Unkarin EU-jäsenyys voi joutua tarkistukseen vuosikymmenen lopulla, maan valtiovarainminsteri Mihály Varga toteaa.
Vargan mukaan hän äänestäisi tällä haavaa jäsenyyden puolesta. Tilanne voi muuttua, kun Unkarista olisi tulossa vuosikymmenen lopulla EU:n nettomaksajavaltio.
Unkari on yksi suurimmista nettosaajamaista. Euroopan komissio ja Unkari ovat kiistoissa. Komission mukaan Unkarin oikeusvaltioperiaate on retuperällä. Unkarin mielestä näin ei ole.
Vargan mukaan maan EU-jäsenyys voi katketa nettomaksajan osan ja Brysselin hyökkäyksien vuoksi.
Varga kertoo Unkarin varaavan omia rahojaan koronapandemiasta toipumiseen. Euroopan komissio on lykännyt Unkarin elpymissuunnitelman hyväksymistä. Varga toteaa komission tehtailevan poliittisia syytöksiä Unkaria vastaan vitkuttelemalla suunnitelman kanssa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lyttää tuoreen ilmastolain tavoitteiden arvioinnin keskeneräiseksi ja ideologiseksi. Ministerin mukaan raportissa ei ole uusinta tutkimustietoa, eikä siinä mainita edes NASA:n satelliittihavaintoa Suomen 50 miljoonan tonnin hiilinielusta. Ranne varoittaa, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite vaatisi ”poskettomia toimia”, jotka kurjistaisivat suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä etenkin metsä- ja maataloudessa.
