Ruotsissa asuu maan tilastokeskuksen mukaan 1 960 000 maan ulkopuolella syntynyttä ihmistä. Se on tuplasti enemmän kuin vielä vuonna 2 000. Suomalaiset olivat pitkään merkittävin ulkomaalaisporukka, mutta Syyriassa syntyneitä on nyt eniten ja irakilaisetkin kiilasivat suomalaisten ohi elokuussa.Ja sitten kolmen kärki lukuina: Syyriassa syntyneitä oli elokuun lopussa 190 209, Irakista lähtöisin 145 602 ja suomalaisen taustan omaavia 145 487 henkilöä.
Suomalaiset olivat 1940-luvulta lähtien se tavallisin ulkomailla syntyneiden kansalaisuus, mutta konfliktit eri puolilla maailmaa muuttivat tilanteen täysin. Ruotsiin ei enää tultukaan töihin vaan aivan muista syistä.
Suomalaiset jyräävät Tukholmassa
Vielä vuonna 2 000 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsissa vain miljoona, kymmenisen prosenttia väestöstä. Vauhdin kiihtymistä osoittaa sekin, että vuonna 2018 ulkomailta muutti Ruotsiin asumaan 80 000 henkeä. Eikä tässä yhteydessä edes kannata muistella pakolaisvuotta 2015, jolloin maahan tuli muutamassa kuukaudessa yli 160 000 pakolaista.
Syyrialaiset ovat nyt kuitenkin suurin ulkomailla syntyneiden väestöryhmä. He ovat ulkomaalaisista enemmistönä valtaosissa Ruotsin kuntia. Suomentaustaisia on vielä eniten maan pohjoisosissa, (uskomatonta kyllä) Tukholmassa, Uppsalassa sekä Södermanlandin maakunnassa. Norjanjuurisia on yhä eniten Värmlannissa!
Koko Ruotsi ulkomaalaistuu
Kunnittain tilastoituina ulkomaalaistaustaisia on eniten Botkyrkan ongelmakunnassa Tukholman liepeillä, yli 40 prosenttia kaikista asukkaista. Haaparantaa kansoittavat suomensukuiset ja kolmanneksi eniten rajantakaisia on tutunkuuloisessa Södertäljessä, 40 prosenttia sielläkin.
Ulkomailla syntyneet asuvat useimmiten suurissa kaupungeissa. Neljännes tukholmalaisista on niin sanotusti ulkomaalaisia. Samoin on tilanne Göteborgissa ja Malmössäkin muualla syntyneitä on yli 20 prosenttia. Yllättävän tasaisesti ulkomaalaistaustaiset ovat kuitenkin Ruotsiin sijoittuneet, sillä isojen kirkkojen ulkopuolellakin heitä on 16 prosenttia väestöstä.
SUOMEN UUTISET