

PS ARKISTO
Yhdysvallat kirittää nyt rajusti Eurooppaa kohentamaan turvallisuuttaan – Tynkkynen: ”Tarpeellinen herätys Euroopalle”
Tällä viikolla EU:ssa käsitellään monia turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sisäistä turvallisuutta. Lisäksi tarkastellaan EU:n kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että koska maailma on menossa kovempaan suuntaan, Euroopankin tulisi osoittaa kovempaa pelaamista kuin tähän mennessä on nähty.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mukaan Euroopan rooli turvallisuuden takaajana näyttää silti hieman luultua paremmalta, vaikka EU onkin reagoinut verrattain hitaasti ulkoiseen uhkaan eli Venäjän laajentumispyrkimyksiin.
– Yhdysvallat on nyt kirittänyt Eurooppaa laittamaan turvallisuutensa kuntoon. On hyvä, että Euroopassa on nyt kyetty tekemään päätöksiä, Ylen aamussa vieraillut Tynkkynen sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja jopa vaatimuksia puolustuksen kohentamiseksi Tynkkynen pitää jopa tarpeellisena herätyksenä Euroopalle.
– Miten muuten Eurooppa olisi herännyt, koska EU:n suhteen ja osalta turvallisuus ei ole kovinkaan paljon mennyt eteenpäin?
– Maailma on menossa kovempaan suuntaan, ja Trump on jo ottanut kiinni kehityksestä ja alkanut pelaamaan kovemmalla tavalla. Euroopankin tulisi olla kovempi pelaaja.
Ukrainan tukemiseen tarvitaan lisää poliittista tahtoa
Esimerkiksi Ukrainaa ei EU:n osalta ole kyetty tukemaan tarpeeksi.
Tynkkysen mukaan Ukrainan tukemisen sodan loppumiseksi tulisi sisältää ainakin isompaa rahoitusta Ukrainan tueksi, suurempia pakotteita sekä painostusta Venäjän jäädytettyjen varojen ottamiseksi käyttöön.
– Useita erilaisia ratkaisuja on kyllä olemassa, mutta poliittinen tahtotila ei ole tällä hetkellä riittävä.
– Sen sijaan Naton osalta on menty selvästi eteenpäin. Tavoite viiden prosentin puolustusmenoista on huima loikka verrattuna siihen, miten EU:ssa näperrellään.
Euroopan aseistautuminen vaatii menojen priorisointia
Euroopan aseistautuminen vaatii massiivisesti lisärahoitusta. Tynkkynen sanoo, että varsinaisesti edes lisärahoitus ei ole suurin ongelma, vaan priorisointi.
– Tälläkin hetkellä EU:ssa käytetään valtava määrä rahaa vihreään siirtymään. EU:n budjetissa on paljon eri sektoreita, joista pystyttäisiin uudelleen kohdentamaan rahaa turvallisuuteen ja Ukrainan puolustamiseen, mutta nähtävästi niin ei haluta tehdä. EU-parlamentin keskusteluissakin sama vanha nysvääminen jatkuu, vaikka isot turvallisuusasiat pitäisi nyt laittaa kuntoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puolustusmenojen kasvattaminen Ukrainan tukeminen kyberturvallisuus hybridivaikuttaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unioni Eurooppa Donald Trump Sisäinen turvallisuus Sebastian Tynkkynen Turvallisuus Yhdysvallat Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministeri Mari Rantanen: Ilman perussuomalaisia rajaturvallisuuslakia ei olisi saatu Suomeen
Viime vuonna voimaan tulleessa rajaturvallisuuslaissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Lain tarkoituksena on torjua vieraan valtion vaikuttamista Suomeen hyväksikäyttämällä maahantulijoita. Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa rajaturvallisuuslain olleen suuri ponnistus, sillä vastaavaa lakia ei ole ollut muualla Euroopassa.

Perussuomalaiset puolustaa suomalaista työtä, turvallisuutta ja isänmaallisuutta
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemät toimet ovat tärkeä suunnanmuutos kohti vastuullista, kestävää ja kansallista etua korostavaa politiikkaa. Perussuomalaiset seisoo hallituksen isänmaallisen linjan takana puolustaen suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja.

Antikainen: Rikollisjoukko ei määrää Suomen puolustuksesta – ”Töhrykampanja ei muuta Suomen turvallisuuspolitiikkaa”
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.

PS-Nuoriso: SDP ei välitä suomalaisten turvallisuudesta
Perussuomalainen Nuoriso tuomitsee SDP:n toiminnan rajalakiäänestyksessä. Rajalain jatko vaati eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön, mutta SDP tietoisesti myönsi kuudelle kansanedustajalleen virallisesti luvan äänestää rajalain jatkoa vastaan. Kaikeksi onneksi laki saatiin tästä huolimatta hyväksyttyä.
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Bensan ja dieselin hinnat laskeneet kaiken aikaa – Helsingin Sanomat närkästyi
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Dosentti Markku Ruotsila Ylellä: Vasemmiston väkivalta kasvaa – kristityt eivät mellakoi
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Simo Grönroos Ylen maahanmuuttoselvityksestä: ”Totuus on hieman toinen, mitä otsikosta voisi ymmärtää”
Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Antikainen ja Garedew: Translaki kumottava
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Kaisa Garedew ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen niin kutsutun translain kumoamiseksi. Nykyinen translaki mahdollistaa juridisen sukupuolen vaihtamisen pelkällä omalla ilmoituksella ilman lääketieteellistä selvitystä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Alankomaat aikoo siirtää karkotettaviksi määrätyt afrikkalaiset Ugandaan
Alankomaat on allekirjoittanut Ugandan kanssa aiesopimuksen läpikulkuleiristä, jonne sijoitetaan karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes he pääsevät alkuperäisiin kotimaihinsa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää