Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa Afganistanista rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”

Afganistanin hallinto romahti, kun nopeasti edennyt ääriliike Taleban on ottanut vallan maassa. Talebanin joukot etenivät Afganistanin pääkaupunki Kabuliin sunnuntaina. Useilla alueilla Taleban eteni ilman merkittävää sotilaallista vastarintaa. Tapahtumasarjaa on kuvattu sotilasliitto Naton suurimmaksi epäonnistumiseksi. Se on myös humpuukia maalailleelle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille nöyryyttävä epäonnistuminen.

Afganistanin omat asevoimat romahtivat lopulta huomattavasti nopeammin, kuin mitä monissa pessimistisimmissäkään arvioissa oli odotettu. Asevoimien koulutusta on kuvailtu puutteelliseksi ja taistelumoraalia heikoksi. Monien sotilaiden kuvailleen jättäneen rivinsä, usein Talebanin kostotoimien pelossa.

Sunnuntaina Talebanin joukot etenivät pääkaupungissa sijaitsevaan hylättyyn presidentinpalatsiin ja julistivat maan olevan hallinnassaan:“Tämä on suuri päivä afgaaneille ja mujahideeneille”, Talebanin tiedottaja Mohammad Naeem kertoi. “He ovat todistaneet 20 vuoden työnsä ja uhraustensa hedelmiä. Kiitos Jumalalle, sota maassa on ohi.”

“Emme usko että ulkovallat aikovat toistaa epäonnistuneita kokemuksiaan Afganistanissa enää.”

Naeemin lausunnoista uutisoivat mm. Guardian-sanomalehti ja Reuters-uutispalvelu.

Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”

Talebanin etenemisen taustalla on Yhdysvaltojen ja NATO-maiden päätös vetää joukkonsa Afganistanista.

“Sotilasoperaatiomme Afganistanissa päättyy elokuun 31. päivänä. Vetäytyminen etenee turvallisesti ja hyvässä järjestyksessä”, presidentti Biden vakuutteli vielä heinäkuun alkupuolella pitämässään puheessa.

Bidenilta kysyttiin tuolloin, näkeekö hän yhtymäkohtia Afganistanin tilanteessa Vietnamin sodan päättymiseen ja Saigoniin vuonna 1975. Tuolloin Yhdysvallat joutui pakenemaan Pohjois-Vietnamin joukkoja kaoottisessa tilanteessa koko maailman seuratessa, kun suurvaltaa nöyryytettiin pienemmän Pohjois-Vietnamin toimesta.

“En minkäänlaisia. Nolla. Silloin kokonaisia prikaateja tunkeutui suurlähetystömme porteista. Taleban ei ole sama kuin Pohjois-Vietnamin armeija. Ei tule olemaan mitään sellaista tilannetta, jossa näemme että ihmisiä tullaan evakuoimaan suurlähetystömme katolta Afganistanissa”, Biden vastasi toimittajan kysymykseen.

Englanninkieliseen videoon on koottu Bidenin epäonnistuneimmat Afganistania koskevat pohdinnat:

This may become the most infamous — and devastating — press conference ever held by an American President. pic.twitter.com/j4kKwyPDVm

— BDW (@BryanDeanWright) August 15, 2021

Vain reilu kuukausi Bidenin kommenttien jälkeen uutiskuvat näyttivät, kuinka ihmisiä evakuoitiin Yhdysvaltain suurlähetystön katolta Kabulissa.

Useissa medioissa tilannetta onkin verrattu Vietnamin sodan päättymiseen. Nähtäväksi jää, millaisia mahdollisia vaikutuksia tällä on Bidenin presidenttiyteen.

“Imperiumien hautuumaa” Afganistanista tuli myös Suomen pisin sotaoperaatio

Afganistania on kuvailtu myös “imperiumien hautuumaaksi”. Ennen Yhdysvaltojen ja länsiliittouman lähes 20 vuotta kestänyttä operaatiota myös esimerkiksi Neuvostoliitto on yrittänyt miehittää aluetta, huonoin tuloksin.

Alunperin nykyinen Afganistanin sota käynnistyi syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen, kun Afganistanin silloisen Taleban-hallinnon katsottiin suojelleen Osama bin Ladenin Al-Qaeda -terroristijärjestöä ja sen harjoitusleirejä maassaan.

Afganistanin konfliktissa arvioidaan kuolleen ainakin 47245 paikallista siviiliä suoraan sotatoimien seurauksena. Länsiliittouman sotilaita Afganistanissa on kaatunut 3502.

Yhdysvallat on lisäksi arvioinut, että Irakin ja Afganistanin operaatioiden taloudelliset kokonaiskustannukset nousevat biljooniin dollareihin.

Myös Suomi osallistui NATO-johtoiseen ISAF-operaatioon vuodesta 2002 alkaen. ISAF:in korvasi Resolute Support -niminen operaatio vuonna 2015.

ISAF- ja Resolute Support-operaatioissa Afganistanissa palveli vuosina 2002-2021 yhteensä 2467 suomalaista. Rauhanturvaoperaationa alkanut Suomen osallistuminen muistutti Afganistanin tilanteen muuttuessa yhä enemmän sotaa.

ISAF-operaatiossa kuoli kaksi suomalaissotilasta, vuosina 2007 ja 2009. Myös vakavia haavoittumisia tapahtui.

Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset Afganistanin operaatioissa nousivat Suomen osalta lopulta noin 315 miljoonaan euroon. Kokonaisarvio kaikista Suomen kustannuksista, mukaanlukien esimerkiksi Afganistaniin annettu kehitysapu, lähentelee jopa miljardia euroa.

Viimeiset suomalaiset sotilaat palasivat Afganistanista kesäkuussa.

Suomalaisia evakuoidaan, suurlähetystö toistaiseksi suljettu

Sunnuntai-iltana ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että Suomen suurlähetystö Kabulissa ei tarjoa enää lähetystöpalveluita maanantaista eteenpäin.

Haavisto myös toisti ulkoministeriön voimassa olevan matkustustiedotteen, jonka mukaan Afganistanissa yhä olevia suomalaisia kehotetaan poistumaan maasta välittömästi.

Suurlähetystön väkeä evakuoidaan parasta aikaa. Ulkoministeriön mukaan ainakin 18 suomalaista on evakuoitu onnistuneesti maanantai-aamuna Kabulista Qatarin pääkaupunki Dohaan. Ylen A-Studiossa vierailleen ulkoministeri Haaviston mukaan loppujen suomalaisten evakuoinnissa kestäisi nykyisen tiedon valossa vielä ainakin joitakin päiviä.

Sekä suomalaisia että Suomelle työskennelleitä paikallisia henkilöitä on yhä maassa.

Ulkoministeriöstä on arvioitu, että noin 170 suomalaisille työskennellyttä henkilöä tai heidän perheenjäsentään oltaisiin evakuoimassa Suomeen.

Puolustusministeri Kaikkonen: “Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei”

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on luvannut selvitystä siitä, mitä Afganistanin operaatiosta opittiin. Selvityksen toteuttaa puolustusministeriö yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa.

“Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei. Eduskunta aikanaan teki yksimielisen päätöksen osallistumisesta operaatioon”, Kaikkonen kommentoi asiaa Demokraatille antamassaan haastattelussa.