Työperäistä maahanmuuttoa Ruotsin malliin: Avustajille tuodaan avustettavia

Ruotsissa on kehitetty ”työperäisen” maahanmuuton ikiliikkuja: kun maahan tuodaan vammaisten henkilökohtaisia avustajia, jotka vuorostaan tuovat omat avustettavansa maahan, saadaan BKT kasvuun ja veronmaksajien rahat tehokkaasti kiertämään. Valtiontaloudelle seuraukset ovat kuitenkin erittäin negatiiviset. Aikooko Suomi seurata Ruotsin mallia tässäkin?

Expressen-lehti on viime aikoina julkaissut useita kirjoituksia, jotka paljastavat työperäisen maahanmuuton vapauttamisen mukanaan tuomia ongelmia. Sinänsä on harvinaista, että mikään lehti Ruotsissa kirjoittaisi maahanmuutosta kriittiseen sävyyn.

Vuodesta 2010 lähtien Ruotsi on myöntänyt 2292 työlupaa Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville henkilökohtaisille avustajille. Useimmat heistä ovat tulleet Irakista, mikä pistää epäilemään, että kyseessä on itse asiassa peitelty humanitaarisen maahanmuuton muoto, kirjoittaa Expressenin pääkirjoitustoimittaja.

Lehti on saanut käsiinsä maahanmuuttovirastosta vuodetun asiakirjan, joka käsittelee erään Ruotsissa toimivan, vammaisten henkilökohtaisia avustajia välittävän yrityksen toimintaan liittyviä epäselvyyksiä. Epäillyt rikokset vaihtelevat petoksesta ja laittoman työvoiman käytöstä laittoman maahantulon järjestämiseen vilpillisten työtarjousten avulla.

Henkilöstövuokrausyritys etsii sopivat maahanmuuttajat

Vilpillinen maahantulo voidaan järjestää esimerkiksi siten, että henkilökohtaisia avustajia välittävä yritys etsii vaikkapa Irakista perheen, joka haluaa muuttaa Ruotsiin ja jolla on vammainen lapsi. Toinen perheen vanhemmista palkataan yritykseen töihin. Sen jälkeen muu perhe anoo perheenyhdistämistä, joka ei Ruotsissa nykyään edellytä sitä, että työperäinen maahanmuuttaja kykenisi elättämään perheensä: minkäänlaista toimeentulovaatimusta ei ole.

Kun perhe on saanut vammaisen lapsensa Ruotsiin, perhe voi anoa tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen. Kun anomus on hyväksytty, vanhemmat voivat ryhtyä työskentelemään oman lapsensa henkilökohtaisina avustajina. Sekä perhe että yritys voittavat, koska perhe saa ilmaisen elämän Ruotsissa ja avustajia välittävä yritys saa uuden asiakkaan.

Expressenin mukaan Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Turkista tulleet maahanmuuttajat ovat ryhmä, jonka piirissä vammaisten avustajakorvaukseen oikeutettujen osuus väestöstä on suurin. Avustajakorvaus on Ruotsin kallein sosiaalinen tuki, jonka keskikustannukset ovat 1,8 miljoonaa kruunua (160 000 euroa) saajaa kohti vuodessa. Lehti pitää sen käyttämistä ”työperäisen” maahanmuuton houkuttimena sekä törkeänä että taloudellisesti kestämättömänä toimintana.

Seuraako Suomi Ruotsin esimerkkiä tässäkin?

Suomessa on viime aikoina keskusteltu työperäisen maahanmuuton helpottamisesta ja siihen liittyvien toimeentulovaatimusten alentamisesta. Työvoiman saatavuusharkinta on jo käytännössä poistettu pääkaupunkiseudulla ja matalapalkka-aloilla.

Perussuomalaiset ovat toistuvasti varoitelleet tämän kehityksen seurauksista suomalaisille duunareille ja korostaneet, että edes työllistyminen ei ole tae maahanmuuttajan positiiviselle vaikutukselle Suomen julkiselle taloudelle, koska matalapalkkaisen työllisen saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut ylittävät hänen maksamansa verotulot.