

LEHTIKUVA
Yle väistelee keskustelua Mäntymaan Twitter-sekoilusta – Esimies: ”Haluatko tutustua Ylen sosiaalisen median toimintaohjeisiin?”
Ylen toimittajan Eero Mäntymaa lähti eilen jahtaamaan presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta virheellisin perustein. Suomen Uutiset tavoitti Mäntymaan esimiehen Jukka Nivan ja kysyi tämän mielipidettä sekoilusta. Nivan mukaan Ylen henkilöstö saa osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. ”Keskustelun pitää perustua faktoihin”, Niva väisteli ja ehdotti luettavaksi Yleisradion julkaisemia some-ohjeita.
Yleisradion toimittaja Eero Mäntymaa kaivoi eilen maanantaina rehvakkaasti pakasta natsikortin, kun perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari twiittasi Puolan Varsovassa järjestetystä kansallismielisestä kulkueesta.
Mäntymaa väitti Twitter-viestissään, kuinka Varsovan kulkueeseen olisi osallistunut natseja ja julkaisi kuvan natsitervehdyksen tekevästä miehestä. Noloksi tilanne kääntyi, kun eräs keskustelija huomautti Mäntymaalle, että kuva oli kaksi vuotta vanha eikä liittynyt mitenkään Varsovan kulkueeseen.
– Hyvin keksitty. Haetko usein fake kuvia eri tapahtumista kuin siitä mistä on kyse ja perustelet niitä valheellisilla mielipiteillä, Mäntymaalle huomautettiin.
– Joo, huomasin, että se oli vanha kuva, Mäntymaa pahoitteli – ja sortui sen jälkeen taas virheeseen. Hän nimittäin väitti, että Varsovassa olisi rukoiltu holokaustia, eli kansanmurhaa muslimeille. Tämäkin väite oli väärä. Se perustui virheellisiin CNN:n ja Washington Postin julkaisemiin uutisiin.
Tiistaiaamuna Mäntymaa pahoitteli viestittelyään.
– Mokasin! Eli jaoin väärän kuvan ja jaoin Washington Postin jutun, joka on mahdollisesti virheellinen. Pyydän anteeksi äkkipikaista toimintaa, Mäntymaa kirjoitti Twitterissä.
Ylen toimittajat esittävät reippaasti poliittisia näkökantojaan
Yleisradion toimintaa on usein viime aikoina eri kanavissa arvosteltu puolueelliseksi, ei-objektiiviseksi ja ideologisia tarkoitusperiä palvelemaan pyrkiväksi sen sijaan, että Yle tarjoaisi yleisölleen puolueetonta ja tasapuolista tiedonvälitystä.
Se, että Mäntymaa jakaa somessa virheellistä tietoa ja pyrkii epämääräisillä natsivihjauksilla mustamaalaamaan perussuomalaisten presidenttiehdokasta pikemminkin asettuu osaksi isompaa kokonaisuutta kuin näyttäytyy yksittäisen toimittajan poliittisena tempauksena.
Kuten monet muutkin Ylen toimittajat, myös Mäntymaa tuo usein reippaasti esille poliittisia näkökantojaan ja tunnustaa väriä.
Taannoin Mäntymaa pyrki kääntämään asiaintilan vitsiksi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa käymässään Facebook-keskustelussa.
-Nykyään meille maksetaan juuri oman poliittisen ideologian julistamisesta somessa eikä mistään muusta, Mäntymaa kuittasi muka vitsikkäästi Halla-aholle. Väite saattoi silti olla hyvinkin totuudenmukainen.
”Emme omista henkilöstömme some-tilejä”
Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jukka Niva kiertelee Suomen Uutisten kysyessä, miten Ylen toimittajien poliittinen aktiivisuus vaikuttaa Ylen luotettavuuteen.
– Me ei estetä meidän henkilöstön yhteiskunnallista keskustelua vapaa-aikana. Edellytämme, silti että vapaa-aikanakin muistetaan, miten yleisö näkee heidät Ylen toimittajina. Keskustelun pitää perustua faktoihin. Näin sanotaan Ylen sosiaalisen median toimintalinjauksissa. Haluatko tutustua siihen? Voin lähettää sen sinulle, Niva sanoo.
Tällä kertaa (Mäntymaa-tapauksessa) keskustelu ei ihan perustunut faktoihin.
– Oletko katsonut niitä Ylen some-ohjeita? Ne kannattaa katsoa. Ton verran voin sanoa tästä aiheesta.
Minusta toiminta näytti tässä tapauksessa tarkoitushakuiselta. Pyrkimys oli dissata perussuomalaisten presidenttiehdokasta.
– Se ei ollut tarkoitushakuista.
Tällainen toiminta esittää Ylen poliittisena toimijana. Toimittaja Mäntymaa myös ilmoittaa Twitterissä ammattiasemansa Ylen toimittajana.
– Nyt käsittelet tätä tapausta kuten journalistista juttua. Se mitä tulee vapaa-aikaan, se pitää. Ei tähän ole enempää sanottavaa.
Yle levittää muutenkin paljon PS-vastaista materiaalia. Tämä näyttää erikoiselta. Eikö julkisen palvelun toimijan pitäisi pyrkiä puolueettomuuteen?
– Se on oma tulkintasi, joka ei meidän näkökulmasta pidä paikkaansa. Meidän perusarvo on riippumattomuus. Yle pyrkii aina riippumattomuuteen.
Ei se aina näytä riippumattomalta, mistä tämä johtuu?
– Kyllä se näyttää kun yleisöltä kysytään, en voi ottaa kantaa muiden puolesta.
