Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu

Minnesotan somaliväestöön liitetyt tukihuijaukset ja petokset ovat nousseet puheenaiheeksi amerikkalaistoimittaja Nick Shirleyn kohuvideon tuella. Myös suuret amerikkalaismediat, kuten The New York Times, CBS News, Fox News ja New York Post, ovat joutuneet uutisoimaan tapauksista, joissa Minnesotan somaliväestö on haalinut terveys-, lastenhoito- tai sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksilleen toiminnan rahoittamiseksi yhteiskunnan tukia jopa miljardien edestä, mutta rahaa on valunut muualle.

Myös Suomessa julkisuuteen nousee toisinaan tapauksia, joissa julkisia avustusvaroja on käytetty väärin. Tunnetuimpana esimerkkinä Somali Reconstruction And social Development ry eli Sorasod, joka ehti 16 toimintavuotensa saada yli miljoonan euron edestä erilaisia avustuksia ennen kuin sen tarina päättyi konkurssiin vuonna 2018. Yhdistys käytti saamiaan rahoja muun muassa kuntosalimaksuihin ja hierontakäynteihin.

Toiminnan tuloksista ei saa tietoa

Suomessa somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausien ajan huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin.

Esimerkiksi vuonna 2021 Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) myönsi 609 201 euroa Suomessa toimiville somaliyhdistyksille. Tuensaajien joukossa oli yhteisöjä, kuten Suomen somalialaisten liitto, Suomen Somalia-verkosto, Lieksan Somaliperheyhdistys sekä Suomi-Somalia Seura.

Somaliyhdistysten lisäksi STEA-rahaa heltiää useille muille maahanmuutto- ja monikulttuuritoimintaan keskittyville yhdistyksille.

Rahojen käyttötarkoituksiksi on ilmoitettu erilaisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja erityisesti nuorten tukemiseen kohdistuvia hankkeita.

Esimerkiksi Suomen Somalia-verkosto ilmoittaa käyttävänsä saamansa avustukset työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen Impact Academy -toimintamuodon avulla.

Käytännössä toiminnan tuloksia ei voi mitata, eikä tuloksista ylipäätään ole saatavilla konkreettista tietoa.

Kun osaa ja viitsii hakea, rahaa voi tulla miljoonia

Julkisen rahan lappaaminen somali- ja monikulttuuriyhdistyksille jatkuu vuodesta toiseen eikä loppua näy.

Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano listaa X-sivullaan eräitä huomattavia tukisummia vastaanottaneita alan yhteisöjä.

Listaus osoittaa, että kun julkisia tukia viitsii ja jaksaa hakea tarpeeksi pitkään, vuosien varrella tuet voivat nousta miljoonaluokkaan. Esimerkiksi African Care ry – joka on on maahanmuuttajataustaisten naisten perustama kansalaisjärjestö – on saanut 2 202 834 euroa STEA-tukina vuodesta 2017 alkaen.

Rahoja kerrotaan käytetyn muun muassa maahanmuuttajanaisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen sekä kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen vertaisryhmä- ja harrastustoiminnan, neuvonnan, yksilöohjauksen ja vapaaehtoistoiminnan avulla Itä-Helsingissä.

Lisäksi tukea on tullut kahden kulttuurin välillä elävien somalitaustaisten nuorten osallisuuden, identiteetin muodostumisen sekä elämänhallinnan vahvistamiseen vertaismentorointiohjelman avulla pääkaupunkiseudulla. Tukea on myös käytetty työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin.

Hunajabisnestä Somaliassa suomalaisen veronmaksajan tuella

Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry on saanut vuosina 2022-2025 STEA-tukina yhteensä 732 900 euroa.

Tukea on tullut esimerkiksi työttömien nuorten ja osatyökykyisten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin ja kehityksellisiä häiriöitä omaavien maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempien tukemiseen ja voimavarojen vahvistamiseen koulutusten, vertaisryhmien ja retkien avulla Länsi-Uudellamaalla. Tai näin ainakin kerrotaan.

Meranon listaus osoittaa, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla myös koulutetaan Somaliassa mehiläiskasvattajia.

Yhteisö nimeltä Berri-somal kehitys ry on saanut tähän tarkoitukseen julkisia tukia 195 342 euroa. Lisäksi yhdistys on saanut ainakin vuonna 2017 Helsingin kaupungilta 1500 euron avustuksen Suomessa asuvien järjestön jäsenien sekä yhteisön jäsenten tukeminen. Avustuksella on tarkoitus tukea suomalaista ja somalialaista kulttuuria yhdistäviä tilaisuuksia.

Yhdistysten hyödyllisyyden arvioiminen on mahdotonta

Yhteistä kaikille somali- ja monikulttuurijärjestöille on avoimuuden ja julkisuuden puuttuminen rahojen käyttötarkoituksista. Asiassa ei olisi ongelmaa, mikäli yhdistysten toiminta perustuisi jäsenmaksuihin tai muuten yksityiseen rahaan. Pelissä ovat kuitenkin julkiset rahat, joille olisi käyttöä muuallakin – esimerkiksi sotessa tai muissa kansalaisten peruspalveluissa.

Yhdistysten tilinpäätökset ja toimintakertomukset eivät ole automaattisesti julkisia, eikä raportointi rahojen käytöstä ole julkista.

Mikäli jatkossakin rahahanoja aiotaan pitää auki monikulttuuriseen yhdistystoimintaan, Merano ehdottaa, että tilinpäätösten ja toimintakertomusten pitäisi olla saatavilla ilman pyyntöä.

– Jokaisen tukea saavan yhdistyksen pitäisi raportoida julkisesti se, mitä rahoilla on saatu aikaiseksi haettuun käyttötarkoitukseen nähden. Ja bonuksena kaikkien tukea saavien yhdistysten hallitusten poliittisten sidonnaisuuksien tulisi olla julkisia.

Merano ehdottaa, että vaihtoehtoisesti koko järjestelmän voisi ”polttaa maan tasalle.”

– Rahahanat kokonaan kiinni, ja sen jälkeen nähtäisiin se, mitä yhdistyksiä oikeasti tarvitaan. Järjestelmään on kertynyt niin paljon painolastia, että yhdistysten hyödyllisyyden arvioiminen yksittäin on lähestulkoon mahdoton tehtävä sen vaatiman työmäärän vuoksi.