

LEHTIKUVA
Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Ahti Martikainen summaa, että turpeen liian nopea alasajo nostaa puun hintaa, ajaa metsäteollisuuden ahtaalle, sulkee tehtaita, lisää työttömyyttä, heikentää Suomen taloutta ja vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
– Inhottavaa todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt. Tuntui vähän surkuhupaisalta lukea UPM:n Kaukaan tehtaan lakkautusuutista, kun asiantuntijat totesivat puuraaka-aineen kallistumisen olleen se ratkaiseva naula paperitehtaan arkkuun. Yllätys tämän ei olisi pitänyt kenellekään olla.
Tuotannon alasajon vaikutuksia ei ymmärretä
Martikainen on työskennellyt Neovassa kuuden eri pääministerin aikana. Neovan hallintoneuvostossa on ollut mukana useita kansanedustajia.
– On siis lukuisia henkilöitä, joille on mennyt tietoa turvetuotannosta ja muun muassa huoltovarmuudesta.
Turvetuotannon merkitystä tai sen alasajon vaikutuksia ei ymmärretä.
– Liian nopea turpeen alasajo johtaa puun hinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen sulkemaan tehtaita ja siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta. Tapahtumien ketju vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden, listaa Martikainen.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma
Martikainen on tuonut päättäjille tietoa Suomen energiatilanteesta, energian huoltovarmuudesta, kuivike- ja kasvuturpeen roolista elintarviketuotannolle sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla vesistökuormitusta on onnistuttu vähentämään noin kolme neljäsosaa.
– Pelkästään vuosina 2013-2014 tapasin henkilökohtaisesti yli sata kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma.
– On ainakin sata kansanedustajaa, jotka itse suhtautuvat asiaan positiivisesti, mutta pelkäävät äänestäjien reaktioita eivätkä uskalla julkisuudessa puhua turpeesta vaan noudattavat puolueensa linjaa, harmittelee Martikainen.
Kotimainen ruoantuotanto tarvitsee turvetta
On myös tietämättömyyttä. Harva tietää turvetuotannon vaikutukset kotimaiseen ruoantuotantoon ja metsänhoitoon.
– Kuluttaja ei miellä, että kaupan hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet on istutettu siemenenä ja taimena turvepottiin, samoin jokainen puuntaimi. Turvetta tarvitaan, että 150 000 puuntaimea saadaan tuotettua ja istutettua Suomen luontoon.
Poliittista muutosta tarvitaan.
– Se on vähän kuin kansakoulun lakkauttaminen, jos turvetuottaja katsoo, ettei työ elätä. Vaikutus koko tuotantoketjuun on suuri. Ei kansakoulu tule kylään, jossa se on lakkautettu, sanoo Martikainen.
Hän toivoo enemmän tiedottamista ja keskusteluun osallistumista.
– Mieluummin niin kuin katastrofin kautta. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä. Jos ei niiden eteen tehdä työtä, edessä on tilanne, jossa kaupan kananmunat tulevat Puolasta. Ei ole myöskään hyvä asia Lohjalle ja Kaukaalle, että paperitehdas menee kiinni.
Lisää työpaikkoja, vientituloja ja vaurautta
Martikaisen mukaan iso ongelma on Bryssel, jossa ei tiedetä, mihin turvetta käytetään, vaikka kaksi kolmasosaa lasinalusviljelystä Euroopassa tehdään turpeessa, jota Suomestakin sinne viedään.
– Kasvualustoista on maailmalla pulaa. Uusi tutkimustieto on jo osoittanut, että kasvuturve ei ole se ilmastopahis vaan itse asiassa päinvastoin. Meillä on Suomessa ammattitaitoa, raaka-ainetta ja vielä ammattitaitoista urakointihenkilökuntaa, joiden avulla kasvualusta- ja kuiviketuotannosta voitaisiin luoda oikea kasvuala.
– Jos vain tätä edistettäisiin yhtä määrätietoisesti seuraavat 14 vuotta kuin edelliset 14 vuotta on vastustettu. Vain toimiva tuotantoketju turvetuotannossa mahdollistaa myös turpeesta jalostettavien korkean jalostusasteen tuotteiden jatkomenestyksen. Lisää työtä, työpaikkoja ja vientituloja. Sitähän me kaikki haluamme, sanoo Martikainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen nostamista pannasta
Perussuomalaiset on pitänyt turpeen puolta koko hallituskauden ajan. Teemu Keskisarjan mielestä turpeen eteen pitää tehdä enemmän.
– Emme ole pystyneet kaatamaan ilmiselvää mielenvikaista valhetta siitä, että turve on vahingollista, enkä ole pystynyt pistämään ilmakehäkiihkolle hanttiin. Häpeän sitä kansanedustajana, hallituspuolueen edustajana ja myös persujen ekana varapuheenjohtajana.
Hänen mukaansa jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä.
– Me emme ole saaneet turvetta ylösajettua, vaan olemme edelleenkin näiden hiilinielujen vaikutusten vankeja. Edustaja Juha Mäenpää on kiitettävästi pitänyt turveasiaa esillä. Turve pitäisi nostaa välittömästi pannasta diktatorisella päätöksellä, jonkinlaisella hätätilalainsäädännöllä. Huoltovarmuuden kannalta on hirvittävä ongelma, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan, sanoo Keskisarja.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puun hinta uusiutuvat luonnonvarat energiahuoltovarmuus Ahti Martikainen Neova elintarviketuotanto turvetuotanto turpeen alasajo Teemu Keskisarja Hiilinielut Juha Mäenpää Turve Metsäteollisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Reilun” turvesiirtymän kansalaisraadin järjestäjät ajoivat väkisin turvetta alas raatilaisten mielipiteistä piittaamatta – ”Tuntuu ihan petkutukselta”
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Koskela kannustaa hallitusta muuttamaan ilmastolakia: ”Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Mäenpää tyrmää Eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Sofia Virran somessa TPS-hyökkääjään kohdistama painostus ei tuottanut tulosta – Virta saikin itse lähteä TPS:n hallituksesta, TPS korostaa, että organisaation ei tulisi kääntyä pelaajiaan vastaan
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















