Ihmisten suhtautuminen toisten mielipiteisiin riippuu siitä, kuinka paljon ne poikkeavat omista näkemyksistä. Sininen henkilöikoni kuvaa demokraatteja, siis vasemmistoa. Punainen republikaaneja eli oikeistoa.
Toimitus suosittelee
Tuore tutkimus paljastaa rakenteellisia eroja Yhdysvaltojen poliittisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Tutkijat havaitsivat, että demokraattien poliittiset asenteet ja siihen liittyvä identiteetti ovat keskittyneempiä ja rakentuvat usein äärimmäisille näkemyksille. Vastaavasti republikaanien joukossa esiintyy laajempaa mielipiteiden kirjoa. Tämä viittaa siihen, että poliittinen oikeisto saattaa tällä hetkellä sallia suuremman ajattelun moninaisuuden kuin vasemmisto – ainakin tietyissä polttavissa kysymyksissä. Tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja peräänkuuluttavat aiheesta lisätutkimusta.
Arvovaltaisessa British Journal of Social Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli valottaa oikeiston ja vasemmiston parissa esiintyvien poliittisten asenteiden ja ajattelun moninaisuuden epäsymmetriaa. Sosiaalipsykologiaan ja datatieteisiin erikoistunut tutkimusryhmä, Adrian Lüders, Dino Carpentras ja Michael Quayle, hyödynsi innovatiivista verkostoanalyysimenetelmää ja havaitsi amerikkalaisen oikeiston parissa moninaisempia poliittisia asenteita verrattuna vasemmistoon.
Toisin sanoen, demokraattipuolueen ympärille keskittynyt amerikkalainen vasemmisto muodosti kapeamman näkemysten keskittymän verrattuna republikaanipuolueen lähellä olevaan oikeistoon, jonka parissa esiintyi enemmän hajontaa. Vaikka tutkimus käsitteleekin yksinomaan tuoretta amerikkalaista dataa, sen havainnot voivat tuntua tutulta myös Euroopassa.
Tutkijat käyttivät hiljattain kehitettyä verkostoanalyysimenetelmää (Response-Item Network) tutkiakseen asenteiden ja identiteetin välistä suhdetta yhdysvaltalaista äänestäjäkuntaa jakavissa kiistanalaisissa kysymyksissä.
Esitetyt kysymykset liittyivät aborttiin, aseiden omistamiseen ja siihen liittyvään valvontaan, maahanmuuttoon, samaa sukupuolta olevien avioliittoon, verotukseen ja talouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, sosiaaliturvaan sekä etnisiin suhteisiin.
Tutkimuksessa on hyödynnetty kahta eri aineistoa. Ensimmäinen, 396 henkilöä kattava otos on kerätty yhdysvaltalaisen työväestön keskuudesta. Toinen, suurempi, 8280 henkilöä kattava otos on peräisin American National Election Survey -aineistosta vuodelta 2020.
Käytetyn menetelmän ansiosta tutkijoiden oli mahdollista tarkastella samanaikaisesti kahta eri piirrettä. Ensin tutkijat analysoivat eri ryhmien asenteiden muodostumista. Tämän jälkeen he tarkastelivat asennekeskittymien merkitystä tarkasteltavien ryhmien identiteettien hallinnan kannalta.
Menetelmässä asenteet kuvattiin verkostona, jossa samanlaisia asenteita jakavien yksilöiden välille muodostui yhteyksiä. Lisäksi asenteiden väliset yhteydet paljastivat sosiaalisesti merkityksellisiä uskomusjärjestelmiä.
Visualisoinnin ja analyysin perusteella havaittiin kaksi selkeää asennekeskittymää, jotka vastasivat demokraattien ja republikaanien, amerikkalaisen vasemmiston ja oikeiston uskomusjärjestelmiä.
Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat osoittivat, että asenneverkoston rakenteelliset ominaisuudet paljastavat merkittävää tietoa piilevistä puolueidentiteeteistä ja myös siitä, mitkä asenteet kuuluvat tietylle ryhmälle. Toisessa vaiheessa tutkijat arvioivat, missä määrin asenteet voivat valottaa yleisemmin vastaajien poliittista identiteettiä.
