

LEHTIKUVA
Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Ahti Martikainen summaa, että turpeen liian nopea alasajo nostaa puun hintaa, ajaa metsäteollisuuden ahtaalle, sulkee tehtaita, lisää työttömyyttä, heikentää Suomen taloutta ja vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
– Inhottavaa todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt. Tuntui vähän surkuhupaisalta lukea UPM:n Kaukaan tehtaan lakkautusuutista, kun asiantuntijat totesivat puuraaka-aineen kallistumisen olleen se ratkaiseva naula paperitehtaan arkkuun. Yllätys tämän ei olisi pitänyt kenellekään olla.
Tuotannon alasajon vaikutuksia ei ymmärretä
Martikainen on työskennellyt Neovassa kuuden eri pääministerin aikana. Neovan hallintoneuvostossa on ollut mukana useita kansanedustajia.
– On siis lukuisia henkilöitä, joille on mennyt tietoa turvetuotannosta ja muun muassa huoltovarmuudesta.
Turvetuotannon merkitystä tai sen alasajon vaikutuksia ei ymmärretä.
– Liian nopea turpeen alasajo johtaa puun hinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen sulkemaan tehtaita ja siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta. Tapahtumien ketju vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden, listaa Martikainen.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma
Martikainen on tuonut päättäjille tietoa Suomen energiatilanteesta, energian huoltovarmuudesta, kuivike- ja kasvuturpeen roolista elintarviketuotannolle sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla vesistökuormitusta on onnistuttu vähentämään noin kolme neljäsosaa.
– Pelkästään vuosina 2013-2014 tapasin henkilökohtaisesti yli sata kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma.
– On ainakin sata kansanedustajaa, jotka itse suhtautuvat asiaan positiivisesti, mutta pelkäävät äänestäjien reaktioita eivätkä uskalla julkisuudessa puhua turpeesta vaan noudattavat puolueensa linjaa, harmittelee Martikainen.
Kotimainen ruoantuotanto tarvitsee turvetta
On myös tietämättömyyttä. Harva tietää turvetuotannon vaikutukset kotimaiseen ruoantuotantoon ja metsänhoitoon.
– Kuluttaja ei miellä, että kaupan hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet on istutettu siemenenä ja taimena turvepottiin, samoin jokainen puuntaimi. Turvetta tarvitaan, että 150 000 puuntaimea saadaan tuotettua ja istutettua Suomen luontoon.
Poliittista muutosta tarvitaan.
– Se on vähän kuin kansakoulun lakkauttaminen, jos turvetuottaja katsoo, ettei työ elätä. Vaikutus koko tuotantoketjuun on suuri. Ei kansakoulu tule kylään, jossa se on lakkautettu, sanoo Martikainen.
Hän toivoo enemmän tiedottamista ja keskusteluun osallistumista.
– Mieluummin niin kuin katastrofin kautta. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä. Jos ei niiden eteen tehdä työtä, edessä on tilanne, jossa kaupan kananmunat tulevat Puolasta. Ei ole myöskään hyvä asia Lohjalle ja Kaukaalle, että paperitehdas menee kiinni.
Lisää työpaikkoja, vientituloja ja vaurautta
Martikaisen mukaan iso ongelma on Bryssel, jossa ei tiedetä, mihin turvetta käytetään, vaikka kaksi kolmasosaa lasinalusviljelystä Euroopassa tehdään turpeessa, jota Suomestakin sinne viedään.
– Kasvualustoista on maailmalla pulaa. Uusi tutkimustieto on jo osoittanut, että kasvuturve ei ole se ilmastopahis vaan itse asiassa päinvastoin. Meillä on Suomessa ammattitaitoa, raaka-ainetta ja vielä ammattitaitoista urakointihenkilökuntaa, joiden avulla kasvualusta- ja kuiviketuotannosta voitaisiin luoda oikea kasvuala.
– Jos vain tätä edistettäisiin yhtä määrätietoisesti seuraavat 14 vuotta kuin edelliset 14 vuotta on vastustettu. Vain toimiva tuotantoketju turvetuotannossa mahdollistaa myös turpeesta jalostettavien korkean jalostusasteen tuotteiden jatkomenestyksen. Lisää työtä, työpaikkoja ja vientituloja. Sitähän me kaikki haluamme, sanoo Martikainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen nostamista pannasta
Perussuomalaiset on pitänyt turpeen puolta koko hallituskauden ajan. Teemu Keskisarjan mielestä turpeen eteen pitää tehdä enemmän.
– Emme ole pystyneet kaatamaan ilmiselvää mielenvikaista valhetta siitä, että turve on vahingollista, enkä ole pystynyt pistämään ilmakehäkiihkolle hanttiin. Häpeän sitä kansanedustajana, hallituspuolueen edustajana ja myös persujen ekana varapuheenjohtajana.
Hänen mukaansa jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä.
– Me emme ole saaneet turvetta ylösajettua, vaan olemme edelleenkin näiden hiilinielujen vaikutusten vankeja. Edustaja Juha Mäenpää on kiitettävästi pitänyt turveasiaa esillä. Turve pitäisi nostaa välittömästi pannasta diktatorisella päätöksellä, jonkinlaisella hätätilalainsäädännöllä. Huoltovarmuuden kannalta on hirvittävä ongelma, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan, sanoo Keskisarja.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puun hinta uusiutuvat luonnonvarat energiahuoltovarmuus Ahti Martikainen Neova elintarviketuotanto turvetuotanto turpeen alasajo Teemu Keskisarja Hiilinielut Juha Mäenpää Turve Metsäteollisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Reilun” turvesiirtymän kansalaisraadin järjestäjät ajoivat väkisin turvetta alas raatilaisten mielipiteistä piittaamatta – ”Tuntuu ihan petkutukselta”
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Koskela kannustaa hallitusta muuttamaan ilmastolakia: ”Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Mäenpää tyrmää Eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.

Perussuomalaiset Naiset vaatii: Riikka Purraan kohdistuvan ajojahdin on päätyttävä nyt
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!