LEHTIKUVA
Rikoslakiin lisätään erilliset säännökset poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisesta ja haittaamisesta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään.
Tärkeä lakiuudistus turvaa poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista.
– Ensihoitajiin, pelastajiin ja poliiseihin työtehtävissä kohdistettu väkivalta ja uhkailu ja muu toiminnan olennainen haittaaminen ei ole hyväksyttävää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena rangaistavaa on poliisin, ensihoidon tai pelastustoiminnan henkilökuntaa kohtaan kohdistuva väkivalta ja sillä uhkaaminen sekä näiden toimijoiden välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat teot, kuten anastaminen. Rikoksesta tuomitaan vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslakiin lisätään poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamista koskeva rangaistussäännös, joka on vaikeuttamista lievempi tekomuoto. Haittaamisrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslain muutokset toteuttavat hallitusohjelman kirjaukset ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellisen suojan vahvistamisesta ja ns. sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista.
Ammattiliitto Jyty katsoo, että uudistus lähettää selkeän viestin: väkivaltaa ensilinjan auttajia kohtaan ei hyväksytä. Uudistus voi Jytyn mukaan myös vähentää väkivallan uhkaa ensihoidossa ja pelastustoimessa.
Jytyn pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola pitää muutosta merkittävänä parannuksena työturvallisuuteen, mutta korostaa, että uusi lainsäädäntö yksin ei riitä. Jaakkolan mukaan työpaikoilla tarvitaan edelleen koulutusta väkivallan tunnistamiseen, raportointiin sekä parempaa tukea oikeusprosesseissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten pitkään ajama tavoite niin kutsutun sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista etenee eduskunnassa. Lain tarkoituksena on suojata sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja ensihoidon henkilöstöä väkivallalta ja sen uhalta.
Ensihoidossa kohdattuun työväkivaltaan puuttuminen on ollut yksi perussuomalaisten ja alan liittojen pitkäaikaisimmista tavoitteista.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
