Suomen suurin vuokranantaja Heka (Helsingin kaupungin asunnot) on ollut viime viikkoina julkisuudessa luvattoman Airbnb-käytön vuoksi. Hekan mukaan myös vahingonteot ja häiriökäyttäytyminen ovat kasvaneet.
Hekan mukaan häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa esiintyy jossain määrin kaikissa Helsingin kaupunginosissa ja asumishäiriöiden määrä on kasvanut. Yleisimmät häiriöt liittyvät metelöintiin ja asukkaiden välisiin riitoihin, ja ne kytkeytyvät usein päihdeongelmiin.
Heka on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Hekalla on yli 500 asuntokohdetta, joissa on yhteensä noin 54 500 asuntoa. Hekan asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja.
Hekan mukaan toistuvien häiriöiden vuoksi joihinkin kohteisiin on otettu käyttöön määräaikainen vartiointi ja asukkaita muistutetaan järjestyssäännöistä. Vahingonteoista laskutetaan tekijää tai asukasta, jos tämä on tiedossa, ja tarvittaessa tehdään rikosilmoitus. Heka kuuluu julkisuuslain piiriin vain hankintojen osalta, minkä vuoksi yhtiön yksityiskohtaiset tilastot eivät ole julkisia.
Helsingin kaupungin mukaan sillä ei ole koottua tai eriteltyä tietoa siitä, kuinka paljon rahaa on käytetty vahingontekojen korjaamiseen kaupungin vuokra-asuntokannassa tai vuokrataloyhtiöiden lähiympäristöissä viimeisten viiden vuoden aikana. Lähtökohtaisesti kustannuksista vastaa vahingonteon tekijä, mutta käytännössä korjaukset hoituvat vuokrataloyhtiön tai tekijän toimesta. Kaupunki ei seuraa näitä kustannuksia keskitetysti.
Häiriöihin puututaan, mutta prosessit ovat hitaita
Hekan mukaan häiriöihin puututaan lain sallimissa rajoissa, mutta prosessit ovat hitaita. Vuokrasopimuksen irtisanominen tai purkaminen on ainoa laillinen keino puuttua häiriökäyttäytymiseen, ja häiritsevän asukkaan poistuminen voi kestää yli puoli vuotta.
Tilannetta vaikeuttaa se, ettei vuokranantaja saa poliisin käyntiraportteja, vaan häiriöiden todistelu jää muiden asukkaiden ilmoitusten varaan. Hekan mukaan tämä voi olla kohtuuton taakka, erityisesti turvallisuustilanteissa.
Heka toivoo, että oikeusasiamiehen päätös, jonka mukaan poliisin käyntiraportteja ei saa luovuttaa vuokranantajalle, muutettaisiin viime kädessä lainsäädännön muutoksella.
Nykytilanteessa vuokranantaja ei saa poliisin käyntiraportteja ja häiriöiden todistelu perustuu muiden asukkaiden tekemiin ilmoituksiin. Hekan mukaan tämä voi olla kohtuuton taakka yksittäiselle vuokralaiselle, erityisesti silloin, kun tilanteeseen liittyy huoli omasta turvallisuudesta. Tietosuojasyistä Heka ei voi kertoa ilmoituksen tehneille asukkaille, miten asia etenee.
Heka ei rekisteröi asukkaiden kielitaustaa. Yhtiö tunnistaa, että sen asukkaat edustavat useita kieliryhmiä, kuten Helsingissä muutenkin. Asumisen ohjeistusta ja muuta asukasviestintää tuotetaan tarvittaessa monikielisesti. Esimerkiksi järjestyssäännöt ovat saatavilla kahdeksalla kielellä.
Noin 35 prosenttia ARA-asukkaista maahanmuuttajataustaisia
Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen mukaan lähiöluvut.fi-palvelun tarkastelu osoittaa, että jo vuonna 2022 pääkaupunkiseudulla oli 16 aluetta, joissa yli 50 prosenttia ARA-vuokra-asuntojen asukkaista oli maahanmuuttajataustaisia.
