Ilmastohypetys maksaa: Kaupassa joutuu miettimään entistä tarkemmin, mitä laitetaan ostoskärryyn – ”Ruuan hinta on noussut selvästi”

Sähkö- ja polttoainelaskujen hintojen nousu syö kotimaista ostovoimaa. Lisäksi kotitalouksien kurjimusta pahentaa entisestään ruuan hinnan nousu. Yhä useamman suomalaisen lompakko kevenee, kun hallitus jatkaa ylikunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa.

Äänekoskelainen perheenäiti Marja Kolari tietää, että ruokamenot tekevät suuren loven arjen menoihin.

– Yritän miettiä tarkkaan, mitä ostan ja valmistan itse ruokaa. Silti rahaa kuluu yllättävän paljon. Se ei koske lihatuotteita vaan ihan kaikkia tuotteita, Kolari kertoo.

Kolarilla on miehensä kanssa neljä lasta, joista yksi asuu vielä kotona.

Kolarin kolmihenkisen yrittäjäperheen keskimääräiset ruokamenot ovat kuukaudessa noin 500-600 euroa. Tähän sisältyy myös esimerkiksi kaikki pesuaineet, wc-paperit ja lemmikkieläinten ruoka.

– Ruuan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana selvästi. Ruuan hinta on aivan liian korkea ja sen arvonlisävero on liian kova. Alkutuottaja saa vain pienen osan siitä, mitä ruoka maksaa kaupassa. Asiakas maksaa loppupelissä kaiken, Kolari toteaa.

Ennuste povaa lisämenoja

Pellervon taloustutkimuskeskus PTT:n syyskuussa julkaiseman ennusteen mukaan ruuan hinta nousee ensi vuonna 1,8 prosenttia.

Esimerkiksi lihatuotteiden, maitotuotteiden sekä leivän ja viljatuotteiden hinnat nousevat ensi vuonna parin prosentin luokkaa.

– Ruuan pitäisi olla sen hintaista, että myös pienituloiset pystyisivät ostamaan monipuolisesti. Nyt käy niin, että jos on pienituloinen, joutuu valikoimaan mitä ostaa, eikä se ole kenenkään etu, Kolari sanoo.

Hän on huolissaan pientuloisten palkansaajien, eläkeläisten ja opiskelijoiden pärjäämisestä ruuan hinnan noustessa.

– Se karsii kaupassa käynnin hyvin tarkkaan ja sen mitä sieltä voidaan ostaa. Esimerkiksi juusto on kallista. Moni vanhus sanoo, että heillä on käytettävissä ruokaan noin sata euroa kuukaudessa. Mitä sillä loppupelissä saa hankittua? Kolari pohtii.

Maksetaan ilmastohypetyksestä

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää päästövähennyksiä esimerkiksi ruoantuotannossa.

– Se kulminoituu tähän ruokaan ja muihin arjen menoihin. Polttoaineiden hinnat ovat aivan hirveitä. Minä en voi tehdä työtä ilman autoa. Turveyrittäjät on ajettu ahdinkoon. Hallitus ei ajattele mitä kehä kolmosen ulkopuolella tapahtuu, vaan haluaa yltiöpäisesti olla koko maailman pelastaja, Kolari tuumii.

Perussuomalaiset tekevät työtä, jotta hallituksen ilmastopolitiikkaan saataisiin maalaisjärkeä. Kolari liittyi puolueeseen viime vuonna.

– Vaakakupissa painoi se, että minulle on tärkeää suomalaisuus. Minut on kasvatettu termillä: uskonto, koti ja isänmaa. Isä oli sodassa ja äiti kotirintamalla. Olen kulkenut paljon maailmalla ja koen sydämessäni, että suomalaisuus on minulle ylpeydenaihe.

Kolarin mielestä pienellä Suomen kansalla on mitätön vaikutus koko maailman ilmastoon.

– Vasemmistovihreiden ilmastohypetys on mennyt ihan ylitse. Jo pienet lapset joutuvat miettimään, voivatko he syödä lihaa. Se on kuitenkin yksi osa tervettä ruokavaliota. Hyväksyn myös kasvisruuan, mutta ei meidän puolestamme voi päättää, mitä me syömme.

Kotimainen ruoka on ekoteko

Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa lähiruuan eli kotimaisen ruuan hinnan nostoon, sanovat perussuomalaiset.

Jos EU pääsee päsmäröinnissään niskan päälle ja hallitus lähtee mukaan sen jokaiseen viherhumppaan, Suomesta loppuu ruuantuotanto, mikä uhkaa suomalaisten huoltovarmuutta.

– Suomalainen ruoka suomalaisille on ilmastoteko jo itsessään, muistuttaa perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.

Perussuomalaiset esittää Suomen kunnianhimoisten ilmastotoimien maltillistamista siten, että hiilineutraaliustavoitetta siirrettäisiin vuoteen 2050 eli samalle tasolle EU:n ja Suomen oleellisten kilpailijamaiden kuten Ruotsin ja Saksan kanssa.

– Unionin tasolla olisi mahdollista vaikuttaa näihin asioihin esimerkiksi lisäämällä päästöoikeuksia markkinoille ja tekemällä sellaista politiikkaa, että kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista ei pyrittäisi eroon niin nopeasti, koska se ei ole mahdollista, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Purran mielestä ilmastopolitiikkaan sisältyy paljon ristiriitaisuuksia. Hän nostaa esimerkiksi hallituksen, erityisesti vihreiden, nuivan suhtautumisen kotimaiseen maatalouteen ja ruuantuotantoon.

– Se tarkoittaa sitä, että kun ilmastotoimia aletaan kiihkeästi tekemään, suomalaisen ruuan hinta nousee. Siitä sitten seuraa se, että me syömme ulkomaista ruokaa, jota rahdataan tänne laivoilla ja lentokoneilla. Se ei ole järkevää ilmaston kannalta eikä myöskään suomalaisen maatalouden ja huoltovarmuuden kanssa.

Polttoaine- ja sähköveroja alas

Suomessa vihreän politiikan kustannukset ovat useita miljardeja. Purran mukaan miljardit olisivat paremmassa hyötykäytössä siten, että tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja ruuan hintojen nousun korotuksia hillittäisiin.

– Esimerkiksi niin, että polttoaineen hintaan kohdistuvia veroja maltillistettaisiin, tietysti puhumattakaan vaikkapa kotitalouksien sähköverosta niin, että maksutaakka ei olisi näin korkea.

Kansalaiset näyttäisivätkin olevan kyllästyneitä vihreän politiikan alati paisuvista kustannuksista. Tästä kertoo mm. se, että polttoaineveron kohtuullistamista esittävä kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 nimeä kasaan ennätysajassa.