Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo näkee, että perussuomalaisista viime kesänä loikanneille ovi on nyt sulkeutunut lopullisesti. – Pelin ollessa tässä vaiheessa en näe mahdollisena, että takaisin voisi enää tulla.

Perussuomalaisten kyselytunnille oli lähetetty paljon ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Monia myös kiinnosti, vieläkö ovet olisivat auki niille, jotka loikkasivat puolueesta kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Pitäisikö loikkareita kelpuuttaa temppunsa jälkeen vielä puolueeseen jos he haluaisivat takaisin?

– Tilanne on se, että ne, jotka siinä alkuvaiheessa saatiin hämättyä mukaan ja jotka yön yli nukuttuaan tajusivat, että heitä on viilattu linssiin, he ovat myös hakeutuneet saman tien takaisin. Heidän osaltaan, kuten myös yksittäisten rivijäsenten osalta, tapaukset ovat olleet itsestään selviä, Slunga-Poutsalo sanoo.

Hän jatkaa, että tässä vaiheessa peliä puolueen ovi on jo sulkeutunut lopullisesti.

– En näe mahdollisena, että enää voisi tulla takaisin. Toisaalta en myöskään näe, että kenelläkään olisi edes kanttia tulla pyytämään pääsyä takaisin puolueeseen. Vastaus on siis ei.

Miten kokoomus saadaan pois hallitusvastuusta tulevalla kaudella?

– Se on äänestäjien käsissä, eli asia on meistä kaikista kansalaisista kiinni. Vähän huonosti se onnistuu, jos riippumatta siitä, millaista politiikkaa kokoomus tekee, kokoomusta kuitenkin äänestetään siten, että se on suurin tai toiseksi suurin puolue. Asia ratkeaa vaalipäivän iltana. Mutta jos kokoomus ei ole kolmen suurimman puolueen joukossa, niin sitten on jo melkoinen haaste ottaa kokoomus hallitukseen.

Mitkä ovat perussuomalaisten realistiset keinot estää ilmaston nimissä tehtäviä järjettömiä poliittisia päätöksiä?

Puoluesihteerille lähetetty kysymys viittaa polttoaineiden verotukseen ja teollisuuden häätämiseen maihin, joissa saastutetaan paljon enemmän kuin Suomessa.

– Realistinen paikka vaikuttamiseen on tietenkin hallituksessa, eli hallitusohjelman kautta. Usein kuitenkin unohdetaan, että muidenkin puolueiden pitäisi ymmärtää realiteetit. Se ei auta, jos vain yhdellä eduskuntapuolueella on se kanta, että meidän teollisuutemme – joka on Euroopan puhtainta – tarvitsee energiaverotuksen laskun, jotta pystymme investoimaan tänne. Asia pitäisi siis saada jakeluun myös muille puolueille.

– Olen hyvin hämmästynyt siitä, että esimerkiksi demarit eivät tällä hetkellä puolusta suomalaisia työpaikkoja. Perussuomalaiset on siis tässäkin asiassa ainoa konkreettinen vaihtoehto. Mitään valtakunnanpolitiikan asioita ei kuitenkaan voi tehdä yksin: muidenkin pitäisi siis tajuta se, että olisi jo korkea aika tehdä asioille jotain.

– Suomen taloudellinen tilanne ei parane sillä, että otamme nousukaudella lisää velkaa. Nyt on tehtävä hieman radikaalimpia asioita, että saamme lisää työtä ja työllisyyttä.

Miten sähkönsiirtomaksuihin saataisiin jotain tolkkua?

– Sähkölaskussa energiaveron osuus on aika iso. Yksittäisen yrityksen, joka on vielä yhtiöitetty muualle, sähkönsiirtohintoihin on valitettavasti vaikeaa puuttua muuten kuin säätämällä laissa kattohinta näille asioille.

– Nopein keino olisi energiaveron laskeminen välittömästi. Siitä olisi muutakin hyötyä, koska tavalliselle kansalaiselle jäisi tällöin enemmän rahaa kuluttamiseen ja elämiseen, puoluesihteeri toteaa.

Onko naisen euro 80 senttiä vai 97 senttiä?

– Valitsen näistä vaihtoehdoista 97 senttiä. Tässä keskustelussa yleensä unohdetaan se tilastoharha, joka syntyy kun naisvaltaisia työpaikkoja verrataan miesvaltaisiin työpaikkoihin. Ero tasoittuu sillä, jos saadaan lisää naisia levyseppähitsareiksi ja lisää miehiä julkiselle puolelle lähihoitajiksi

Miksi perussuomalaiset hallituspuolueena laski yli 30 000 turvapaikanhakijaa maahan. Teidät äänestettiin hallitukseen estämään se. Mitä te siis teitte?

– Tämä on surullinen asia, jota olen itsekin miettinyt jälkikäteen. Kysymys oli siitä, että ministerit erityisavustajineen eivät pitäneet asiaa sydämellään ja tärkeänä siten, että he olisivat pystyneet vakuuttamaan keskustan ja kokoomuksen näiden toimenpiteiden välttämättömyydestä.

– Ministeriryhmässä ei ollut yhtäkään niin perusteellisesti maahanmuuttopolitiikkaan sitoutunutta henkilöä, että he olisivat pakottaneet kokoomuksen ja keskustan ymmärtämään, mitä tässä tapahtuu. Tästä oli kysymys, joten asiaa on turha kaunistella enempää. Olen melko vakuuttunut, että tämä tilanne ei enää toistu. Yksikään näistä ministereistä ei ole enää perussuomalainen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista kannattaa koko maan pitämistä asuttuna. Miten perussuomalaiset aikoo edistää palvelujen säilymistä ja asumismahdollisuuksia syrjäseudulla?

– Seurasin jo kesällä tätä keskustelua. Vaikka pääministeripuolue keskusta esiintyy mielellään maaseudun puolustajana, niin kuitenkin monet niistä kunnista, joista palvelut ovat siirtyneet muualle, ovat olleet jo vuosikymmeniä keskustavetoisia, eli keskustalla on ollut tällaisissa kunnissa enemmistö valtuustoissa. Ei siellä mikään muu puolue ole kyennyt tekemään mitään.

– Perussuomalaisia valtuutettuja on onneksi nyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta joka puolella Suomea. Perussuomalaiset pystyvät vähitellen kampeamaan kokonaisuutta toiseen suuntaan. Kylien ja pienten kaupunkien toimintaedellytykset riippuvat pitkälle liikkumisen hinnasta ja terveyspalvelujen sijainnista. On edelleen aivan kohtuutonta lähteä pohjoisesta Suomesta synnyttämään Ouluun tai Rovaniemelle. Täällä kehä kolmosen sisäpuolella, missä sairaalat ovat ihan jokaisen vieressä, harvoin kukaan tulee edes ajatelleeksi, mitä se tarkoittaa, kun sairaalaan on matkaa yli 200 kilometriä. Tämä on kuitenkin monille arkipäivää. Synnytyssairaaloiden määrää pohjoisessa ei ainakaan saisi enää vähentää.

Slunga-Poutsalo muistuttaa, että ihmiset pitää syrjäseuduilla asumassa kolme asiaa: koulu, kauppa ja terveysasema.

– Lähipalvelut on siis saatava toimimaan. Siihen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös kuntien omalla päätöksenteolla. Ja jos maakuntahallinto vielä joskus toteutuu, sillä tulee olemaan merkittävä rooli siinä, pidetäänkö palvelut maakunnissa sillä tasolla, että jokaisella on mahdollisuus elää siellä, missä haluaa.