LEHTIKUVA
Vihreät saivat rajusti siipeensä eduskunnan ydinvoimakeskustelussa tiistaina. Vihreät olivat verhonneet ydinvoiman vastustamisensa isänmaallisuuden kaapuun. Vihreiden ohella osansa sai myös vasemmistoliitto. Eduskunta käsitteli valtioneuvoston periaatepäätöstä Fennovoiman ydinvoimaluvasta.
Vihreät toistivat taas, ettei Suomen kannata sitoutua vanhentuvaan ydintekniikkaan varsinkaan silloin, kun se hankitaan Venäjältä, jonka vihreät leimaa epäluotettavaksi kumppaniksi Ukrainan tilanteen nojalla.
Putin-kortti pöytään
Oras Tynkkysen (vihr.) mukaan Rosatom on valtion liikelaitos, joka vastaa Venäjän ydinasehuollosta suoraan presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa. Se on liikelaitos, joka kuuluu geopoliittisiin intresseihin.
– Fennovoima havittelee tänne Putinin reaktoria, Tynkkynen sanoi.
Myös vasemmistoliitto esitti vihreitä myötäileviä näkemyksiä. Muut puolueet hyökkäsivät vihreitä vastaan yksin tuumin.
Ydinvoima ylimenokauden ratkaisuna
Tynkkynen antoi pienen kädenojennuksen ydinvoiman suuntaan.
– Ymmärrän itse niitä näkemyksiä, joiden mukaan ydinvoima voi olla kelvollinen tai siedettävä tai tyydyttävä ylimenokauden ratkaisu. Mutta meidän ei tarvitse tyytyä keskinkertaiseen, kun parempaa on tarjolla, hän sanoi.
Tämä höräytti mm. kokoomuksen Kimmo Sasin korvia.
– Tynkkynen käytti hyvän puheenvuoron, jonka mukaan vihreät kannattaa ydinvoiman ylimenokauden ratkaisuna. Kannatatteko täten myös Fortumin voimaloiden korvaamista venälälisellä tekniikalla, Sasi kysyi.
– En sanonut niin kuten Sasi sanoi, Tynkkynen väitti.
– Edustaja Tynkkynen: Te sen sanoitte: teistä ydinvoima on hyvä ylimenokauden energiamuoto.
– Eikä sanonut, vihreiden ryhmästä huudeltiin.
– Ilmeisesti teillä on niin kova ryhmäkuri, ettei tällaisia mielipiteitä sallita, Sasi tulkitsi.
60 vuoden investointi
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto selvensi myös, ettei Tynkkynen suinkaan tarkoittanut vihreiden kannattavan ydinvoimaa edes ylimenokaudella.
– Hän sanoi, että he jotka kannattavat ja niin edelleen, Alanko-Kahiluoto muotoili.
Keskusteluun puuttui myös SDP:n Jouni Backman, joka sanoi äänestäneensä ydinvoimasta sekä puolesta että vastaan. Hän kertoi kantansa kääntyneen myönteiseksi ilmastopoliittisista syistä. Hän varoitti kansanedustajia päättämästä 60 vuoden investointia päivänpoliittisten kiistojen perusteella.
– Epäilen, että valta saattaa vaihtua monesti naapurissakin, Backman aprikoi.
Muutos 15.10.2014 klo 17:30: Jutussa kerrottiin aiemmin Tynkkysen sanoneen: “Jaamme näkemyksen, että ydinvoima voi olla keskinkertainen tai siedettävä ylimenokauden ratkaisu”. Tynkkynen käytti kuitenkin ilmaisua: “Ymmärrän itse niitä näkemyksiä, joiden mukaan ydinvoima voi olla kelvollinen tai siedettävä tai tyydyttävä ylimenokauden ratkaisu”.
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
