Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tuottamasta tilastotiedosta ilmenee, että Suomen vankiloissa ulkomaalaistaustaisten vankien osuus on selvästi kasvanut.
Heinäkuussa Suomen vankiloissa oli 834 ulkomaalaista, eli määrä vastaa 24 prosenttia koko vankimäärästä, rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen johtamisen yksikönpäällikkö Pekka Keskinen kertoo.
Jo viime vuoden tilannetta, on kuvattu ennätykselliseksi, jolloin vankiloissa oli 687 ulkomaalaistaustaista vankia, mikä oli 130 vankia enemmän kuin vuonna 2023.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti asuvista 30-34-vuotiaista joka seitsemäs on ulkomaalaistaustainen. Kun otetaan huomioon, että ulkomaalaistaustaisten osuus maamme väestöstä on noin kahdeksan prosenttia, on ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus vangeista huomattava. Vielä 1980-luvulla ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli noin kymmenen, ja alle neljä sataa vielä vuonna 2010.
Veronmaksajille iso lasku ulkomaalaisvangeista
Ulkomaalaistaustaisten vankien taustalta erottuu selkeästi kolme päärikostyyppiä. Kaikkiaan 49 prosenttia – liki puolet – on tuomittu huumausainerikoksesta, 19 prosenttia seksuaalirikoksista ja 14 prosenttia väkivaltarikoksista.
Ulkomaalaistaustaisista vangeista eniten on virolaisia ( 112), irakilaisia (65), ruotsalaisia (64), albanialaisia (44), liettualaisia (43), romanialaisia (42) ja somaleita (29).
Myös esimerkiksi venäläisiä vankeja Suomen vankiloissa on 23, iranilaisia 20 ja nigerialaisia 20.
Ulkomaalaisia vankeja on sijoitettu useisiin eri puolille maata sijaitseviin vankiloihin. Vantaan vankilassa heitä on paljon, ja siellä saattaa olla jopa kuuttakymmentä eri kansallisuutta.
Myös Riihimäen ja Jokelan vankiloissa on tällä hetkellä paljon ulkomaalaisia tutkintavankeja. Veronmaksajille heistä kertyy vuosittain iso lasku, sillä jokaisen vangin osalta yksi vuorokausi vankeudessa maksaa noin 200 euroa.
Osa ulkomaalaisista ei haluaisi ottaa vastaan ohjeita naisvartijalta
Vankiloiden arjessa ulkomaalaisten vankien osuus aiheuttaa erilaisia käytännön haasteita, Risen johtamisen yksikönpäällikkö Keskinen kertoo.
Vankiyhteisössä esiintyy jonkun verran rasismia. Kulttuurierot voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja ristiriitoja vankilan arjessa, ja ne voivat samalla vaikeuttaa kuntoutusohjelmiin osallistumista.
– On esimerkiksi kielitaitoon liittyviä ongelmia, mikä saattaa johtaa väärinymmärryksiin. Myös kulttuurillisia kysymyksiä on ratkaistavaksi, esimerkiksi joillakin vangeilla saattaa olla hankaluutta ottaa vastaan ohjeita naispuoliselta vartijalta.
– Uskonnon harjoittamiseen liittyy hieman erityisjärjestelyitä, mutta ne liittyvät lähinnä Ramadaniin. Tällöin ruokailu tapahtuu vangin omassa sellissä, Keskinen toteaa.