

Hanne Salonen/Eduskunta
Tynkkynen: ”Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa varsin voimakkaasti ja äkillisesti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla helpotuksilla sähkölaskujen ja sähkön verotukseen sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hallitukselta vastauksia.
Joulukuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikki ennusteet ylittänyt nousu on liki kolminkertaistanut päästöoikeuden hinnan vain vuoden aikana. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat markkinoilla monet tekijät, mutta kasvava päästöoikeuden hinta tarkoittaa käytännössä myös ennen pitkää suomalaisille koituvan energialaskun kallistumista.
– Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat osaltaan myös muutokset energian markkinahinnoissa. Esimerkiksi kallistunut maakaasu on ohjannut energiayhtiöitä turvautumaan hiilen käyttämiseen, joka on kasvattanut päästöoikeuksien kysyntää. Maakaasun kallistuminen puolestaan kytkeytyy maailmanlaajuisesti koettavaan energian hintojen nousuun, kertoo Sebastian Tynkkynen.
– Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä ovat osoituksena Suomessa esimerkiksi viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista tai polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.
Suomessa energiahintojen merkitys korostuu
Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Pidemmällä aikavälillä tämä on laajempi ongelma työnteon kannustavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta akuutissa tilanteessa on kyse kotitalouksien toimeentulosta.
– Jopa Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joihin ei odotettu saatavan helpotusta kuluvan talvenkaan aikana.
– Käytännössä jäsenvaltioiden tuki voisi näkyä suorana tukena energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi arvoseteleinä tai siten, että osa energialaskusta maksetaan valtion toimesta, sanoo Tynkkynen.
Muissa EU-maissa on jo reagoitu
Näille lyhyen aikavälin toimille esitettiin rahoitusvaihtoehtona kasvavia päästökauppatuloja. Suomen valtion saamat päästökauppatulot lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2021 ollen viime vuonna yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Nousua tuloissa on odotettavissa myös vuodelle 2022. EU:n energiasta vastuussa oleva komissaari Kadri Simonson totesi, ettei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri osa kasvavista päästökauppatuloista voitaisiin käyttää heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen.
– Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti taklaamaan korkean inflaation seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen sekä kotitalouksille annettavalla tuella, Tynkkynen mainitsee.
Suomessa ”rima korkealla” kompensaatiotuille
Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Maan hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä noin 585 miljoonalla eurolla. Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, ettei meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla.
– Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti suomalaisten kotitalouksien tukemiseen? kysyy asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi jättänyt Tynkkynen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kadri Simonson työnteon kannattavuus kotitaloustuet sähkön verotus päästökauppatulot energian hinnannousu energiahinnat päästöoikeudet veronalennukset polttoaineiden verotus toimeentulo Mika Lintilä energiaköyhyys työmatkaliikenne sähkön hinta kirjallinen kysymys lämmitys Yritystuet hyvinvointi Energian hinta Maakaasu Hiili Euroopan unioni kotitaloudet EU-komissio Helsingin Sanomat Puola Talouskasvu Sebastian Tynkkynen Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Purra: Päästökauppatulot ohjattava sote-alan rahoitusvajeen korjaamiseen

Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla
Viikon suosituimmat

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa
Eilisessä Ylen A-studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korotti ääntään, elehti voimakkaasti ja keskeytti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin useaan kertaan, Virran puolustaessa järjestöjen oikeutta jatkaa toimintaansa veronmaksajien rahoilla.

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne nosti esiin viikonloppuna Lahden Classic Motorshow -näyttelyn avajaisissa autoharrastuksen valtavan yhteiskunnallisen merkityksen. Ministeri korosti, että harrasteajoneuvot eivät ole vain vanhoja autoja – ne ovat elämänkumppaneita, sukupolvia yhdistäviä perinteitä ja osa suomalaista elämäntapaa.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.












