

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Rajoitukset saadaan aikaan hetkessä, mikä kestää niiden purkamisessa?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen tulevien koronarajoitusten valmistelusta ja tautitilanteisiin reagoimisesta.
Suomen koronatilanne on viime viikkoina hellittänyt ja huolimatta isoista tartuntamääristä on sairaala- ja varsinkin tehohoitoa tarvitsevien määrä lähtenyt laskuun. Naapurimaissa Tanskassa ja Norjassa tilanne on ollut samankaltainen ja niissä alettiin varsin ripeällä tahdilla purkamaan erilaisia koronarajoituksia.
Suomessakin rajoituksia on alettu purkaa asteittain.
– Koronarajoituksten oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyyksistä on esitetty laajaa kritiikkiä ja muun muassa ravintola- ja kulttuurialalla ollaan tuskastuneita rajoituksista aiheutuviin ongelmiin toiminnassa. Rajoitusten purku otetaan ilolla vastaan, mutta toisaalta aikataulut ja linjanvedot eri toimialojen välille ovat edelleen kummallisia, Jussi Wihonen sanoo.
Sekavat päätökset lisäävät epävarmuutta
Esimerkiksi pääasiassa ruokaravintoloina toimivien ravintoloiden aukioloaikaa pidennettiin kolmella tunnilla, mutta alkoholia tarjoavien ravintoloiden aukiolorajoitukset pysyivät ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi päätöksestä ”ravintolarajoituksiin kevennyksiä”, vaikka tosiasiassa samalla ilmoitti jatkavansa ravintoloiden rajoitusten voimassaoloa maaliskuun loppuun.
– Vain muutama päivä myöhemmin ilmoitettiin uusista lievennyksistä rajoituksiin. Tapahtumien osalta tilanne on se, että esimerkiksi jääkiekon Liigassa Oulussa voidaan ottaa yleisöä täydellä kapasiteetilla, useilla paikkakunnilla 50 % täyttöasteella, mutta esimerkiksi Helsingissä vain 50 henkilöä, Wihonen ihmettelee.
Wihosen mukaan rajoitusten asteittaisen purkamisen voi ymmärtää sillä, ettei tautitilanteen haluta pahenevan kerralla.
– Mutta kun ilmoitetaan, että ”tilannetta tarkkaillaan kaksi viikkoa”, tarkoittaa se lisää tuskaa yrittäjille, opiskelijoille ja harrastajille.
Yrittäjät tarvitsevat selkeää tietoa nopeasti
Wihonen ihmettelee, miksi yrittäjille ja toimijoille ei löydy ymmärrystä.
– Yritysten ja harrastusten toiminnat eivät lähde käyntiin sormia napsauttamalla, varsinkin kun korona-aika on jo valmiiksi verottanut taloutta ja työntekijöiden määrää. Rajoituksia on saatu tehtyä nopealla aikataululla, mutta niiden purkamisella ei ole tuntunut olevan suurta kiirettä. Yrittäjille ja eri toimijoille jo päivä tai kaksi merkitsee valtavaa eroa valmistautumisessa ja toiminnan pyörittämisessä.
Wihosen mukaan on liian optimistista odottaa, ettei uusia korona-aaltoja tulisi lähikuukausien aikana tai ettei rajoituksia enää tarvittaisi. Tärkeää olisi Wihosen mielestä kuitenkin se, että kun yhteiskuntaa lähdetään nyt avaamaan, niin luodaan toimintatavat ja -mallit, joilla pystytään elämään, vaikka tilanne heikentyisi.
– Rajoitettu yhteiskunta ei voi olla mikään normaali tila. Varmasti rajoitustoimilla ei voida miellyttää kaikkia osapuolia, mutta yrittäjät ja eri toimijat ansaitsevat saada tietää, mihin heidän elinkeinonsa ja toimintansa rajoittamiset perustuvat ja millä aikataululla rajoitukset ovat tulossa ja milloin niistä voitaisiin luopua.
Rajoituksia ei pidä asettaa vain varmuuden vuoksi
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, että miten hallitus aikoo jatkossa pitää yhteiskuntaa avoimena koronatilanteesta huolimatta ja miten hallitus aikoo huolehtia, että jos rajoituksia joudutaan jälleen julistamaan, ne ovat ehdottomasti välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, eikä rajoituksia tehdä vain varmuuden vuoksi.
– Ovatko esimerkiksi viimeisten kuukausien aikana olleet rajoitukset olleet hallituksen mielestä ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhtaisia ja onko hallituksen mielestä sen saama kritiikki koronarajoitusten suhteen ollut oikeutettua?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tiedonvälitys ravintola-ala koronarajoitukset rajoitusten purku Jussi Wihonen yrittäjät STM Norja Ruotsi hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











