Jyrkästi nousevat polttoainekulut syövät yhä suuremman osan suomalaisten käytettävissä olevista varoista tänäkin vuonna. Jos henkilöauton sai aiemmin tankattua esimerkiksi 70 eurolla, niin nyt siihen uppoaa jo 90 euroa.

Kiristynyt menoveden hinta tuntuu esimerkiksi jyväskyläläisen Minna Vejanderin kukkarossa. Hän tankkaa Volkswagen-merkkiseen henkilöautoonsa 95E10-laadun bensiiniä.

Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E-bensiinin keskihinta on nyt 1,88 euroa litralta, kun vielä vuosi sitten joulukuussa se oli 1,43 euroa litralta. Euroopan komission keräämien hintatilastojen mukaan Suomessa ajellaan Euroopan toiseksi tai kolmanneksi kalleimmalla polttoaineella päivästä riippuen.

– Kyllähän tämä hirvittää. Eihän tavallisella kansalla voi maksattaa tämmöisiä hinnankorotuksia, Vejander parahtaa.

Hän toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä ja tarvitsee päivittäin henkilöautoa työmatkoihin sekä tukussa ja ostoksilla käymiseen. Hän käy myös viikoittain hoitamassa äitiään Haapamäellä, jonne edestakainen matka on Jyväskylästä yhteensä noin 160 kilometriä.

– Tässä maaseudun väkeä ei kuunnella ollenkaan. Siellä auto on välttämätön. Kaikki eivät asu keskustoissa, missä on julkiset kulkuneuvot. Minäkään en pääsisi äitini luokse ollenkaan ilman omaa autoa. Polttoaineen hintaa ei saisi nostaa ja antaa tavallisen kansan kärsiä tästä, Vejander sanoo.

Hallitus maksattaa kansalla

Bensiinin hinnanmuodostukseen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, mutta huomattavinta roolia näyttelevät verot. Liikennepolttoaineveroja on kiristetty viimeisten kolmen vuoden aikana.
Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on noin euron luokkaa. Hallitukselle autoilun verottaminen on helppo keino kerätä rahaa valtion kassaan.

– Kyllä se tuntuu, sillä käteen ei jää ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tässä on joutunut kiristämään tosi paljon omia menoja ja tekemään erilaisia valintoja. Korotuksia tulee korotusten perään, Vejander harmittelee.

Kallis polttoaine nostaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden hintaa sekä leikkaa suomalaisten ostovoimaa ja hidastaa talouskasvua.

– Polttoaineen hintaa pitää saada ehdottomasti alaspäin. Tässä vielä tekee palveluksen yhteiskunnalle hoitamalla palkatta omaa äitiä tekemällä ammattilaisen työt. Ei näin korkeita hintoja voi sallia.

Näkyvissä lisää korotuspaineita

Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteeseen yritetään päästä muun muassa lisäämällä sähköautojen määrää. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan edullisimman sähköauton saa alle 20 000 eurolla ja kalleimmat sähköautot maksavat jopa noin 200 000 euroa.

– Yrittäjänä täytyy sanoa, että minulla ei ole todellakaan mahdollisuutta ostaa varsinkaan uutta sähköautoa. Sen verran olen lukenut, että vanhaa sähköautoa en edes uskaltaisi ostaa. Siinä ei voi tietää, miten sen kanssa tulisi käymään.

– Luulen, että kovinkaan monella muullakaan suomalaisella ei ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa, Vejander tuumii.

Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena suomalaisten polttoainekulut uhkaavat kasvaa entisestään. Lisää paineita polttoaineiden hinnannousulle tuo jatkossa kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite, liikenteen EU:n laajuinen päästökauppa sekä liikenne- ja viestintäministerin ajama kansallinen päästökauppa.

– Ministereiden kannattaisi oikeasti miettiä, että jos heille laitettaisiin tietty toimeentulo päälle kuukaudeksi, niin pärjäävätkö he sillä, millä normaali kansa elää, Vejander huomauttaa.

Hinnat karanneet käsistä

Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tämä johtuu pääosin maailmanmarkkinatilanteesta, mutta suurelta osin myös hallituksen harjoittamasta vihreästä politiikasta. Energiaköyhyys uhkaa talviaikana, kun esimerkiksi lämmitykseen ei ole enää varaa.

– Suomessa ei jostain syystä juuri puhuta polttoaineiden ja sähkön hintojen aiheuttamasta ahdingosta sen oikealla nimellä – siis energiaköyhyydestä. Se vain yhdistetään osaksi yleistä vähävaraisuutta, vaikka valtiolla olisi mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Energiaköyhyys voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia tai jopa terveysongelmia, kun tupaa ei ole varaa lämmittää, Perussuomalaiset Naiset huomauttaa.

Naisjärjestö muistuttaa, että Suomessa lämpiää yhä noin 130 000 pientaloa öljyllä, eikä kaikilla ole varaa vaihtaa uudempiin järjestelmiin, vaikka valtio tukeekin muutosinvestointia.

– Kyse on yli 10 000 euron investoinnista helposti. Ei mökin mummolla ole sellaiseen varaa, vaikka valtio tukisi muutostyötä muutamalla tuhannella eurolla. Jos näillä ihmisillä ei ole enää varaa ostaa polttoöljyä pitääkseen tupaa lämpimänä, niin aikooko hallitus vain katsoa tumput suorana vierestä? Suomessa on nopeasti luotava järjestelmä, jolla valtio kompensoi hintoja.

Matalapalkka-aloilla ei enää ajella

Tällä vaatimuksella viitataan EU-komission viestiin jäsenmaille, jonka mukaan kuluttajahintojen laskeminen on kansallisissa käsissä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, Puolassa ja Välimeren maissa, mutta Suomen hallituksella ei ainakaan toistaiseksi ole aikeita puuttua hintakehitykseen.

Myös liikennepolttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tämä vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen ja ostovoimaan.

– Bensan ja dieselin hinnat ovat räjähtäneet, ja keskihinnat ovat vuodessa nousset jopa 50 senttiä litralta. Matalapalkka-aloilla ei pitkiä matkoja kannata pian ajella, jos haluaa, että edes jotain jää käteen. Toisekseen logistiikkakustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, kuten ruuan hintaan.

SUOMEN UUTISET