LEHTIKUVA
Poliisin mukaan tietoverkkorikokset eli nettihuijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Perussuomalainen poliisitaustainen kansanedustaja Merja Rasinkangas kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ja varovaisuuteen nettihuijausten varalta.
Esimerkiksi elokuun alussa itäsuomalainen nainen erehdytettiin luovuttamaan verkkopankkitunnukset puhelun aikana. Naiselle väitettiin, että tämän tililtä oli lähtenyt rahaa luvattomasti, ja soittaja oli pyytänyt naiselta verkkopankkitunnukset sekä naisen pankin tiedot.
Tiedot saatuaan soittaja oli kieltänyt naista avaamasta tietokonettaan 48 tunnin aikana. Myöhemmin selvisi, että naisen ja hänen puolisonsa tileiltä oli viety rahaa yhteensä noin 30 000 euroa. Poliisi tutkii juttua törkeänä petoksena.
Huijauksista löytyy lukuisia esimerkkejä.
– Tänä päivänä saa olla erittäin tarkkana nettihuijausten varalta. Älypuhelinten sovellusten kanssa pitäisi olla harkintaa, mitä tietoja niihin luovutetaan. Tekoälyn vaikutus hirvittää, että miten paljon sen avulla tulee lisää esimerkiksi hyvin aidoilta vaikuttavia huijausviestejä tai -laskuja, perussuomalainen poliisikansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo.
Erilaisten puhelin- ja nettihuijausten määrä on lisääntynyt Suomessa, ja huijarit ovat imuroineet uhriensa tileiltä suuria summia rahaa.
Kuka tahansa älypuhelimen tai internetin käyttäjä voi joutua huijauksen kohteeksi, mutta Rasinkangas on huolissaan erityisesti vanhuksista.
– Ihmisiä valistetaan, etteivät pankit tai poliisi kysy tunnuslukuja, mutta siitä huolimatta ikääntyneet hairahtuvat tietojenkalasteluihin. Omaisten kannattaa varoittaa ikääntyneitä huijauksista, Rasinkangas sanoo.
Vuonna 2024 poliisille ilmoitettiin hieman yli 32 000 tietoverkkoavusteista petosta. Tietoverkkoavusteisten petosten yhteenlaskettu rikoshyöty oli yli 84 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna noin 70 prosenttia.
– Tällä hetkellä tietoverkkorikollisuudesta ja siihen liittyvistä petoksista voidaan sanoa, että ne ovat hyvin kasvuaan jatkava rikosalue. Niitä tulee hyvin paljon poliisin tietoon, ja on hyvä, että ihmiset niistä ilmoittavat, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Kokkonen Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Tietoverkkoavusteisten petosten taustalla ovat yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiot.
– Siinä se rikoshyöty on helpommin saatavilla ilman väkivallan riskejä tai huumeiden kanssa puljaamista. Siinä voidaan aiheuttaa ihmisille suuria taloudellisia vahinkoja. Jos esimerkiksi verkkopankkiin päästään, niin koko tili voidaan tyhjentää hyvin nopeasti, Kokkonen selvittää.
Rikolliset keksivät Kokkosen mukaan jatkuvasti uusia huijauskeinoja.
– Tekoäly ja teknologia kehittyvät, ja se tuo rikollisille uusia tapoja. Tekoälyn avulla rikoksia voidaan kohdistaa maihin, joista ei ole kielellistä osaamista, hän mainitsee.
Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna petoslajeista ylivoimaisesti yleisin oli tietojenkalastelu.
– Se kohdistuu enemmän ikäihmisten suuntaan, mutta myös muilla verkossa liikkuvilla ihmisillä on uhka joutua rikoksen uhriksi. Puhelimitse tapahtuva tietojen kalastelu on hyvin yleistä, mutta uhrin tiedot on saatettu kalastella jo aiemmin. Puhelulla pystytään viemään tekoa eteenpäin, Kokkonen kertoo.
Itä-Suomen poliisi tiedotti elokuussa, että usein huijauksiin liittyvät turvatilit, joita ei oikeasti ole olemassa. Uhrille voidaan myös väittää, että hänen pankkitililtään on tehty lainahakemuksia, ja niiden perumiseksi täytyy luovuttaa verkkopankkitunnukset.
Uhriin otetaan yhteyttä esiintyen pankin edustajana ja kerrotaan hänen pankissa olevien varojensa olevan vaarassa. Tilillä olevien rahojen pelastamiseksi ne pitää siirtää turvaan turvatilille tai uudelle perustettavalle tilille, tai tililtä haetut lainahakemukset pitää perua antamalla verkkopankkitunnukset.
Poliisi korostaa, että tällaisia turvatilejä ei ole, eli kyseessä on rikollisten huijaus.
Huijaukset ovat Kokkosen mukaan työläitä selvittää, sillä niistä tulee nopeasti kansainvälisiä rahojen siirtyessä ulkomaalaisille tileille ja rahanpesijöille.
– Ne ovat tutkittavissa, mutta vievät aikaa. Huijattujen rahojen takaisinsaanti on haasteellista. Rahat liikkuvat jopa sekunneissa, ja tietopyyntöihin menee päiviä.
Kun henkilö itse huomaa, että rahaa on viety tililtä, niin hänen tulee heti ottaa yhteys pankkiin ja poliisiin. Se on tehokkain tapa saada rahoja takaisin, Kokkonen neuvoo.
Hän muistuttaa, että kiireellisiin tietopyyntöihin kannattaa suhtautua varauksella ja maalaisjärjellä.
– Kannattaa miettiä, onko yhteydenotto oikeasti pankista tai onko soittaja oikeasti pankin virkailija. Huijarit yrittävät monesti saada uhrille kiireen ja paineen tunteen, joka vaikuttaa omaan järkevään päätöksentekoon, ja sitten haksahdetaan näihin huijauksiin, Kokkonen kertoo.
Vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Kokkonen kertoi tietoverkkorikollisuudesta Poliisin päivän tapahtumassa Kuopiossa.MIKA RINNE
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriö julkaisi tänään kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman, joka linjaa hallituksen keskeisiä toimia rikollisuuden torjumiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan nykytilannetta ja täydennetään hallituksen aikaisempia linjauksia muun muassa petosrikosten ehkäisyyn ja ulkomaalaisten vankien siirtoihin liittyen.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.
