

Hanne Salonen/Eduskunta
Tynkkynen: ”Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa varsin voimakkaasti ja äkillisesti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla helpotuksilla sähkölaskujen ja sähkön verotukseen sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hallitukselta vastauksia.
Joulukuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikki ennusteet ylittänyt nousu on liki kolminkertaistanut päästöoikeuden hinnan vain vuoden aikana. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat markkinoilla monet tekijät, mutta kasvava päästöoikeuden hinta tarkoittaa käytännössä myös ennen pitkää suomalaisille koituvan energialaskun kallistumista.
– Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat osaltaan myös muutokset energian markkinahinnoissa. Esimerkiksi kallistunut maakaasu on ohjannut energiayhtiöitä turvautumaan hiilen käyttämiseen, joka on kasvattanut päästöoikeuksien kysyntää. Maakaasun kallistuminen puolestaan kytkeytyy maailmanlaajuisesti koettavaan energian hintojen nousuun, kertoo Sebastian Tynkkynen.
– Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä ovat osoituksena Suomessa esimerkiksi viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista tai polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.
Suomessa energiahintojen merkitys korostuu
Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Pidemmällä aikavälillä tämä on laajempi ongelma työnteon kannustavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta akuutissa tilanteessa on kyse kotitalouksien toimeentulosta.
– Jopa Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joihin ei odotettu saatavan helpotusta kuluvan talvenkaan aikana.
– Käytännössä jäsenvaltioiden tuki voisi näkyä suorana tukena energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi arvoseteleinä tai siten, että osa energialaskusta maksetaan valtion toimesta, sanoo Tynkkynen.
Muissa EU-maissa on jo reagoitu
Näille lyhyen aikavälin toimille esitettiin rahoitusvaihtoehtona kasvavia päästökauppatuloja. Suomen valtion saamat päästökauppatulot lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2021 ollen viime vuonna yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Nousua tuloissa on odotettavissa myös vuodelle 2022. EU:n energiasta vastuussa oleva komissaari Kadri Simonson totesi, ettei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri osa kasvavista päästökauppatuloista voitaisiin käyttää heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen.
– Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti taklaamaan korkean inflaation seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen sekä kotitalouksille annettavalla tuella, Tynkkynen mainitsee.
Suomessa ”rima korkealla” kompensaatiotuille
Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Maan hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä noin 585 miljoonalla eurolla. Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, ettei meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla.
– Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti suomalaisten kotitalouksien tukemiseen? kysyy asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi jättänyt Tynkkynen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kadri Simonson työnteon kannattavuus kotitaloustuet sähkön verotus päästökauppatulot energian hinnannousu energiahinnat päästöoikeudet veronalennukset polttoaineiden verotus toimeentulo Mika Lintilä energiaköyhyys työmatkaliikenne sähkön hinta kirjallinen kysymys lämmitys Yritystuet hyvinvointi Energian hinta Maakaasu Hiili Euroopan unioni kotitaloudet EU-komissio Helsingin Sanomat Puola Talouskasvu Sebastian Tynkkynen Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Purra: Päästökauppatulot ohjattava sote-alan rahoitusvajeen korjaamiseen

Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