ARA tarkoittaa valtion tukemaa ja säädeltyä vuokra-asumista, jossa asukasvalinta ja vuokrataso perustuvat lainsäädäntöön.
– Kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisten osuus ARA-asukkaista oli Helsingissä 34,6 prosenttia, Espoossa 39,6 prosenttia ja Vantaalla 41,3 prosenttia, mikä on noin 1,7–1,9-kertainen suhteessa heidän väestöosuuteensa. Luvut koskevat asukkaita, eivät asuntoja, ja yliedustus näkyy erityisesti asukastasolla suurten talouksien kautta, Salminen sanoo ja jatkaa:
– Tiedot ovat Tilastokeskuksen tietoja ARA-vuokra-asunnoista. Helsingissä Helsingin kaupunki – käytännössä Heka – omistaa kuitenkin suurimman osan ARA-vuokra-asunnoista, joten ARA-vuokra-asunnot Helsingissä tarkoittavat käytännössä kaupungin vuokra-asuntoja.
Salmisen mukaan alueelliset erot näkyvät selvästi yksittäisillä asuinalueilla.
– Esimerkiksi hiihtäjä Vilma Nissisen mainitsemassa ”Vantaan Mogadishussa” eli Hakunilassa maahanmuuttajataustaisten osuus ARA-asuntojen asukkaista oli 58 prosenttia. Helsingin Vuosaaressa Merilahden oppilaaksiottoalueella osuus oli lähes 60 prosenttia ja Espoossa Espoon keskuksessa 55 prosenttia.
Nimitys ”Vantaan Mogadishu” on peräisin hiihtäjä Nissisen aiemmin julkisuudessa esittämästä luonnehdinnasta.
ARA-asuminen yleisintä somalialaistaustaisilla
Kaupunkitiedon mukaan 77 prosenttia ulkomaalaistaustaisista asui vuonna 2023 vuokralla ja ARA-vuokra-asunnoissa asui 31 prosenttia ulkomaalaistaustaisista.
Tutkija Pasi Saukkosen mukaan ARA-asuminen on yleisintä somalialaistaustaisilla, joista lähes 64 prosenttia asui ARA-vuokra-asunnossa. Vähintään kolmasosa asui ARA-asunnoissa myös useissa muissa ryhmissä, kuten vietnamilaistaustaisissa, turkkilaistaustaisissa ja afganistanilaistaustaisissa.
14 Airbnb-havaintoa Hekan asunnoissa
Hekan asunnot on tarkoitettu pysyvään asumiseen, ja lyhytaikainen jälleenvuokraus kiellettiin kokonaan vuoden 2025 lopussa. Majoitustoiminta on ollut Hekan asunnoissa aina kiellettyä, ja yhtiön mukaan luvattomaan toimintaan puututaan välittömästi.
Ilmoituksia luvattomasta majoitustoiminnasta tulee sekä ulkopuolisilta että Hekan omilta työntekijöiltä, mutta selvitystyö on poikkeuksellisen hankalaa, sillä esimerkiksi Airbnb ei luovuta tarkkoja osoitetietoja ilman varausta. Tämä vaikeuttaa oikean asunnon paikantamista erityisesti suurissa kiinteistöissä. Kaikissa 14 havaitussa tapauksessa on käynnistetty huoneenvuokralain mukainen irtisanomis- tai purkuprosessi, vaikka vuokrasopimuksen päättäminen ei automaattisesti poista ilmoitusta palvelusta.
– Haluamme estää toiminnan, jossa Hekan asunnosta tehdään ansaintaväline. Siksi reagoimme luvattomaan jälleenvuokraukseen heti, jos sitä havaitaan, painottaa Hekan toimitusjohtaja Maria Aspala Hekan julkaisemassa tiedotteessa.
Hekan mukaan jokainen yhtiön tietoon tullut luvaton jälleenvuokraustapaus johtaa varoitukseen tai vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen ja valvontaa tehostetaan edelleen.
Asukasvalinta keskeinen työkalu segregaation torjunnassa
Helsingin kaupungin mukaan kaupunkiympäristön toimialalla on keskeinen rooli kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden asukasvalinnoissa ja asukasrakenteen ohjauksessa. Helsingin kaupunki omistaa kaksi vuokra-asuntoyhtiötä, Hekan ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan.
