

LEHTIKUVA
Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Ahti Martikainen summaa, että turpeen liian nopea alasajo nostaa puun hintaa, ajaa metsäteollisuuden ahtaalle, sulkee tehtaita, lisää työttömyyttä, heikentää Suomen taloutta ja vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
– Inhottavaa todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt. Tuntui vähän surkuhupaisalta lukea UPM:n Kaukaan tehtaan lakkautusuutista, kun asiantuntijat totesivat puuraaka-aineen kallistumisen olleen se ratkaiseva naula paperitehtaan arkkuun. Yllätys tämän ei olisi pitänyt kenellekään olla.
Tuotannon alasajon vaikutuksia ei ymmärretä
Martikainen on työskennellyt Neovassa kuuden eri pääministerin aikana. Neovan hallintoneuvostossa on ollut mukana useita kansanedustajia.
– On siis lukuisia henkilöitä, joille on mennyt tietoa turvetuotannosta ja muun muassa huoltovarmuudesta.
Turvetuotannon merkitystä tai sen alasajon vaikutuksia ei ymmärretä.
– Liian nopea turpeen alasajo johtaa puun hinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen sulkemaan tehtaita ja siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta. Tapahtumien ketju vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden, listaa Martikainen.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma
Martikainen on tuonut päättäjille tietoa Suomen energiatilanteesta, energian huoltovarmuudesta, kuivike- ja kasvuturpeen roolista elintarviketuotannolle sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla vesistökuormitusta on onnistuttu vähentämään noin kolme neljäsosaa.
– Pelkästään vuosina 2013-2014 tapasin henkilökohtaisesti yli sata kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma.
– On ainakin sata kansanedustajaa, jotka itse suhtautuvat asiaan positiivisesti, mutta pelkäävät äänestäjien reaktioita eivätkä uskalla julkisuudessa puhua turpeesta vaan noudattavat puolueensa linjaa, harmittelee Martikainen.
Kotimainen ruoantuotanto tarvitsee turvetta
On myös tietämättömyyttä. Harva tietää turvetuotannon vaikutukset kotimaiseen ruoantuotantoon ja metsänhoitoon.
– Kuluttaja ei miellä, että kaupan hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet on istutettu siemenenä ja taimena turvepottiin, samoin jokainen puuntaimi. Turvetta tarvitaan, että 150 000 puuntaimea saadaan tuotettua ja istutettua Suomen luontoon.
Poliittista muutosta tarvitaan.
– Se on vähän kuin kansakoulun lakkauttaminen, jos turvetuottaja katsoo, ettei työ elätä. Vaikutus koko tuotantoketjuun on suuri. Ei kansakoulu tule kylään, jossa se on lakkautettu, sanoo Martikainen.
Hän toivoo enemmän tiedottamista ja keskusteluun osallistumista.
– Mieluummin niin kuin katastrofin kautta. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä. Jos ei niiden eteen tehdä työtä, edessä on tilanne, jossa kaupan kananmunat tulevat Puolasta. Ei ole myöskään hyvä asia Lohjalle ja Kaukaalle, että paperitehdas menee kiinni.
Lisää työpaikkoja, vientituloja ja vaurautta
Martikaisen mukaan iso ongelma on Bryssel, jossa ei tiedetä, mihin turvetta käytetään, vaikka kaksi kolmasosaa lasinalusviljelystä Euroopassa tehdään turpeessa, jota Suomestakin sinne viedään.
– Kasvualustoista on maailmalla pulaa. Uusi tutkimustieto on jo osoittanut, että kasvuturve ei ole se ilmastopahis vaan itse asiassa päinvastoin. Meillä on Suomessa ammattitaitoa, raaka-ainetta ja vielä ammattitaitoista urakointihenkilökuntaa, joiden avulla kasvualusta- ja kuiviketuotannosta voitaisiin luoda oikea kasvuala.
– Jos vain tätä edistettäisiin yhtä määrätietoisesti seuraavat 14 vuotta kuin edelliset 14 vuotta on vastustettu. Vain toimiva tuotantoketju turvetuotannossa mahdollistaa myös turpeesta jalostettavien korkean jalostusasteen tuotteiden jatkomenestyksen. Lisää työtä, työpaikkoja ja vientituloja. Sitähän me kaikki haluamme, sanoo Martikainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen nostamista pannasta
Perussuomalaiset on pitänyt turpeen puolta koko hallituskauden ajan. Teemu Keskisarjan mielestä turpeen eteen pitää tehdä enemmän.
– Emme ole pystyneet kaatamaan ilmiselvää mielenvikaista valhetta siitä, että turve on vahingollista, enkä ole pystynyt pistämään ilmakehäkiihkolle hanttiin. Häpeän sitä kansanedustajana, hallituspuolueen edustajana ja myös persujen ekana varapuheenjohtajana.
Hänen mukaansa jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä.
– Me emme ole saaneet turvetta ylösajettua, vaan olemme edelleenkin näiden hiilinielujen vaikutusten vankeja. Edustaja Juha Mäenpää on kiitettävästi pitänyt turveasiaa esillä. Turve pitäisi nostaa välittömästi pannasta diktatorisella päätöksellä, jonkinlaisella hätätilalainsäädännöllä. Huoltovarmuuden kannalta on hirvittävä ongelma, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan, sanoo Keskisarja.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puun hinta uusiutuvat luonnonvarat energiahuoltovarmuus Ahti Martikainen Neova elintarviketuotanto turvetuotanto turpeen alasajo Teemu Keskisarja Hiilinielut Juha Mäenpää Turve Metsäteollisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Reilun” turvesiirtymän kansalaisraadin järjestäjät ajoivat väkisin turvetta alas raatilaisten mielipiteistä piittaamatta – ”Tuntuu ihan petkutukselta”
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Koskela kannustaa hallitusta muuttamaan ilmastolakia: ”Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Mäenpää tyrmää Eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää








