LEHTIKUVA
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. Eurokriisin aikoihin suomalaisten ostovoima oli hieman euroalueen keskimääräistä korkeampi. Espanjalaisten ostovoima oli 19 prosenttia, portugalilaisten 32 prosenttia ja kreikkalaisten 37 prosenttia suomalaisten ostovoimaa alhaisempi.
Kriisimaat ovat ottaneet merkittävästi suomalaisten ostovoimaa kiinni. Vuonna 2023 espanjalaisten ostovoima oli lähes suomalaisten tasolla. Portugalilaisten ja kreikkalaisten ostovoima on enää noin 20 prosenttia suomalaisten ostovoimaa pienempi. Kriisimaiden ostovoima on kasvanut nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.
Miten on käynyt kriisimaiden julkisen talouden velalle? Kreikan velka oli 164 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna 2023. Kreikka ei ole onnistunut vähentämään velkaantumistaan. Espanja julkinen velka on noussut 90 prosentista 105 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugalin julkinen velka on laskenut 129 prosentista 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valitettavasti Suomen julkinen velka on kasvanut 57 prosentista 77 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanja, Kreikka ja Portugali ovat selvinneet Suomea paremmin Ukrainan sodan vaikutuksista. Venäjän kaupan loppuminen ja energiakriisi eivät ole vaikuttaneet niin paljon näihin maihin kuin Suomeen.
Mikä voisi olla tämän vertailun opetus? Talouskasvun aikaansaamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen kannattaa panostaa ennakolta ja hyvän sään aikaan. Rahoitusmarkkinoiden ja/tai euroalueen alijäämämenettelyn pakottamana sopeuttamistoimet ovat aina vaikeampia. Kriisimaat ovat kriisiajan jälkeen valinneet talouskasvun.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.
Helsingin SDP nimesi ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja kertoo valinnoistaan arabiaksi sosiaalisessa mediassa. Täysin uudesta peliliikkeestä ei ole kyse, sillä demarit kosiskelivat arabiankielisiä äänestäjiä jo kunta- ja aluevaaleissa 2025.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Britannian laajaa tyttöjen järjestelmällistä hyväksikäyttöskandaalia. Purran mukaan viranomaisten pitkään jatkunut hiljaisuus johtui tekijöiden maahanmuuttajataustasta - ja samanlainen pelko leimaa myös suomalaista keskustelua.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Perustuslakivaliokunta on antanut poikkeuksellisen tiukan lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta. Valiokunnan mukaan valtuutettu on asettunut käytännössä eduskunnan valvojaksi ja kyseenalaistanut perustuslakivaliokunnan itsensä tekemiä perustuslaillisia ratkaisuja. Perussuomalaiset kansanedustajat vaativat valtuutetun pitäytymistä toimivaltansa rajoissa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa keskustan maahanmuuttopolitiikan linjaa. Purran mukaan puolue kyllä puhuu paljon suomalaisnuorten työttömyydestä, mutta samalla kepu ajaa poliittisesti lisää maahanmuuttoa ja asettaa ulkomaalaiset etusijalle suomalaisnuorten kustannuksella.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
