LEHTIKUVA
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ei usko, että edellisen hallituksen tavoite ladattavien autojen määrästä toteutuu Suomessa. Ranteen mukaan ihmisiä ei voida pakottaa tiettyyn käyttövoimaan. Nykyhallitus tukee autokannan uudistumista romutuspalkkiolla.
Suomen autokanta on eurooppalaisittain vanha. Tällä hetkellä henkilöautojen keski-ikä on koko maassa 13,6 vuotta.
Autokannan nuorentuminen edellyttäisi, että suomalaiset ostaisivat merkittävästi enemmän uusia autoja.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi järjestönsä Luulot pois –podcastissa, miksi autokauppa takkuaa Suomessa tällä hetkellä.
– Nyt on sattunut suhdanne, että olemme kohta 1990-luvun syvän laman autojen myyntitasossa, niin on selvää, ettei se autokanta silloin uusiudu, Nieminen kertoo.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne oli Autoliiton podcastin vieraana. Ranne korosti, että ostovoimaa ja työpaikkoja on lisättävä Suomeen.
– Tämä hallitus yrittää kannustaa, että se työssäolo olisi kannattavampaa kuin tukien nostaminen. Tämä on ensisijaista ja sitten on varaa ostaa autoa ja muuta, hän sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt useita toimia autoilun kustannusten keventämiseksi. Esimerkiksi polttoaineverotusta on laskettu ja tieverkon kunnostamista lisätty ennätystahtiin.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö pohtivat yhteistyössä autoverotuksen kehittämistä.
– Minusta se on tärkeää, että nyt oikeasti mietitään mistä voidaan luopua ja mikä on se taso, että paljonko autoilusta pitäisi saada rahaa. Ei ainakaan enempää pidä lypsää kuin tällä hetkellä, Ranne toteaa.
Hallituksen toimien merkitys korostuu pitkien etäisyyksien Suomessa, jossa auto on monelle välttämätön kulkuväline. Suurin osa kotimaan henkilö- ja tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä.
– Kaikki Suomessa tarvitsee autoja jollakin tavalla, että jos itsellä ei ole autoa, niin auto tuo esimerkiksi kauppaan kaikki ruoat, Nieminen mainitsee.
Suomessa on paljon kotitalouksia, joissa on kaksi tai useampi auto arjen tarpeiden vuoksi.
– Siinä sitten ollaan tilanteessa, missä aikataulussa voidaan uusia, kun joudutaan useampaa autoa ylläpitämään. Kyllähän siinä arjen realismi tulee vastaan, että rahaa ja pääomaa menee uuteen teknologiaan enemmän kuin vanhaan on mennyt ja jostain se pitäisi löytää, Nieminen selvittää.
Ranne ei usko, että edellisen hallituksen tavoite ladattavien autojen määrästä toteutuu Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö laati vuonna 2020 fossiilittoman liikenteen tiekartan, jonka mukaan Suomessa olisi 700 000 ladattavaa autoa vuoteen 2030 mennessä.
– Olen koko ajan ajatellut, että suomalaiset siirtyvät vähäpäästöisiin ja päästöttömiin autoihin sitten kun siihen on varaa. Nyt kun katsoo autokannan kehitystä, niin se on ollut aika hidasta, Ranne sanoo.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomessa on liikenteessä noin 2,8 miljoonaa henkilöautoa. Niistä 63 prosenttia kulkee bensiinillä ja 24 prosenttia dieselillä. Ladattavia hybridejä on seitsemän prosenttia ja täyssähköautoja kuusi prosenttia.
– Jos siellä on nyt noin 350 000 hybridi- tai ladattavaa autoa, niin ei me saavuteta sitä tavoitetta. Ei valtio voi tukea ihmisiä niin paljon, että saataisiin tavoite sillä vauhdilla kun toivotaan, Ranne toteaa.
