- terroristijärjestön kaltaiset toimijat, jotka saavat voimansa kaaoksesta.
Kurdit ovat hädissään
Turkin armeija aloitti operaationsa 280 000 sotilaan voimin keskiviikkona illansuussa. Kohteena ovat olleet kurdiarmeijan miehittämät kohteet 500 kilometrin levyisellä alueella Syyriassa, aivan Turkin rajan tuntumassa. Sotilasoperaatioon osallistuu Turkin armeijan ilmoituksen mukaan myös kymmeniä tuhansia Syyrian vapaan armeijan taistelijoita.
Sekasorto on syntymässä ja muun muassa kurdit ovat hädissään jo ehtineet pyytää apua Venäjältä.
Tasapaino järkkyy taas
Venäjä tuskin lähtee tukkanuottasille Turkin kanssa, jos Turkin joukot pysähtyvät muutaman kymmenen kilometrin päähän rajasta Syyrian puolella. Saattaa myös olla, että Syyriassa todellista valtaa pitävät Iran ja Venäjä ovat suostuneet jonkinlaisen turvavyöhykkeen perustamiseen Turkin ja kurdien välille Syyrian koillisosaan. Syyrian presidentti Bashar al-Assadilta tuskin on kysytty mitään.
Syyrian kurdiarmeijan hallitsemalla alueella sijaitsee myös Al-holin surullisen kuuluisa leiri, jossa kohtaloaan odottaa 70 000 enemmän tai vähemmän Isis-terroristijärjestön vaikutuspiiriin kuuluvaa henkilöä. Jos taistelut ulottuvat sinne asti, on vähintäänkin jännittävää, minne nyt vielä vartioidut ihmiset suuntaavat vai tuleeko heistäkin uuden sodan kauppatavaraa.
EU maksumieheksi
Saksan sisäministeri Horst Seehofer varoitti enteellisesti muutama päivä sitten uudesta ja vuoden 2015 aaltoa pahemmasta pakolaisvyörystä Eurooppaan. Seehofer vieraili Kreikassa, joka on taas kerran mahdollisen pakolaisvyöryn ensimmäinen vastaanottaja EU-alueella. Saksan ulkoministeri mielestä EU:n on lisättävä partiointia ja vahvistettava ulkorajojaan. Kuinkahan käy nyt.
Seehoferin mielestä EU:n pitäisi tehdä vieläkin enemmän tukiessaan Turkkia Syyrian sodan pakolaisongelman hallitsemisessa. EU on myöntänyt Turkille miljardien avustukset vuonna 2016 tehdyn sopimuksen perusteella. Siitä huolimatta Kreikan saarille on tänä vuonna saapunut tähän mennessä ainakin 30 000 pakolaista meren yli Turkista.
– Turkki on tehnyt hyvää työtä päästäessään pakolaiset alueelleen, Seehofer sanoi Welt am Sonntag -lehdessä.
– On kuitenkin selvää, ettemme pärjää tulevaisuudessa niillä panoksilla, joista EU on aiemmin päättänyt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula ei niele Ohisalon lupauksia turvapaikanhakijamäärän vähenemisestä: ”Sipilä lupasi talonsa – te työlupia”

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre kielteisistä päätöksistä katkaistava

Vuoden 2015 pakolaiset tilastoitu Ruotsissa: 163 000 tuli – 4 500 käy töissä

Halla-aho: Euroopan tehtävä on suojella omia yhteiskuntiaan haitalliselta maahanmuutolta – ”Turvapaikanhakijoiden liikkuminen EU:n sisällä mieleiseensä valtioon on katkaistava”

EU iskee jälleen: Jäsenmaiden tulisi luopua veto-oikeuksistaan ulkopoliittisissa kysymyksissä

Ronkainen Erdoganin uhkauksesta lähettää pakolaiset Eurooppaan: ”Suomella pahin mahdollinen hallitus, pahimpaan mahdolliseen aikaan”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.