Vähemmän yllättäen tutkimus paljastaa, että ihmisten mielikuvat ratkaisevat olennaisesti, kun he jäsentelevät asenteidensa sekä identiteettinsä välisiä yhteyksiä ja arvioivat sosiaalista ympäristöään.
Kenties mielenkiintoisempi havainto on, että vasemmisto ja oikeisto ovat asenteidensa suhteen epäsymmetrisiä. Vasemmiston vastapuolella oikealla laidalla ilmeni suurempaa ajattelun moninaisuutta verrattuna vasemmistoon.
Vasemmistolainen uskomusjärjestelmä oli tiukempi. Demokraattien parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita, jotka ilmenivät mm. vahvana erimielisyytenä käsiteltyihin kysymyksiin. Näistä näkemyksistä poikkeavia pidetään helposti ulkopuolisina, tutkijat arvioivat.
Tutkijoiden mukaan äärimmäisten asenteiden omaksumisesta sosiaalipoliittisissa kysymyksissä on mahdollisesti tullut entistä enemmän demokraattien identiteettiä määrittävä tekijä, varsinkin Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden jälkeen.
Tätä vasten oikeistolainen uskomusjärjestelmä sisälsi laajemman kirjon erilaisia vastauksia asenteita kartoittaviin kysymyksiin. Republikaanien klusteri sisälsi jopa yllättäviä kysymysasemia, jotka perinteisten oletusten mukaan olisivat voineet kuulua demokraattien klusteriin.
Esimerkiksi tietyissä kysymyksissä kuten homoavioliitoissa, aborttioikeuksissa ja ympäristönsuojelussa republikaanien parissa hyväksyttävät näkemykset vaihtelivat lievästä suostumuksesta äärimmäiseen erimielisyyteen.
Toisin sanoen, oikeistolainen asennekeskittymä oli löyhempi ja piti sisällään moninaisempia näkemyksiä. Tämä tarjoaa ”mahdollisen tilan poliittiselle neuvottelulle”.
Toisaalta, tutkijat esittävät havaintoihin tiettyjä varauksia. Heidän mukaansa tuloksista ei voi suoriltaan päätellä oikeistolaisten olevan yleisesti vasemmistoa suvaitsevaisempia. Tutkijat peräänkuuluttavat tarvetta lisätutkimuksille, joissa identiteettejä tarkasteltaisiin entistä hienojakoisemmin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.
Helsingin kaupungin työntekijöiden viestiryhmissä vellova Elokapina-myötäily saattaa näyttäytyä sympaattisena, mutta asia on ongelmallinen. Kaupunki on julkinen toimija, ja sen työntekijöiltä voidaan lähtökohtaisesti odottaa neutraalia lähestymistapaa aktivistien kuohuntaa kohtaan.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Vasemmistoradikaalit iskevät Saksassa uhriensa kimppuun yhä brutaalimmin. Pääkohteisiin kuuluvat AfD-puolueen ohella oikeistoradikaalit, poliisi, teollisuus sekä tieto- ja muu liikenne. Kotimaantiedustelun raportti avaa karun näkymän saksalaiseen terrorismiin.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) tavoitteli ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää Lahden puoluekokouksessa. Hän piti puolueväelle energisen puheen.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että Suomi on onnekas juuri nyt, koska perussuomalaiset kantaa vastuuta vaikeina aikoina. - Vai mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa taikka suomalaisessa kunniassa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton? Moni ei uskalla ajatellakaan, miltä se näyttäisi.
Iran vastasi Israelin iskuihin laukaisemalla satoja ohjuksia ja drooneja Israelia kohti sekä uhkasi myös Israelin liittolaisia. Yhdysvallat ja Jordania auttoivat Israelia hyökkäysten torjumisessa, ja Starlink aktivoitiin Iranissa kansalaisten internet-yhteyksien turvaamiseksi.
Pitkään jatkunut epäluulo jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttajaväestöä kohtaan leimahti liekkeihin Pohjois-Irlannissa, kun kaksi 14-vuotiasta, oikeudessa romanian kieltä puhunuttu poikaa sai syytteen paikallisen teinitytön raiskauksesta.
Lue lisää
Lue lisää
