LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Itävallan uusi hallitus on linjannut, että maahanmuutto Itävaltaan edellyttää "integroitumista yhteiskuntaan ensimmäisestä päivästä alkaen". Alle 14-vuotiaiden tyttöjen hijabin käyttökiellolla halutaan puuttua naisten alistamiseen ja segregaatioon.
Itävallan keskustaoikeistolainen kansanpuolue (ÖVP), keskustavasemmiston sosiaalidemokraatit (SPÖ) ja keskustalainen Neos-puolue sopivat hallituksen muodostamisesta torstaina.
Itävallan parlamenttivaalit pidettiin 29.9.2024. Vaaleissa laitaoikeistolainen vapauspuolue (FPÖ) saavutti historiallisen voiton ja nousi suurimmaksi puolueeksi. Uusi hallitus muodostetaan ilman FPÖ:tä.
Hallituspuolueiden johtajat esittelivät eilisessä lehdistötilaisuudessaan toimia, joita tuleva hallitus aikoo edistää.
Uusi hallitus kertoi muun muassa luovansa uusia, tiukempia maahanmuuttolakeja.
Hallitus linjasi, että maahanmuutto Itävaltaan edellyttää ”integroitumista yhteiskuntaan ensimmäisestä päivästä alkaen”. Se lupasi myös asettaa alle 14-vuotiaille tytöille hijabin käyttökiellon. Käyttökieltoa perustellaan integraatiotoimenpiteenä. Hijabin käyttökiellolla halutaan ehkäistä naisten alistamista ja segregaatiota.
Hallitus kertoi myös pysäyttävänsä väliaikaisesti, mutta välittömästi turvapaikan saaneiden sukulaisten maahanmuuton.
Turvapaikanhakijoiden katoamisia hallitus aikoo ehkäistä palautuskeskuksilla, joihin hakijat perheineen sijoitetaan. Keskuksissa huomioidaan lasten majoittamisen erityistarpeet.
Hallitus aikoo edistää myös yhteistyötä kolmansien maiden kanssa laittoman maahanmuuton estämiseksi.
Itävallassa 15.2. tapahtuneen islamistisen Villachin terrori-iskun sekä Wienissä tapahtuneen estetyn hyökkäyksen jäljiltä hallituspuolueet haluavat tiukentaa rikoslakia voidakseen toimia tehokkaammin uskonnollista ääriliikehdintää, kuten poliittista islamia, vastaan.
Wienin iskusta otettiin kiinni 14-vuotias poika, jonka hallusta löydettiin esimerkiksi useita erilaisia veitsiä sekä runsaasti materiaalia, joka linkittyy terroristijärjestö Isisiin. Kotietsinnässä pojan kotoa löytyi islamistista kirjallisuutta, iskusuunnitelmia rautatieasemalle ja poliiseihin kohdistuvia hyökkäyssuunnitelmia.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Oikeusministeri Leena Meri oli kutsunut ystävänpäivänä maahanmuuttajajärjestöjen edustajia sekä oikeudenhoidon eri toimijoita keskustelemaan kunniaan liittyvästä väkivallasta. Meren oma viesti läsnäolijoille oli kristallin kirkas. - Suomessa ei ole hyväksyttävää väkivaltaa ja loppupeleissä tänne on sopeuduttava.
Oikeusministeri Leena Meri otti keskiviikkona vastaan Ihmisoikeusliiton vetoomuksen kunniaan liittyvän väkivallan torjumiseksi. Vetoomus painottaa kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista, viranomaisten ja ammattilaisten kouluttamista sekä pakottavan kontrollin kriminalisointia. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri suhtautuu kunniaväkivallan torjuntaan hyvin vakavasti.
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
