MATTI MATIKAINEN
Vielä ehtii allekirjoittaa kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi – “Pakko ei voi olla tarve”
– Julkinen valta on Suomessa rakentanut käsityksen ruotsin osaamisesta yleissivistykseen kuuluvana asiana, mutta laajemmassa mielessä länsimaissa ruotsin kieltä ei lasketa yleissivistykseen kuuluvaksi, sanoo pakkoruotsinvastaiseen kansalaisaloitteeseen nimiä keräävä Ilmari Rostila.
Vapaa kielivalinta ry on laittanut vireille kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla: peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ruotsinkielisillä valinnanvapaus koskisi suomea.
Kannatusilmoitusten keräys päättyy 4.10., johon mennessä ilmoituksia pitäisi olla allekirjoitettuna 50 000, jotta aloite siirtyisi eduskunnan käsiteltäväksi. Tähän mennessä Monikielinen Suomi – ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite on kerännyt jo lähes 19 000 kannatusilmoitusta.
– Pakko on barbaarista, eikä voi olla suomenkielisten ja ruotsinkielisten kanssakäymisen ainoa vaihtoehto sivistyneessä yhteiskunnassa. Suomenkielisten yhteys ruotsin kieleen ja kulttuuriin voi toteutua aidosti vain vapaaehtoisuuden kautta, uskoo Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kannustusta ja mielenkiintoista keskustelua
Sähköinen keräys ei tähän mennessä ole kerännyt allekirjoituksia nopeasti johtuen median haluttomuudesta nostaa aihetta esille. Suurempi osa kannatusilmoituksista onkin kerätty henkilökohtaisesti aktiivisten toimijoiden avulla – markettien ovilla, toreilla ja kesäfestareilla, joissa allekirjoitusten saaminen on ollut huomattavasti helpompaa.
– Aika harvojen käsien varassa katukeräys on, mutta allekirjoituksia tulee silti mukavasti, kun vain ehtii kysymään, paikkakunnasta riippuen. Toisin paikoin melkein joka toinen vastaantulija on allekirjoittanut kannatusilmoituksen. Olemme saaneet myös hyvin paljon positiivista palautetta, sanoo Rostila.
Kannatusilmoitusten kerääjät ovat saaneet paljon kannustusta samanmielisiltä ja käyneet hyvin mielenkiintoisia asiakeskusteluja ihmisten kanssa, jotka eivät vielä ole muodostaneet kantaansa tai ovat olleet kielikysymyksessä vastakkaista mieltä.
Ruotsinkielisiä vain 5 prosenttia
Monikielinen Suomi – ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite tähtää siihen, että jonain päivänä suomalaisilla olisi mahdollisuus rakentaa uransa suomalaisessa yhteiskunnassa kokonaan ruotsia osaamatta. Perustuslaki ja kielilaki eivät määrää pakollisuutta, ja ruotsinkielisten palvelut pystyttäisiin takaamaan ilmankin, että ruotsin kieli opetetaan koko ikäluokalle.
Ruotsin kielen käytettävyys on vähäistä, sillä ruotsinkielisiä on suomalaisista vain viitisen prosenttia. Suomenkielisissä kunnissa ruotsinkielisiä on keskimäärin neljä promillea.
– Tämän vuoksi koululaisia ja opiskelijoita on vaikeampi motivoida ruotsin kielen opiskeluun, joka helposti johtaa myös tasa-arvo-ongelmiin, akateemisissa kodeissa kun motivointi usein onnistuu paremmin, Rostila toteaa.
Ruotsin kieltä ei käytännössä tarvita
Perustuslaissakin sanotaan, että kielilaissa on otettava huomioon molempien kieliryhmien tarpeet. Pakko ei kuitenkaan voi olla tarve, eikä pakkoon perustuva toisen kotimaisen kielen opiskelu ole yleissivistystä, vaan kansallisesti käyttöön otettu yleissivistyksen määritelmä.
– Ruotsin kieltä ei käytännössä tarvita suurimmassa osassa Suomea, joten voimme hyvin elää ilmankin. Julkinen valta on Suomessa rakentanut käsityksen ruotsin osaamisesta yleissivistykseen kuuluvana asiana, mutta laajemmassa mielessä länsimaissa ruotsin kieltä ei lasketa yleissivistykseen kuuluvaksi, sanoo Rostila.
Ilman keskustelua asia ei muutu koskaan
Rostila kehottaa kaikkia ruotsin kielen valinnaisuutta kannattavia tai kannastaan epävarmoja tutustumaan aloitteeseen ja sen perusteluihin osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Jos aloite kerää tarvittavat 50 000 kannattajaa määräaikaan mennessä, on eduskunnan ainakin keskusteltava asiasta ja perusteltava, miksi ruotsin kielen pakollisuus halutaan Suomessa edelleen säilyttää.
– Eduskunnan on otettava kantaa asiaan, jotta päästäisiin korkeatasoisempaan keskusteluun. Kielikysymys on monitahoinen asia, mutta kokonaisuuden kannalta joustavuus ja valinnaisuus olisivat parempia.
– Ilman poliittista keskustelua asia ei kuitenkaan muutu ikinä. Jotta kielivalinnaisuus Suomessa koskaan toteutuisi, tulee poliitikkojen osoittaa siihen poliittista tahtoa, Rostila painottaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansalaisaloitteelle järeän tason taustatukea – “Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita”
Kielimuurit kaatuvat – kuuloke kääntää puheen lennosta
Viikon suosituimmat
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu
Pahasti vammautunut nuori nainen kävelee videolla paljain jaloin yllään harmaat verestä tahriintuneet verkkarit, kädet selän taakse sidottuina ja naama mustelmilla ja verisenä. Hamasin terroristi retuuttaa 19-vuotiasta Naama Levyä hiuksista Jeepin takakontista ja vie hänet toiseen ajoneuvoon. Videolla kuullaan sivullisten ylistystä Allahille.
Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä
Suomessa vieraillut brittiprofessori, politiikan tutkija Matthew Goodwin piti Suomalaisuuden liiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa hämmästyttävän puheenvuoron brittiläisen eliittiluokan voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”
Tuomas Enbusken ja Otto Juotteen Nostatus-podcastissa Suplalla ei säästelty kritiikkiä Yleä ja päätoimittaja Riikka Räisästä kohtaan.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.