Jos jutut osoittautuvat virheellisiksi, miten Yle toimii?
– Me emme omista henkilöstömme some-tilejä. Ylen ohjeistuksen mukaan keskustelun pitää perustua faktoihin.
Luuletko että Ylen toiminnasta syntyy tasapuolinen kuva?
– En lähde arvelemaan, millainen kuva syntyy. En aio arvella tai spekuloida tätä.
Onko asiallista esittää natsivertauksia, kun faktat eivät ole kunnossa? Millaisia seurauksia tästä on?
– Asiat käydään sisäisesti läpi. Me päätetään sitten asioista talon sisäisesti.
Ylen uusi pomo Heikki Valkama yrittää selittää asiaa pois
Ylen tuore esimies, Image-lehden päätoimittajan paikalta rekrytoitu Heikki Valkama otti ärhäkämmän linjan. Hän yritti painaa villasella Mäntymaan virheet, ja alkoi sättiä Suomen Uutisia. Tämä on erikoista, sillä Suomen Uutiset ensinnäkin paljasti Washington Postissa ja Independentissä olleen karkean virheen ja toisekseen osoitti, kuinka hataralla pohjalla Mäntymaan lähdekritiikki on.
– Siis taas näitä temppuja, joilla halutaan mustamaalata yhtä ihmistä, Valkama ärisi Twitterissä viitaten Mäntymaan saamaan kritiikkiin.
Onko uskottavuutta jäljellä?
Vaikkei Jukka Niva asiaa ääneen sanonutkaan, hänen epämääräinen viittauksenta someohjeisiin kohdistunee näihin kohtiin:
”1. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Et voi itse päättää, näytätkö muiden silmissä Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä.”
”2. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.”
Vaikka Jukka Niva ei voi ainakaan vielä tässä vaiheessa sanoa haastattelutilanteessa ääneen sitä, että hänen alaisensa somekäytös rampauttaa Yleisradion uskottavuutta, on yhtiöllä harkinnan paikka.
Moni Mäntymaata verkossa seurannut kokee, että hänen ulostulonsa ovat poliittisesti erittäin värittyneitä. Luottamus ei sanottavasti lisäänny silloinkaan, kun Mäntymaa koostaa Sinut on käännytetty -juttuaan yhdessä perusteilla olevan feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron kanssa. ”Teksti: Eero Mäntymaa, Suunnittelu ja editointi: Katju Aro”, kertovat käännytysjutun loppukrediitit.
On jonkin verran hämmästyttävää, että Yle teettää juttujaan puoluejohtajilla. Mutta jos tämä sallitaan, on pidettävä vähemmän hämmästyttävänä sitä on, että käännytysjuttua ovat koostamassa juurikin parivaljakko Mäntymaa ja Aro.
”Vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreisiin tai vasemmistoliittoon”
Mäntymaan tapauksen jälkipuinti jatkui tiistaina iltapäivällä Twitterissä. Mäntymaa listasi uudelleen, mistä tapauksessa oli ollut kysymys.
– 1. Jaoin kuvan Puolan mielenosoituksesta ja luulin sitä tuoreeksi. Kuva oli Puolan mielenosoituksesta vuodelta 2015. 2. Jaoin tietoa, joka perustui CNN:n uutisointiin. Yksi osa CNN:n uutisoinnista ei pitänyt paikkansa, Mäntymaa kirjoitti.
Hän sai läksytystä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetulta Sebastian Tynkkyseltä.
– Kun Yleisradio antaa Eero Mäntymaan kaltaisten toimittajien olla suojissaan, ei ole ihme, jos vaihtoehtomedioiden markkinat kasvavat hurjaa vauhtia ihmisten menettäessä luottamuksen mediaan puolueettomana tiedonvälittäjänä, Tynkkynen kirjoitti ja kehotti Mäntymaata siirtymään reilusti politiikkaan.
– Jos mielipidevaikuttaminen kiinnostaa enemmän kuin tiedonvälitys, jätä Yleisradio ja vaihda rehellisesti politiikan puolelle vihreat- tai vasemmisto-puolueisiin. Se olisi helpotus. Journalismiksi verhottu politikointi ja mielipidevaikuttaminen on turhauttavaa jutuissasi, Tynkkynen opasti.
– Kiitos vain, mutta mielipidevaikuttaminen ei kiinnosta! Mutta ymmärrän kyllä, että se olisi sinulle helpotus. Ja huomauta jutuissani olevista virheistä, jos niitä olet huomannut. Korjaan kyllä, Mäntymaa vastasi.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomeen perusteilla lobbauksen helvetinkone – Mustread.fi kertoo häpeilemättä, miten se yrittää maksua vastaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon

Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa

Ylen hallintoneuvoston PS-jäsenet Immonen ja Ronkainen: Tiukka linja toimittajien ylilyönteihin

Ylen sanavalinnat oudoksuttavat – kansanedustaja Meri: ”Laillisesta puolueesta, jonka kansa haluaa äänekseen, puhutaan kuin jostain rosvojoukosta”

Oikeistopopulistinen, äärioikeistolainen vai suorastaan uusnatsipuolue – median liioittelussa Saksan AfD:n nimittelyssä ei ole äärtä eikä rajaa

Mistä Puolan itsenäisyysmarssissa oli kyse – nyt puhuu kulkueeseen osallistunut suomalainen

Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.