

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) ehdotus vuonna 2026 sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettävistä avustuksista on juuri valmistunut. Avustusmäärärahojen pieneneminen vaikuttaa vuonna 2026 yhteensä noin 150 avustuskohteen rahoitukseen.
Vuonna 2026 STEA-avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille näiden yleishyödylliseen toimintaan yhteensä noin 274 miljoonaa euroa. Määrä on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2025. STEA ehdottaa avustusta myönnettäväksi 687 järjestölle 1 289 avustuskohteen toimintaan.
Avustusmäärärahojen pieneneminen vaikuttaa vuonna 2026 yhteensä noin 150 avustuskohteen rahoitukseen. Osassa näistä avustuskohteista avustusta ehdotetaan myönnettäväksi aiempaa vähemmän, mutta osassa avustuskohteista avustusehdotukseen sisältyy myös esitys siitä, että toiminnan avustaminen päättyy ja avustusta ehdotetaan toiminnan hallittuun alasajoon vuoden 2026 aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriö päättää myönnettävistä avustuksista tammi–helmikuussa 2026.
Rahoitus loppuu joiltakin järjestöiltä
Avustusehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon etenkin järjestöjen hallinnolliset kulut, kulujen kohtuullisuus, säästyvien avustusten määrä ja toimintojen päällekkäisyydet muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on huomioitu toiminnan tuloksellisuuteen liittyvät havainnot sekä avustusten käytön valvonnasta saadut havainnot.
Avustusmäärärahojen vähentyessä avustusten kohdistamista eri toimintoihin on priorisoitava, mikä tarkoittaa, että joidenkin toimintojen rahoittaminen STEA-avustuksilla päättyy kokonaan.
Sosiaalisen lomatoiminnan rahoitus päättyy
Esimerkiksi sosiaalisen lomatoiminnan rahoittaminen avustuksilla päättyy. Niin ikään sellaisten toimintojen, joiden järjestämisvastuu ei lähtökohtaisesti ole sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla, rahoittaminen STEA-avustuksilla loppuu.
Kansainvälisiin velvoitteisiin perustuva kidutettujen kuntoutukseen liittyvän toiminnan rahoittaminen järjestöavustuksilla päättyy myös, ja toiminnan vastuu siirtyy julkiselle sektorille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kidutettujen kuntoutus kansainväliset velvoitteet sosiaalinen lomatoiminta sosiaali- ja terveysjärjestöt säätiöt STEA-avustukset julkinen rahoitus järjestöavustukset yhdistykset Julkinen sektori
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vigelius: Mitä enemmän kotouttamisesta, kehitysavusta ja ulkomaille menevistä avustuksista nipistetään, sitä enemmän voidaan tehdä politiikkaa, joka ei kurita suomalaisia
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistutti Ylen A-talkissa, että hallitus on tehnyt jo runsaasti työllisyystoimia. - Nyt kun näyttää, että talous on kääntymässä kasvuun, työllisyyskehitys tyypillisesti seuraa ehkä puoli vuotta, tai vuoden perässä, Vigelius sanoo.

Valtiovarainministeri Purra esittää: 100 miljoonan euron leikkaukset järjestöjen avustuksiin – myös yritystukiin lisäsäästöjä
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.

Kulttuurialan lobbarit älähtivät taiteen ja kulttuurin sopeutuksista – tottuneet miljardiluokan avustuksiin
Kulttuurin ja taidealan edunsaajat eivät ole tyytyväisiä esitettyihin sopeutuksiin alan rahoituksesta. Eduskuntavaalien alla valmistunut tutkimus kuitenkin osoittaa, että valtaosa suomalaisista hyväksyy julkisen talouden tasapainottamisen myös priorisoiduilla menoleikkauksilla.

Oikeusministeriö leikkaa Naisten Linjan tuesta – yhdistys närkästyi, vaikka vuoden 2023 avustuksia jäi käyttämättä 223 267 euroa
Naisten Linjan päivitys viestipalvelu X:ssä yhdistyksen tukeen kohdistuvasta leikkauksesta nosti keskusteluun muun muassa sen tosiasian, että yhdistyksen avustuksia on jäänyt käyttämättä vuodelta 2023 yhteensä 223 267 euroa.
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.















