

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ylen poistovimman uhriksi joutuvat myös sen omat uutiset – Tynkkynen vaatii vastausta ministeriltä
Viime päivinä keskustelu Ylen ympärillä on käynyt kuumana. Keskustelu lähti liikkeelle, kun Yle vaati poistettavaksi nuorisopoliitikko Joakim Vigeliuksen julkaiseman videon tekijänoikeuksiin vedoten. Video sisälsi materiaalia Ylen Jälkiviisaat-ohjelmasta ja osoitti siinä esitettyjen näkemysten ristiriitaisuuden. Ylen poistovaatimuksia ihmetteli Twitter-päivityksessään myös perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka lähestyy aihetta nyt uudesta näkökulmasta.
– Jos haluaa esittää Ylen ohjelmista kritiikkiä, ohjeistetaan linkkaamaan sisältöihin Yle Areenassa. Uutislähetysten kohdalla sisältöjen myöhempi kritisoiminen on tehty kuitenkin liki mahdottomaksi, sillä ne poistuvat saatavilta vain kuukauden katseluajan jälkeen. Ylen toiminnan kustantavat kansalaiset eivät siis voi mitenkään arvioida uutissisältöjen mielekkyyttä jälkeenpäin. Sisältöjen poistaminen tarjoaa myös otollisen alustan disinformaation leviämiselle, kun lähetyksien sisältöä ei pysty jälkikäteen varmistamaan, Sebastian Tynkkynen kritisoi.
Avoimuuden tulisi olla kaiken perusta
Julkisen sanan neuvosto on vuonna 2018 antamassaan lausumassa linjannut tiedotusvälineiden verkossa julkaisemien sisältöjen olevan historiaa, johon ei ilman erityisen painavia syitä pidä puuttua. Tynkkynen toteaakin, että Ylen uutislähetysten poistovimmalle on vaikea löytää hyväksyttävää syytä.
– Resurssipulaan ei näin merkittävän asian kohdalla voida vedota. Yleisradio syö toimintansa rahoittamiseksi yli puolen miljardin euron vuosibudjetin, jossa on vieläpä nousupainetta tuleville vuosille. Kun kyse on yhteiskunnallisesta toimijasta, tulisi avoimuuden olla kaiken perustana. Esimerkiksi eduskunnan asiakirjat ovat kansalaisten vapaasti luettavissa aina vuodesta 1907 alkaen. Yle sen sijaan pyyhkii historiaa ja tietoa kansalaisten saatavilta. Samaan aikaan se markkinoi Areenan sisältävän enemmän kuin ehdit katsoa, mutta tästä näkökulmasta slogan kuulostaa Yle-veroa maksaville lähinnä surkuhupaisalta.
Tynkkynen on jättänyt aiheesta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän nostaa esille myös päättäjien roolin Yleä koskevissa epäkohdissa. Tynkkynen kysyy hallitukselta, pitääkö se Ylen toimintatapaa tässä asiassa hyväksyttävänä ja aikooko se ryhtyä toimiin asiaan puuttumiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poistaminen toimintatavat julkinen palvelu Joakim Vigelius historia Yleisradio uutiset Kritiikki Sebastian Tynkkynen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallintoneuvoston PS-edustajat: Yle osoittaa puolueellisuutensa vaatiessaan laajalle levinneen videon poistamista – ”Jäi kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta”

Ex-toimittajan mielestä Yleisradiossa ei ole agendajournalismia – Leena Meri moittii Yleä yksipuolisista sisällöistä: ”Puututaan enimmäkseen tietyntyyppisiin asioihin”

Yle kysyi mitä laittomasti maassa oleville pitäisi tehdä: Kutsui vihreät ja demarit A-studioon hymistelemään – jätti opposition ulkopuolelle

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

“Virikkeellinen viihde” Yle-laista pois – Tynkkynen vaatii Ylen paisumiselle rajoja lakimuutoksella

Mäenpää: Ylenkin toimintaa pitää tarkastella kriittisesti
Viikon suosituimmat

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.

OPH tiesi islamin oppikirjojen lainvastaisuudesta vuosia – Antikainen: Vasemmistoliiton Kelhän on lähdettävä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











