

LEHTIKUVA
Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”
Jyrkästi nousevat polttoainekulut syövät yhä suuremman osan suomalaisten käytettävissä olevista varoista tänäkin vuonna. Jos henkilöauton sai aiemmin tankattua esimerkiksi 70 eurolla, niin nyt siihen uppoaa jo 90 euroa.
Kiristynyt menoveden hinta tuntuu esimerkiksi jyväskyläläisen Minna Vejanderin kukkarossa. Hän tankkaa Volkswagen-merkkiseen henkilöautoonsa 95E10-laadun bensiiniä.
Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E-bensiinin keskihinta on nyt 1,88 euroa litralta, kun vielä vuosi sitten joulukuussa se oli 1,43 euroa litralta. Euroopan komission keräämien hintatilastojen mukaan Suomessa ajellaan Euroopan toiseksi tai kolmanneksi kalleimmalla polttoaineella päivästä riippuen.
– Kyllähän tämä hirvittää. Eihän tavallisella kansalla voi maksattaa tämmöisiä hinnankorotuksia, Vejander parahtaa.
Hän toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä ja tarvitsee päivittäin henkilöautoa työmatkoihin sekä tukussa ja ostoksilla käymiseen. Hän käy myös viikoittain hoitamassa äitiään Haapamäellä, jonne edestakainen matka on Jyväskylästä yhteensä noin 160 kilometriä.
– Tässä maaseudun väkeä ei kuunnella ollenkaan. Siellä auto on välttämätön. Kaikki eivät asu keskustoissa, missä on julkiset kulkuneuvot. Minäkään en pääsisi äitini luokse ollenkaan ilman omaa autoa. Polttoaineen hintaa ei saisi nostaa ja antaa tavallisen kansan kärsiä tästä, Vejander sanoo.
Hallitus maksattaa kansalla
Bensiinin hinnanmuodostukseen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, mutta huomattavinta roolia näyttelevät verot. Liikennepolttoaineveroja on kiristetty viimeisten kolmen vuoden aikana.
Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on noin euron luokkaa. Hallitukselle autoilun verottaminen on helppo keino kerätä rahaa valtion kassaan.
– Kyllä se tuntuu, sillä käteen ei jää ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tässä on joutunut kiristämään tosi paljon omia menoja ja tekemään erilaisia valintoja. Korotuksia tulee korotusten perään, Vejander harmittelee.
Kallis polttoaine nostaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden hintaa sekä leikkaa suomalaisten ostovoimaa ja hidastaa talouskasvua.
– Polttoaineen hintaa pitää saada ehdottomasti alaspäin. Tässä vielä tekee palveluksen yhteiskunnalle hoitamalla palkatta omaa äitiä tekemällä ammattilaisen työt. Ei näin korkeita hintoja voi sallia.
Näkyvissä lisää korotuspaineita
Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteeseen yritetään päästä muun muassa lisäämällä sähköautojen määrää. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan edullisimman sähköauton saa alle 20 000 eurolla ja kalleimmat sähköautot maksavat jopa noin 200 000 euroa.
– Yrittäjänä täytyy sanoa, että minulla ei ole todellakaan mahdollisuutta ostaa varsinkaan uutta sähköautoa. Sen verran olen lukenut, että vanhaa sähköautoa en edes uskaltaisi ostaa. Siinä ei voi tietää, miten sen kanssa tulisi käymään.
– Luulen, että kovinkaan monella muullakaan suomalaisella ei ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa, Vejander tuumii.
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena suomalaisten polttoainekulut uhkaavat kasvaa entisestään. Lisää paineita polttoaineiden hinnannousulle tuo jatkossa kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite, liikenteen EU:n laajuinen päästökauppa sekä liikenne- ja viestintäministerin ajama kansallinen päästökauppa.
– Ministereiden kannattaisi oikeasti miettiä, että jos heille laitettaisiin tietty toimeentulo päälle kuukaudeksi, niin pärjäävätkö he sillä, millä normaali kansa elää, Vejander huomauttaa.
Hinnat karanneet käsistä
Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tämä johtuu pääosin maailmanmarkkinatilanteesta, mutta suurelta osin myös hallituksen harjoittamasta vihreästä politiikasta. Energiaköyhyys uhkaa talviaikana, kun esimerkiksi lämmitykseen ei ole enää varaa.
– Suomessa ei jostain syystä juuri puhuta polttoaineiden ja sähkön hintojen aiheuttamasta ahdingosta sen oikealla nimellä – siis energiaköyhyydestä. Se vain yhdistetään osaksi yleistä vähävaraisuutta, vaikka valtiolla olisi mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Energiaköyhyys voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia tai jopa terveysongelmia, kun tupaa ei ole varaa lämmittää, Perussuomalaiset Naiset huomauttaa.
Naisjärjestö muistuttaa, että Suomessa lämpiää yhä noin 130 000 pientaloa öljyllä, eikä kaikilla ole varaa vaihtaa uudempiin järjestelmiin, vaikka valtio tukeekin muutosinvestointia.
– Kyse on yli 10 000 euron investoinnista helposti. Ei mökin mummolla ole sellaiseen varaa, vaikka valtio tukisi muutostyötä muutamalla tuhannella eurolla. Jos näillä ihmisillä ei ole enää varaa ostaa polttoöljyä pitääkseen tupaa lämpimänä, niin aikooko hallitus vain katsoa tumput suorana vierestä? Suomessa on nopeasti luotava järjestelmä, jolla valtio kompensoi hintoja.
Matalapalkka-aloilla ei enää ajella
Tällä vaatimuksella viitataan EU-komission viestiin jäsenmaille, jonka mukaan kuluttajahintojen laskeminen on kansallisissa käsissä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, Puolassa ja Välimeren maissa, mutta Suomen hallituksella ei ainakaan toistaiseksi ole aikeita puuttua hintakehitykseen.
Myös liikennepolttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tämä vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen ja ostovoimaan.
– Bensan ja dieselin hinnat ovat räjähtäneet, ja keskihinnat ovat vuodessa nousset jopa 50 senttiä litralta. Matalapalkka-aloilla ei pitkiä matkoja kannata pian ajella, jos haluaa, että edes jotain jää käteen. Toisekseen logistiikkakustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, kuten ruuan hintaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuluttaja ilmastotoimet päästövähennystavoitteet hinnankorotukset asuminen ja liikkuminen ostovoima työmatkaliikenne sähkön hinta öljylämmitys polttoaineiden hinta Euroopan komissio hallitus talous verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille

EU:lla taas ketunhäntä kainalossa: ”Jokainen maksaisi tankatessaan veroa Brysseliin”

Suomalaiset helisemässä polttoaineiden hintojen kanssa – Peltokangas: Suora leikkaus veroon on ainoa toimiva keino

Ilmastohypetys maksaa: Kaupassa joutuu miettimään entistä tarkemmin, mitä laitetaan ostoskärryyn – ”Ruuan hinta on noussut selvästi”

Autoilun ja asumisen hinta alemmaksi – perussuomalaiset leikkaisi polttoaineverosta ja lämmittämisen verotuksesta

Ammattidiesel otettava käyttöön Suomessa – bensakuskiakin paleltaa

Perussuomalainen Nuoriso käynnisti uuden kansalaisaloitteen: Kertaluontoinen ja tarkkarajainen elvytyspaketti autoilulle

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: “Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Sähkökriisi tuuperruttamassa Euroopan talouden – jättipankki arvioi kotitalouksien energialaskujen nousevan vielä 50 prosenttia
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.