Hiipuva kannatus ja tyytymättömyys puolueen kädet sitovaan hallitusohjelmaan on saanut taistelevan työväenliikkeen paniikkiin. Ruotsidemokraatit hengittää jo aivan sosialidemokraattien niskaan ja noussee syksyn kuluessa Ruotsin suurimmaksi puolueeksi.

Syyskuun Aftonbladetin kannatuskyselyssä prosentit olivat vielä niukasti demareille luvuin 23,9 – 22,4.

Ensimmäisenä toimena sosialidemokraattisen pesän selvittämiseksi mustapekka on jäämässä puoluesihteeri Lena Rådström Baastadin kouraan. Lähtö on lähellä.

Sosialidemokraatit onnistuivat vuoden alussa pysymään hallitusvallassa solmimalla yhteistyökumppaneidensa kanssa sopimuksen, niin sanotun ”tammikuun kihlauksen” (Januariavtalet). Siinä demarit, keskustapuolue, liberaalit sekä vihreät sinetöivät hallitusyhteistyön raamit myös valtiopäivillä ja muun muassa sulkivat ruotsidemokraatit pois kaikesta kumppanuudesta.

Herrojen kanssa marjassa

Pienet hallitus- ja yhteistyökumppanit voivat nyt huoletta kiristää etuja omille sidosryhmilleen, samalla kun demarit katsovat kasvot kalpeina omien kannattajiensa ryntäystä ruotsidemokraattien riveihin.

Syksyn budjetissa rahaa valui keskustan ja liberaalien rikkaille mieskannattajille, samalla kun aseiden pauke kuului ongelmalähiöistä ja kunnat olivat menossa kanttuvei. Ja sosialidemokraatit tyytyivät vain puristamaan nyrkkiä taskussa.

Demareiden omissa riveissä menetyksen kauhu ulottuu lattiasta kattoon, mielipiteitä on monta ja suunta hukassa. Puolueen syvät kurkut kaipaavat suunnitelmaa tästä eteenpäin, sillä hallitusohjelmassa mentiin liiaksi oikealle.

Näin jälkeenpäin ajatellen ei ollut viisasta lähteä uusliberaalien kelkkaan alentamaan rikkaiden verotusta ja tekemään esityksiä työolojen heikentämisestä sekä asuntojen markkinavuokrista. Ylipäänsä ei ollut kovin älykästä lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Näin puhutaan puolueen sisällä.

Antaa mennä kun on alamäki

Vellovat ajatukset puhuu Aftonbladetissa sanoiksi ajatuspaja Katalysin Daniel Suhonen, joka syyttää puoluettaan arjen hylkäämisestä.

– Jos tehdään kaikki epämiellyttävät asiat heti vaalikauden alussa ja mielistellään miljardöörejä, niin se ei välttämättä kanna seuraaviin vaaleihin asti. Virhe on tehty ja luottamus menetetty, kun vanhus odottaa hoivaa sitä saamatta ja lapsen on mentävä kehnoon kouluun. Luottamusta ei vaan voi ostaa tulevaisuuden vaalilupauksilla, Suhonen ajattelee pajassaan.

Jos muuta ei keksitä, niin keksitään sitten syntipukki. Demarijohtoa on verrattu strutsiin, joka pistää päänsä piiloon ja luulee siten olevansa turvassa ympäristön virikkeiltä. Koska pääministeri ja puolueen puheenjohtaja Stefan Löfven edustaa jatkuvuutta, häntä ei voi uhrata.

Tovereiden katseet kääntyvät tällöin puoluesihteeri Lena Rådström Baastadiin, jota on kritisoitu jo aiemmin ja syytetty liiasta pehmeydestä politiikan kovassa maailmassa. Vaikea arvata, miten tässä käy.

SUOMEN UUTISET