

HELI-MARIA WIIK
Vantaalaisten vähävaraisten joululounaalla 1 000 osallistujaa: ”Monille tämä on joulun ainoa lämmin ateria”
Myrskyisä aatonaaton iltapäivä hämärtää, kun ihmisiä saapuu Vantaan Lumon pihan jonoon. Osa ihmisistä jonottaa sisälle tarjolla olevalle jouluaterialle, toiset ovat tulleet paikalle vain hakemaan ruoka-apua. He jäävät oven edessä haarautuvaan ulkojonoon odottamaan ruokajakelun alkamista.
Sisätilan jono ei rönsyile, se etenee tasaisesti. Jonon puolivälissä ovat vantaalaiset eläkeläisystävykset Kaija ja Bertta.
– Viime vuonna jäimme ilman ruokaa. Nyt tulimme hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Ja tämä uusi Lumon tila vaikuttaa hyvältä. Kaikki on sujunut paljon paremmin verrattuna aikaisempiin jouluihin, sanoo Kaija.
Kaija sanoo, että eläke riittäisi, jos nukkuisi ja pysyisi kotona.
– Emme suostu vielä siihen. Olemme vielä virkeitä – ainakin omasta mielestämme – ja haluamme myös nauttia vuosista lastenlasten seurassa, Bertta sanoo.
Kaija kertoo tinkivänsä kaikesta saadakseen matkustaa lastenlastensa luokse Tallinnaan kerran vuodessa.
– En ole edes koskaan ostanut kioskilta kahvia. Kaikki vajaa 200 euroa, mitä minulla jää kuukaudessa kuluu ruokaan ja välttämättömyyksiin. Eilen olimme Tikkurilassa käymässä ja katsoimme kuinka nuoret ostivat neljän euron hintaisia hedelmämehuja kioskilta. Minulle sellaisen hankinta olisi suuri synti, hän sanoo.
Eläkeläisiä ja vammaisia vuosi vuodelta enemmän
Jonon perällä juhlasalissa vastaan tulee Sari. Hän on ex-korsolainen ja nykyinen riihimäkeläinen.
– Olen ollut tapahtumassa mukana parikymmentä vuotta. Huolenaiheenani on eritoten eläkeläis- ja vammaisköyhyys. He ovat kaikkein heikommassa asemassa tällä hetkellä.
Sari kertoo, että tapahtumassa on vuosi vuodelta pidempi rollaattorien jono.
– Muutos on aivan selvä. Osa vanhuksista tosin on niin huonossa kunnossa, että he eivät pääse edes tänne tuntemaan joulua, hän pohtii.
Kuudenkymmenen hengen vapaaehtoisporukka
Jontte Roivas on mukana tapahtumassa toista kertaa. Hänen vastuullaan on tapahtuman varainhankinta.
– Työ alkaa loka-marraskuussa. Työtunteja en ole laskenut, mutta paljon aikaa tähän kuluu. Työnkuvani on pitkälti puhelinsoittoja yrityksiin. Tänä vuonna yrityksiä on mukana erityisen paljon ja avustuksia on saatu avokätisesti, hän sanoo ja näyttää kädessään olevaa tavarantoimittajalistaa.
Ulkona räntäsateessa urakoi kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä. Elintarvikkeita on jaossa suuri määrä, kertoo tapahtuman järjestäjä Timo Valtonen.
– Täällä on joululaatikoita, perunoita, vihannespakasteita, pizzaa, karkkeja ja lukuisia muita ruokapakasteita, kertoo tapahtuman järjestäjä ja juontaja Valtonen.
Yrityksiä mukana ennätysmäärä
Hän kertoo, että lahjoittaneiden yritysten joukossa on paljon vantaalaisia yrityksiä ja kauppiaita, jotka haluavat tukea työttömiä ja heidän perheitään.
– Kaiken kaikkiaan yrityksiä ja yhdistyksiä on tänä vuonna mukana ennätysmäärä yli 50. Lisäksi on paljon yksityishenkilöitä, jotka ovat esimerkiksi lainanneet autojaan kuljetuksiin.
Valtonen sanoo, että eritoten Korson lähialueilla on paljon työttömiä ja syrjäytyneitä ihmisiä, joilla on monenlaista hätää ja puutetta.
– Monille juhlavieraille tämä on joulun ainoa lämmin ateria, hän sanoo.
Paljon ruokaa jäi vielä jaettavaksi
Lahjoitusten määrä ylitti kaikki odotukset, joten ruokaa jäi jaettavaksi vielä juhlan jälkeenkin. Valtonen toivoo yhteydenottoja puhelimitse kello 14-15 välisenä aikana numeroon 0400 635 860.
– Päivystän koko joulun, joten voi soittaa ja sopia, niin tulen varastollemme antamaan ruokaa. Jäljellä on paljon vihannes-peruna-pakasteita ja esimerkiksi pizzoja, hän sanoo ja kertoo varaston sijaitsevan Vantaalla.
Vantaan Korson Lumon joulujuhla järjestettiin tänä vuonna jo kahdettakymmenettäneljättä kertaa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Joosua Missio ry. Juhlaa tuki myös Vantaan kaupunki.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisille kodittomille katto pään päälle – perussuomalaiset ehdottaa ”Katto kaikille”–ohjelmaa

Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Festariesiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille – brittiyleisö huusi innoissaan mukana
Glastonburyn festivaaleilla rap-esiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille ja toivoi Allahin nimissä Palestiinan vapautuvan. Pääministeri ja monet muut poliitikot ovat tuominneet vihapuheen. BBC myöntää rikkoneensa omia vihapuheen vastaisia ohjeitaan lähettäessään keikan suorana lähetyksenä. Rap-duon Yhdysvaltain kiertue peruuntuu, koska heidän viisuminsa peruutettiin.

Jussi Halla-aho Suomen ja Venäjän suhteista: Mille pohjalle valtioiden suhteita voidaan rakentaa, jos sopimukset ja omat sitoumukset eivät merkitse venäläisille mitään?
Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.