Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa varsin voimakkaasti ja äkillisesti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla helpotuksilla sähkölaskujen ja sähkön verotukseen sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hallitukselta vastauksia.

Joulukuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikki ennusteet ylittänyt nousu on liki kolminkertaistanut päästöoikeuden hinnan vain vuoden aikana. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat markkinoilla monet tekijät, mutta kasvava päästöoikeuden hinta tarkoittaa käytännössä myös ennen pitkää suomalaisille koituvan energialaskun kallistumista.

– Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat osaltaan myös muutokset energian markkinahinnoissa. Esimerkiksi kallistunut maakaasu on ohjannut energiayhtiöitä turvautumaan hiilen käyttämiseen, joka on kasvattanut päästöoikeuksien kysyntää. Maakaasun kallistuminen puolestaan kytkeytyy maailmanlaajuisesti koettavaan energian hintojen nousuun, kertoo Sebastian Tynkkynen.

– Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä ovat osoituksena Suomessa esimerkiksi viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista tai polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.

Suomessa energiahintojen merkitys korostuu

Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Pidemmällä aikavälillä tämä on laajempi ongelma työnteon kannustavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta akuutissa tilanteessa on kyse kotitalouksien toimeentulosta.

– Jopa Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joihin ei odotettu saatavan helpotusta kuluvan talvenkaan aikana.

– Käytännössä jäsenvaltioiden tuki voisi näkyä suorana tukena energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi arvoseteleinä tai siten, että osa energialaskusta maksetaan valtion toimesta, sanoo Tynkkynen.

Muissa EU-maissa on jo reagoitu

Näille lyhyen aikavälin toimille esitettiin rahoitusvaihtoehtona kasvavia päästökauppatuloja. Suomen valtion saamat päästökauppatulot lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2021 ollen viime vuonna yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Nousua tuloissa on odotettavissa myös vuodelle 2022. EU:n energiasta vastuussa oleva komissaari Kadri Simonson totesi, ettei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri osa kasvavista päästökauppatuloista voitaisiin käyttää heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen.

– Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti taklaamaan korkean inflaation seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen sekä kotitalouksille annettavalla tuella, Tynkkynen mainitsee.

Suomessa ”rima korkealla” kompensaatiotuille

Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Maan hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä noin 585 miljoonalla eurolla. Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, ettei meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla.

– Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti suomalaisten kotitalouksien tukemiseen? kysyy asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi jättänyt Tynkkynen.

Suomen Uutiset