Kaupunkiympäristön toimialan asumisen palveluissa tehdään Hekan vuokra-asuntojen asukasvalinnat virkamiestyönä, mikä kaupungin mukaan antaa laajemmat mahdollisuudet ehkäistä alueellista eriytymistä. Sen sijaan Auroranlinna omistaa ja välittää vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja tekee niiden asukasvalinnat itse, eikä näihin asuntoihin sovelleta samoja lakeja ja asetuksia kuin valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.
Kaupungin mukaan Hekan vuokra-asuntojen asukasvalinnat perustuvat valtion tukemaa vuokra-asumista koskevaan lainsäädäntöön sekä kaupunginhallituksen vahvistamaan etusijajärjestykseen.
Seurantatyökalu ohjaa asukasvalintoja
Kaupunki kertoo kehittäneensä asukasvalintojen tueksi alueellisen kehityksen seurantatyökalun, jonka avulla voidaan huomioida alueiden sosioekonomiset ja väestölliset erityispiirteet. Työkalu on Power BI -raportti, eli Microsoftin alustalla koottu interaktiivinen tietoraportti, jossa dataa voidaan tarkastella graafisesti eri näkökulmista ja ajanjaksoilta.
Raportti sisältää Helsingin alueellista dataa useilta vuosilta ja mittareita kuten väestörakenne, perhetyyppi, koulutus- ja tulotaso, työmarkkinastatus sekä äidinkieli. Käyttäjä voi valita haluamansa mittarin – esimerkiksi opiskelijoiden määrän – ja tarkastella sen kehitystä joko koko kaupungin tasolla tai yksittäisellä alueella pitkällä aikavälillä vuosien 2000–2023 välillä. Tämänhetkinen data ulottuu vuoden 2023 loppuun asti.
Lisäksi raportti kokoaa kaupunginosakohtaista tietoa, kuten missä ryhmien osuudet ovat suurimpia ja missä pienimpiä, ja toimii osana asukasvalintaprosessia tuoden esiin eri alueiden tarpeet ja erityispiirteet.
Yhdenvertaisuuslaki määrää etusijajärjestyksen
Kiireellinen asunnontarve määritellään kaupunginhallituksen hyväksymän etusijajärjestyksen mukaan. Kiireellisimpään luokkaan kuuluvat muun muassa asunnottomat, ilman omaa syytään välittömän asunnottomuuden uhan alla olevat, esteettömän asunnon tarpeessa olevat, erittäin ahtaasti asuvat sekä Helsinkiin töihin tulevat. Sama etusijajärjestys koskee kaikkia valtion tukemia vuokra-asuntoja Helsingissä. Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, ja hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.
Kaupunki korostaa, ettei asukasvalinnoissa voida syrjiä ketään iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäkielto perustuu perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin, eikä erilainen kohtelu ole sallittua edes monipuolisen asukasrakenteen saavuttamiseksi.
Segregaatiolle ei ole määritelty raja-arvoja
Alueellisen eriytymisen kehitystä seurataan Helsingissä sosioekonomisen summaindeksin avulla, joka koostuu pienituloisten asuntokuntien osuudesta, työttömyysasteesta ja matalasti koulutettujen osuudesta työvoimasta. Kaupungilla ei kuitenkaan ole määritelty tarkkoja raja-arvoja sille, milloin alueellinen eriytyminen katsotaan ongelmalliseksi.
Helsinki seuraa myös asuinalueiden väestörakennetta ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden alueellista sijoittumista. Kaupungin mukaan segregaation torjuntaa tehdään sekä ennaltaehkäisevästi että lieventämällä jo syntyneitä vaikutuksia. Keskeinen keino on vuonna 2020 käynnistetty kaupunkiuudistus, jota toteutetaan vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä alueiden elinvoimaisuutta, parantaa palveluita ja edistää laadukasta täydennysrakentamista yhteistyössä asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Vastaukset antoi Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä.
