Keskustelut EU:n liikenteen päästökauppasuunnitelmasta käyvät kuumana. Kriitikot puhuvat ”bensiiniverosta” ja uumoilevat unionin yrittävän käydä suoraan kuluttajan kukkarolle. Lompsa ammottaa pian tyhjyyttään, koska sinne tunkevat nyt liian monet kourat.

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden EU:n laajuinen päästökauppa on osa jättimäistä Fit for 55-ilmastopakettia, jonka avulla unionin päästöt pitäisi pudottaa 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Perusteollisuuden ja energiasektorin päästökauppa on jo käynnissä ja se realisoituu esimerkiksi Helsingin kaukolämmön järkyttävänä hinnannousuna.

Bensan, dieselin ja polttoöljyn päästökauppa alkaisi suunnitelman mukaan vuonna 2026 ja ensimmäisenä vuonna kaupan olisi 1,1 miljardia hiilidioksiditonnia. Myytävän määrää leikattaisiin 5 prosenttia vuodessa ja näin päästäisiin unionin edellyttämään lopputulokseen. Päästökauppa voisi käytännössä johtaa siihen, että polttoaineiden hinnat harmonisoitaisiin koko EU:n alueella.

”Bensaveron” maksaminen unionille herättää vahvoja tunteita, sillä se veisi taas kansallista päätäntävaltaa Brysselin kammareihin. Polttoaineiden verotus on useissa maissa jo muutenkin kovaa, eikä siihen välttämättä tarvita enää ylimääräistä kakun jakajaa.

”EU vie rahat ja kasvattaa omaa budjettiaan”

Ruotsissa sosialidemokraatit, keskusta ja liberaalit ovat varovaisen myönteisiä ”EU:n bensaverolle”. Ruotsidemokraatit edellyttävät jäsenvaltioiden oman päätäntävallan säilyttämistä.

– Emme ole sellaisen esityksen takana, joka käy suoraan ruotsalaisen kuluttajan kukkarolle, sanoo ruotsidemokraattien ympäristöpoliittinen asiantuntija Martin Kinnunen.

– Olen huolissani siitä, että EU vie systeemistä rahat ja kasvattaa sen varjolla omaa budjettiaan. Periaatteessa jokainen maksaa sitten tankatessaan eräänlaista veroa Brysseliin. Tämä on uhka kansalliselle itsemääräämisoikeudelle.

Suomessa tuetaan naisten sähköautoilua

Ruotsidemokraatit eivät ole lyöneet lukkoon lopullista kantaansa liikenteen päästökauppaan. Paljon riippuu siitä, miten lopputulema kohtelee kuluttajia ja elinkeinoelämää.

Suomen hallitus on jo hyväksynyt fossiilittoman liikenteen tiekartan. Jakeluvelvoitteen muutos tietää vaikkapa dieselpolttoaineen hintaan 60 sentin korotusta litralta vuoteen 2030 mennessä. Tiekartalla pysymistä saattaa auttaa myös vihreän ympäristöministeriön suunnitelma naisten sähköautoilun tukemisesta.

SUOMEN UUTISET