

LEHTIKUVA
Viikon 40/2019 luetuin
Vuoden 2015 pakolaiset tilastoitu Ruotsissa: 163 000 tuli – 4 500 käy töissä
Vuoden 2015 pakolaiskriisi muutti Ruotsia pysyvästi. Tuolloin maahan saapui yhdessä hujauksessa 163 000 ihmistä, pääasiassa Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Heistä 60 501 on tähän mennessä saanut oleskeluluvan. Työnteolla elättää itsensä 4 574 henkilöä. Luvut perustuvat Ruotsin tilastokeskuksen tietoihin.
Korkean teknologian yhteiskunnan ja matalan koulutustason omaavan väestön yhteensovittaminen on vähintäänkin vaikeaa. Tarvittaisiin lisää yksinkertaisia töitä, joista ei kuitenkaan makseta palkkaa, jolla tulisi toimeen.
Aftonbladetin tekemässä selvityksessä keskityttiin niihin 60 500 ihmiseen, jotka toukokuuhun 2019 mennessä olivat saaneet pysyvän oleskeluluvan Ruotsissa. Minne loput 100 000 henkilöä ovat kadonneet, sitä tuskin tietää kukaan. Osa elää pimeästi maassa, osa lähti saman tien Suomeen tai matkasi kriisivuoden kaaoksessa takaisin keskiseen Eurooppaan. Jotkut ovat myös palanneet tai palautettu lähtömaihinsa.
Hallituksen tavoitteet karkasivat
Ruotsin hallitus on määritellyt tavoitteensa, jonka mukaan ”kestävä pakolaispolitiikka edellyttää sitä, että oleskeluluvan haluava henkilö pystyy kohtuullisessa ajassa elättämään itsensä ja sopeutumaan yhteiskuntaan”. Neljä vuotta pakolaiskriisin jälkeen maali on sangen kaukana, sillä oleskeluluvan saaneista 10 prosenttia käy ansiotyössä.
Luvut ovat veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta hankalia: 60 501 henkilöä on saanut pysyvän oleskeluluvan, yli 15-vuotiaita heistä on 40 019. Palkkatöissä käy 4 574 henkilöä. Sopeutumistukea saa 23 444 henkilöä. Kunnallisia sosiaaliavustuksia saa 18 405 ja koulutukseen tukea 9 970 henkilöä. Työttömyysavustusta saa 109 ja saikulla on 101 henkilöä.
Kunnat kriisissä
Maahanmuuton mahalasku näkyy erityisen selvästi kuntatasolla. Jokaisessa niistä kymmenestä kunnasta, jotka ottivat vastaan eniten pakolaisia, on sosiaalituella eläviä enemmän kuin muissa kunnissa keskimäärin. Kahdeksassa kunnassa näistä kymmenestä on myös korkeampi keskimääräinen työttömyysprosentti. Parhaiten koulutetut pakolaiset ovat muuttaneet pois, eikä paikallisella yritystoiminnalla ole juurikaan tarvetta vähän koulutusta ja kokemusta omaavalle työvoimalle.
-Vaikka meillä olisi rahat työllistämiseen, emme löydä tarvittavat edellytykset täyttäviä työntekijöitä työvoiman ulkopuolisista henkilöistä, muotoillaan asia kriisikunnassa.
– Ruotsi on eräs maailman korkeimman teknologian maista ja olemme järkeistäneet yksinkertaiset työt yksinkertaisesti olemattomiin, toteaa kansantaloustieteen professori Per Lundborg.
Ruotsi Pohjolan Amerikka
Niinpä Ruotsin työmarkkinat todennäköisesti kehittyvät kohti amerikkalaista mallia, jossa vähänkoulutetun työntekijän on elääkseen joko tehtävä useampia töitä tai saatava yksinkertaisen palkan lisäksi tukea toimentuloonsa kunnalta tai valtiolta.
– Tämä on ainoa tapa, jolla integroiminen yhteiskuntaan onnistuu, eikä suuri osa työvoimasta jää tulevaisuudessa pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, professori Lundborg arvelee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurostat: Ruotsin työttömyys nousussa – työttömyysaste huonompi kuin Suomessa

Olisiko jo aika puhua luvuista? – Maahanmuuttajien suuri määrä ajaa Ruotsin kuntia taloudelliseen ahdinkoon

Hakkarainen: ”Suomessa on aika suppeat työmarkkinat vuohipaimenille”

Perussuomalaiset moittivat uutta kotouttamislakia: ”Jos et halua asua Lähi-idässä tai Afrikassa, niin älä sitten siirrä sieltä massamäärin väestöä tänne”

Kiusaaminen jatkunut vuosia: Lapset kivittivät eläkeläisiä Ruotsissa

Turkki hyökkäsi Syyriaan – lähtevätkö pakolaiset nyt kohti Eurooppaa?

Työperäistä maahanmuuttoa Ruotsin malliin: Avustajille tuodaan avustettavia

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.