Vuoden 2015 pakolaiset tilastoitu Ruotsissa: 163 000 tuli – 4 500 käy töissä

Vuoden 2015 pakolaiskriisi muutti Ruotsia pysyvästi. Tuolloin maahan saapui yhdessä hujauksessa 163 000 ihmistä, pääasiassa Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Heistä 60 501 on tähän mennessä saanut oleskeluluvan. Työnteolla elättää itsensä 4 574 henkilöä. Luvut perustuvat Ruotsin tilastokeskuksen tietoihin.

Korkean teknologian yhteiskunnan ja matalan koulutustason omaavan väestön yhteensovittaminen on vähintäänkin vaikeaa. Tarvittaisiin lisää yksinkertaisia töitä, joista ei kuitenkaan makseta palkkaa, jolla tulisi toimeen.

Aftonbladetin tekemässä selvityksessä keskityttiin niihin 60 500 ihmiseen, jotka toukokuuhun 2019 mennessä olivat saaneet pysyvän oleskeluluvan Ruotsissa. Minne loput 100 000 henkilöä ovat kadonneet, sitä tuskin tietää kukaan. Osa elää pimeästi maassa, osa lähti saman tien Suomeen tai matkasi kriisivuoden kaaoksessa takaisin keskiseen Eurooppaan. Jotkut ovat myös palanneet tai palautettu lähtömaihinsa.

Hallituksen tavoitteet karkasivat

Ruotsin hallitus on määritellyt tavoitteensa, jonka mukaan ”kestävä pakolaispolitiikka edellyttää sitä, että oleskeluluvan haluava henkilö pystyy kohtuullisessa ajassa elättämään itsensä ja sopeutumaan yhteiskuntaan”. Neljä vuotta pakolaiskriisin jälkeen maali on sangen kaukana, sillä oleskeluluvan saaneista 10 prosenttia käy ansiotyössä.

Luvut ovat veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta hankalia: 60 501 henkilöä on saanut pysyvän oleskeluluvan, yli 15-vuotiaita heistä on 40 019. Palkkatöissä käy 4 574 henkilöä. Sopeutumistukea saa 23 444 henkilöä. Kunnallisia sosiaaliavustuksia saa 18 405 ja koulutukseen tukea 9 970 henkilöä. Työttömyysavustusta saa 109 ja saikulla on 101 henkilöä.

Kunnat kriisissä

Maahanmuuton mahalasku näkyy erityisen selvästi kuntatasolla. Jokaisessa niistä kymmenestä kunnasta, jotka ottivat vastaan eniten pakolaisia, on sosiaalituella eläviä enemmän kuin muissa kunnissa keskimäärin. Kahdeksassa kunnassa näistä kymmenestä on myös korkeampi keskimääräinen työttömyysprosentti. Parhaiten koulutetut pakolaiset ovat muuttaneet pois, eikä paikallisella yritystoiminnalla ole juurikaan tarvetta vähän koulutusta ja kokemusta omaavalle työvoimalle.

-Vaikka meillä olisi rahat työllistämiseen, emme löydä tarvittavat edellytykset täyttäviä työntekijöitä työvoiman ulkopuolisista henkilöistä, muotoillaan asia kriisikunnassa.

– Ruotsi on eräs maailman korkeimman teknologian maista ja olemme järkeistäneet yksinkertaiset työt yksinkertaisesti olemattomiin, toteaa kansantaloustieteen professori Per Lundborg.

Ruotsi Pohjolan Amerikka

Niinpä Ruotsin työmarkkinat todennäköisesti kehittyvät kohti amerikkalaista mallia, jossa vähänkoulutetun työntekijän on elääkseen joko tehtävä useampia töitä tai saatava yksinkertaisen palkan lisäksi tukea toimentuloonsa kunnalta tai valtiolta.

– Tämä on ainoa tapa, jolla integroiminen yhteiskuntaan onnistuu, eikä suuri osa työvoimasta jää tulevaisuudessa pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, professori Lundborg arvelee.