

PS ARKISTO
Jaana Strandmanin kolumni: Henkinen huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuutta
Ilman tasapainoista mielenterveyttä on vaikea varautua ja toimia kriisitilanteissa. Pään on oltava kunnossa, jotta jalat ja kädet toimivat. Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat.
Henkinen huoltovarmuus on kansan kriisinsietokykyä, toimintakykyä ja motivaatiota tositilanteen koittaessa. Henkinen resilienssi on ihmisen kykyä sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Henkisen huoltovarmuutemme tila ei ole optimaalinen. Suomalaisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, vaikka tilastoissa maanpuolustustahtomme on Euroopan korkeinta.
Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä. Mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat tulla eteen nopeastikin.
On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä sen eteen, miten voisimme vahvistaa kansamme kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta henkistä huoltovarmuutta. Psyykkinen kriisinkestävyys rakentuu koko elämänkaaren aikana, ja siihen vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi terveys ja toimintakyky, koulutus sekä kokemus osallisuudesta. Nämä tekijät luovat perustan, jonka varaan koko yhteiskunnan turvallisuus rakentuu.
Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota, ja siihen on varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten. Tätä asiaa tulee tarkastella vastuullisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla poikkihallinnollisesti ja myös yhteistyössä järjestöjen kanssa. Perusteet henkiselle ja fyysiselle selviämiselle poikkeusoloissa tulisi sisällyttää kansalaistaidoksi perusopetuksessa. Kansakuntamme yhteinen tavoite on pitää huoli henkisestä hyvinvoinnista.
Jaana Strandman
Artikkeliin liittyvät aiheet
- henkinen resilienssi kolumnit henkinen huoltovarmuus henkinen kriisinkestävyys Jaana Strandman kokonaisturvallisuus kriisinsietokyky maanpuolustustahto toimintakyky mielenterveysongelmat kriisitilanteet mielenterveys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin – Pia Sillanpää: On puututtava mielenterveysongelmien juurisyihin
Lasten ja nuorten tarpeet on otettu laajasti huomioon hallituksen vuoden 2025 talousarvioesityksessä. Talousarviota koskevassa keskustelussa perussuomalaiset painottivat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitystä. Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pia Sillanpää nosti puheessaan esiin vakavasti oireilevat nuoret, joiden kuntouttavan palvelun perustamiseen hallitus tekee 2,5 miljoonan euron lisäyksen.

Strandman: Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä
Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, saavutettavuuden, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun on oltava Suomessa kunnossa varauduttaessa mahdollisiin kriisiaikoihin. Näiden materialististen asioiden varjoon jää kansalaisten henkinen kriisinkestävyys, joka perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä onkin monimutkaisempi ja haastavampi asia mitattavaksi.

Suomi liikkeelle -ohjelma käynnistyi – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on jo yli 14 miljardia euroa vuosittain

Erityisopettaja-kansanedustaja Jaana Strandman haluaa kansalaistaidot perusopetukseen: Kansalaistaidoilla on suuri merkitys myös henkiseen kriisinkestävyyteen
Kansalaistaidot on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässään tarvitsemille taidoille. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Perusopetuksessa kansalaistaidot ei ole oppiaineena, mutta perussuomalaisten erityisopettajataustainen kansanedustaja Jaana Strandman pohtii, voisiko perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita tarkastella uudelleen kansalaistaitojen tukemiseksi.
Viikon suosituimmat

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Kuntaliiton toimitusjohtaja myöntää: Maahanmuutosta jättilasku Espoon veronmaksajille
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Euroopan ”tiukat tädit” yhdistivät voimansa maahanmuuton torjuntaan – Suomen SDP kulkee eri suuntaan
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

Poliittinen korrektius tappaa – professorin menestyskirja vaatii länsimaita ryhdistäytymään
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.

Cambridgen yliopisto tiesi Jason Ardayn ongelmallisuudesta jo vuosia sitten – nyt omat professorit vaativat yliopistolta vastauksia
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.

Ajatuspaja Suomen Perusta järjestötukien jakoperusteista: ”Minkä takia maahanmuuttaja ei voi osallistua samaan potkupallokerhoon kuin kantasuomalainenkin?”
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.

Nigel Farage haluaa työntää laittomat maahantunkeutujat takaisin merelle – Ranska tykkää kyttyrää
Reformipuolueen johtaja Nigel Farage on esitellyt suunnitelman, jossa Britannian kuninkaallinen laivasto lähetettäisiin Englannin kanaaliin pysäyttämään maahantunkeutujien kumiveneet. Farage kutsuu hanketta omaan tyyliinsä "suurimmaksi sotilasoperaatioksi kanaalissa sitten toisen maailmansodan".
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











