

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan
Rokotekattavuudessa on Ruotsissa selkeät erot etnisten ryhmien välillä, ikäänkin katsomatta. Eroja on pyritty selittämään alhaisimmilla tuloilla ja koulutuksen puutteilla, mutta Dagens Nyheterin mukaan lopullinen vastaus uupuu vielä.
Koko Ruotsin yli 16-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttia on saanut kaksi annosta koronarokotetta. Erityisesti vanhat ihmiset ovat käyneet joukolla piikitettävinä: 60–69-vuotiaista tuplarokotettuja on 89 prosenttia ja yli 70-vuotiailla rokotuskattavuus on jo yli 90 prosenttia.
Kaikista alle 18–24-vuotiaista puolet oli saanut kaksi rokoteannosta viikolla 35. Ruotsin rokotekattavuus on Pohjoismaiden alhaisin, mutta korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Ruotsi ja Suomi ovat nuorten rokotekattavuudessa selvästi Norjaa ja Tanskaa jäljessä.
Alhaisen rokotekattavuuden kolme pointtia
Rokotekattavuus on Dagens Nyheterin mukaan periaatteessa sidoksissa henkilön syntymämaahan, tuloihin ja koulutukseen. Suurimmat eroavaisuudet näkyvät ulkomailla ja Ruotsissa syntyneiden välillä. Mitä alhaisempi ikä, sitä suurempi on ero rokotekattavuudessa etnisten ryhmien välillä.
20–29-vuotiaista Ruotsissa syntyneistä ainakin yhden rokoteannoksen on saanut 77 prosenttia porukasta. Muualla Euroopassa syntyneillä kattavuus on 42 prosenttia ja Euroopan ulkopuolella syntyneillä 49 prosenttia. Vielä 30–39-vuotiailla luvut ovat Ruotsi-muu Eurooppa-muu maailma 82-48-59. Erot ovat selkeitä myös vanhemmissa ikäryhmissä.
DN ei ole löytänyt selitystä rokotekattavuuden eroille etnisten ryhmien väillä. Terveysviranomaiset eivät ole analysoineet lukuja. Sikainfluenssarokotusten (vuosina 2009–2010) datassa tulokset ovat samansuuntaisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viruksen mutaatiot muu maailma sikainfluenssa sairaalahoidon kustannukset taudin vaikea muoto tulotaso etniset ryhmät ikäryhmät rokotekattavuus koronarokotukset Covid-19 korona koulutustaso Eurooppa Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Kenttätyössä oleville poliiseille mahdollistettava rokotus heti

Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

Ronkainen: Hallituksen rokotusstrategia pettää

Rantanen ihmeissään THL:n suosituksesta koronarokotevälin pidentämiseksi: ”Ylittää valmistajan ohjeet kaksinkertaisesti”

Suomalaisrokotteiden kehittäminen etenee hitaasti – Koponen: ”Kuka muu meitä auttaa, jos emme me itse?”

Valtaosa koronan takia sairaalassa hoidettavista vieraskielisiä – rokotevastaisuus, pelot ja ennakkoluulot syynä sairastumiseen
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










