

Tarkistuksissa vielä parannettavaa: Ylen faktantarkistuksen tarkistus -analyysin abstrakti.
Ylen faktantarkistajilla kriteerit pahasti hukassa – puolet eduskuntavaalien faktantarkistuksista meni pieleen
Äskettäin julkaistu analyysi kertoo, että lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat Media & viestintä -aikakauslehdessä analyysinsa tuloksista. Analyysin kohteena oli 36 Ylen vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tekemää faktantarkistusta, joista 17, eli 47 prosenttia, rikkoi vähintään yhtä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella asetettua faktantarkistuksen kriteeriä.
Viime presidentinvaalien yhteydessä peräti 58 prosenttia Ylen faktantarkistuksista rikkoi hyvän faktantarkistuksen kriteerejä, joten Yle on parantanut toimintaansa, mutta tutkijoiden mukaan tulosta ei vieläkään voi pitää hyvänä.
Faktantarkistus tarkoittaa julkisuudessa esitettyjen väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arviointia. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi jonkun ehdokkaan vaalitentissä esittämän väitteen totuusarvo, eli onko se tosi, epätosi vai jotain siltä väliltä. Väitteen todenmukaisuus arvioidaan vertaamalla väitettä siitä riippumattomien lähteiden informaatioon.
Kaikille väitteille ei voida määrittää totuusarvoa
Suurimpana ongelmana on tutkijoiden analyysin mukaan se, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut 39 prosenttia sellaisia väitteitä, joille ei voida määrittää totuusarvoa, joten näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. Tämä koskee muun muassa epämääräisiä väitteitä ja tulevaisuutta koskevia väitteitä. Myöskään moraalisia arvoja koskeville väitteille, kielikuville, mielipiteille ja tavoitteenasetteluille ei voida määrittää totuusarvoa.
– Väitteiden valinnassa pitää kiinnittää huomiota siihen, että tarkistetaan nimenomaan todennettavissa olevia väitteitä, tutkijat kirjoittavat.
– Arvomaailmaa tai mielipiteitä ”tarkistamalla” sekoitetaan herkästi ideologinen linjanveto ja tilanteen neutraali arviointi.
Epämääräisen väitteen faktantarkistuksen tuloskin on epämääräinen
Esimerkkinä epämääräisen väitteen tarkistamisesta tutkijat ottivat esille sen, kun faktantarkistajat tarkastelivat Laura Huhtasaaren lausumaa: ”Naisten ja lasten turvallisuus on heikentynyt Suomessa viime vuosina.” Väite sai Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen väärin”.
Turvallisuus on kuitenkin epämääräinen ja kiistelty käsite, jolle ei olemassa yksiselitteistä sisältöä tai mittaustapaa. Sitä voidaan tarkastella yksilötason subjektiivisena kokemuksena tai yleisesti rikostilastojen tai kansalaisten turvallisuudentunnetta käsittelevien kyselyjen perusteella. Huhtasaaren lausunnosta ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitä hän tarkoitti, joten tästä syystä väitteelle ei voida määrittää totuusarvoa, tutkijat kirjoittavat.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa
Tulevaisuuteen viittaava väite oli kyseessä, kun Yle tarkisti Antti Rinteen väitteen ”Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa itsensä takaisin.” Väite sai Ylen faktantarkistajilta totuusarvokseen ”enimmäkseen totta”.
Yle on viitannut tarkistuksessaan Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jonka mukaan “hyödyt todennäköisesti ylittävät uudistuksen kustannukset pitkällä aikavälillä“. Sen perusteella ei kuitenkaan voida varmuudella määrittää, mikä on tulevaisuudessa totta.
Monimutkaiset väitteet pitää purkaa osiin
Tutkijoiden antama esimerkki kompleksisesta väitteestä on Sebastian Tynkkysen twiitti: ”Suomessa on jo 80 vierastaistelijaa, yli 300 Supon seuraamaa riskihenkilöä ja yli 6000 maan alle painunutta turvapaikanhakijaa.”
Ylen faktantarkastuksen mukaan kaksi väitteistä on väärin ja yksi totta. Tästä johtuen kokonaistotuusarvoksi saadaan ”enimmäkseen väärin”. Ylen faktantarkistustoimitus tarkisti luvut poliisilähteistä. Väite 80
vierastaistelijasta oli Ylen mielestä epätosi, koska Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt yli tunnistettua 80 vierastaistelijaa Irakiin ja Syyriaan, mutta vain 20 heistä on vasta palannut Suomeen. Väite yli 300:sta Suojelupoliisin seuraamasta riskihenkilöstä todettiin todeksi.
”Maan alle painuneista” ei ole Ylen mukaan varmaa tietoa, koska kyse on kadonneista turvapaikanhakijoista, jolloin määritelmällisesti heidän olinpaikkaansa ei tiedetä. Yle toteaa viranomaislähteiden pohjalta kadonneita olevan noin 7400 ja lisää, että muissa EU-maissa on tavattu lähivuosina yli 5100 Suomessa turvapaikkaa hakenutta henkilöä. Väitteelle ”maan alle painuneista” turvapaikanhakijoista Yle ei edes anna suoraan totuusarvoa, vaan lukijan pitää itse päätellä se tekstistä.
Monimutkainen väite saa siis totuusarvoksi ”enimmäkseen väärin”, vaikka yksikään sen yksittäisistä väitteistä ei ole ”enimmäkseen väärin”, tutkijat kirjoittavat. Tarkempaan tulokseen olisi päästy, jos monimutkainen väite olisi purettu pienempiin osiin, joita olisi tarkasteltu erillään.
Faktabaari “faktantarkisti” fiktiivisen elokuvan
Ylen lisäksi faktantarkistusta tekevät suurimmat kaupalliset mediatalot, kuten Alma Media ja Helsingin Sanomat, sekä Avoin yhteiskunta ry:n toimesta perustettu Faktabaari, joka kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton faktantarkistuspalvelu. Faktabaari aloitti toimintansa vuoden 2014 europarlamenttivaalien alla.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. Media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Suomen Uutiset arvioi tuolloin, että media vaikenee ehkä siksi, että ei kenties halunnut antaa Dystopia-elokuvalle entistäkin laajempaa julkisuutta, koska se saattaisi edesauttaa perussuomalaisten vaalimenestystä. Tai todennäköisemmin media piti itsekin Faktabaarin raporttia niin paikkansapitämättömänä ja nolona, ettei halunnut uutisoida siitä lainkaan.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena.
Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Dystopia-elokuva Avoin yhteiskunta ry Valtteri Sankari Matti Wiberg Faktabaari Alma Media Faktantarkistus Helsingin Sanomat Antti Rinne Sebastian Tynkkynen Yle Laura Huhtasaari Eurovaalit eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila ministeri Harakan kaavailemasta mediatuesta: “Ilmaista rahaa kavereille ja suopeasti hallituksesta kirjoittaville shampanjasosialisteille”

Uuden lakiesityksen mukaan Yle ei saisi enää pääsääntöisesti julkaista tekstiä ilman liikkuvaa kuvaa
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".