Tavoitevuosi 2030 lähestyy nopeasti. Ranteen mukaan polttomoottoriauto ei ole ongelma, kun tarkastellaan kehitystä globaalisti.
– Polttomoottoriauto valtaa vähän lisää tilaa. Ei me voida pakottaa ihmisiä johonkin käyttövoimaan vaan sen pitää olla heille mahdollista, ministeri sanoo.
Hallituksen toimilla uusien autojen kauppaa vauhditetaan romutuspalkkiolla, joka edistää autokannan uudistumista ja vähentää liikenteen päästöjä.
– Kun hallituksessa valitaan ilmastotekoja, eikö ole varsin merkittävä ilmastoteko se, että uuden bensa- tai dieselauton ostaja saa romutuspalkkion vaihtaessaan vanhan auton uuteen – eikä niin, että tuki kohdistuisi vain sähköauton ostamiseen, Ranne sanoo.
Valtio tukee uuden auton hankintaa romutuspalkkiolla. Sen voi saada romuttamalla vähintään 10 vuotta vanhan auton ja ostamalla tilalle nolla- tai vähäpäästöisemmän auton. Palkkio vaihtelee auton päästöjen mukaan 2 000–2 500 euron välillä.
Ranne on käynyt autoliikkeissä tutustumassa tarjontaan.
– Nyt on ostajan markkinat, ja siihen kannustan. Voi olla tiukkaa, mutta ei silti mahdotonta. Jos 50 000 euron auto ei ole mahdollinen, niin jo 20 000 eurolla saa hyvän auton.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Autoilijat hakivat uutta romutuspalkkiota ensimmäisen viikon aikana pitkälle toista sataa kertaa, kertoo Uutissuomalainen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaanotti perjantaihin mennessä 168 hakemusta.
Tulossa oleva romutuspalkkio vauhdittaa autokauppaa ja siten uudistaa Suomen vanhentunutta autokantaa. Jatkossa Suomen teille saadaan lisää entistä turvallisempia ja paremmin toimivia autoja.
Ensi vuonna vanhasta autosta voi saada 2 000 – 2 500 euron romutuspalkkion edellyttäen, että yhtä uutta henkilöautoa vastaan toimitetaan yksi vähintään 10 vuotta vanha auto romutettavaksi. Romutuspalkkio siis vaatii uuden auton ostoa, mutta suunnitteilla on toinen palkkio, jossa voisi ostaa myös käytetyn.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että romutuspalkkiolla pyritään nyt uudistamaan Suomen vanhentunutta autokantaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Tavoitteena on kiihdyttää uusien autojen hankintaa ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, ettei Suomi tarvitse autoveroa. Hän korostaa, että autoilun kustannusten pitää pysyä nykyisellä tasolla. Ranne avaa näkemyksiään Autoliiton Luulot pois -podcastissa.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Hallituksen liikennepolitiikka tekee Suomelle hyvää, ja kansalaiset huomaavat sen. Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta selviää, että yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2025 nousi reippaasti vuoteen 2024 verrattuna.
Tasavallan presidentti on hyväksynyt sopimusmuutoksen, joka jatkaa Eurooppatie 16:tta Suomen puolelle. Tie kulkee jatkossa Pohjois-Irlannista Kotkan satamaan asti ja vahvistaa Suomen yhteyksiä länteen. Perussuomalaisen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan E16-tie vahvistaa Suomen turvallisuutta, taloutta ja huoltovarmuutta.
Tuore Yrittäjägallup osoittaa, että henkilöauto on pk-yritysten ylivoimaisesti tärkein työmatkaväline. Peräti 82 prosenttia yrittäjistä käyttää autoa työmatkoihin, ja lähes joka neljännessä yrityksessä matkustetaan päivittäin. Rakentamisen alalla liikkuminen on erityisen vilkasta, kun taas palvelualoilla matkoja kertyy vähemmän.
Viikon suosituimmat
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Lue lisää
Lue lisää
