

Sotilaat kirjoittavat kirjeitä ennen hyökkäykseen lähtöä Pertjärvellä huhtikuussa 1942. SA-kuva.
Yli miljardi kirjettä auttoi suomalaisia kestämään sotavuodet – ”Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille”
Suomalaiset lähettivät viime sotien aikana toisilleen ennätyksellisen määrän kirjeitä. Sotarintaman ja kotirintaman väliseen kirjeenvaihtoon osallistui koko kansa.
Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa on tutkinut Ilari Taskinen, joka työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä.
Taskisen mukaan kirjeillä oli valtava merkitys sota- ja kotirintaman joukkojen taisteluhengelle Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940.
– Kirjeet olivat ratkaisevassa roolissa, kun niitä tarkastellaan suomalaisten yhteistä sotaponnistusta ja mielialoja ylläpitävänä tekijänä, Taskinen toteaa.
Hänen mukaansa ensimmäisten sotaviikkojen aikana mielialatiedustelijat tekivät havainnon, että mieliala pysyi korkealla, kun kenttäposti toimi ja läheiset saivat vastaanottaa viestejä rintamalta.
– Armeijan ilmainen kenttäposti oli avainasemassa, jotta sotilailla oli mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa kirjeitä. Kun armeijan kenttäposti ei toiminut, niin mielialat menivät kotirintamalla ja sotilaiden keskuudessa alas, Taskinen kertoo.
Sotilaalta jopa 1 600 kirjettä
Tänä syksynä Taskiselta ilmestyi teos Terveiseni täältä jostakin – Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa (Gaudeamus).
Tietokirja perustuu Taskisen väitöskirjaan. Sen keskeisin aineisto on Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa sijaitseva sota-ajan kirjeiden kokoelma, jonka keräys alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä.
Kirjassaan Taskinen kertoo, että kenttäposti kuljetti vuosien 1939-1944 välillä huikeat 1,14 miljardia kirjettä, korttia sekä pakettia. Talvi- ja jatkosodassa ollut mies saattoi kirjoittaa tuona aikana noin 1 600 kirjettä.
– Kenttäpostin tarkoituksena oli pitää hyvät yhteydet sotilaiden ja kotijoukkojen välillä. Kirjeiden sensuuri oli satunnaista, sillä niitä tuli rintamalta kotirintamalle parhaimmillaan puoli miljoonaa kappaletta päivässä, Taskinen selvittää.
Kirjeissä hyvin erilaisia sisältöjä
Arkistoja kaivaessaan Taskinen löysi perheille ja vaimoille kirjoitettujen kirjeiden lisäksi kaverusten, sotilaiden sekä tuntemattomien naisten kanssa käytyä kirjeenvaihtoa.
– Minua pisti silmään heti, miten eri tavalla eri kirjeissä kirjoitettiin. Perheelle kirjoitettiin paljon, mutta aika arkisesti. Sotilaat eivät halunneet huolestuttaa sotajutuilla rakkaimpiaan, äitejä ja vaimojaan. Heille kerrottiin, että hyvin menee ja ollaan terveenä. Tämä loi uskoa, että rakas mies palaa sieltä rintamalta takaisin jonain päivänä, Taskinen selvittää.
Kavereiden ja miesten välisissä kirjeissä kerrottiin avoimemmin sotarintaman kokemuksista.
– Nuoret sotapojat kirjoittivat toisilleen hyvin avoimesti ja vertailivat sotakokemuksia. He kertoivat, missä olivat taistelleet ja minkälaisia voittoja olivat rintamalla saaneet aikaiseksi. Se oli miehisten sankaritekojen vaihtelua, oman miehuuden pönkittämistä ja poikamaista virnuilemista naissuhteista, Taskinen kuvailee.
Tuntemattomille tytöille sotilaat kirjoittivat Taskisen mukaan kovin paljon. Kirjoitusringissä saattoi olla kymmeniäkin tyttöjä.
– Erityisesti nuoret sotilaat etsivät niistä tyttöystäviä. Joistakin kirjekavereista tuli hyvin uskottuja ystäviä näille sotilaille. Tuntemattomille naisille oli välillä helpompaa kertoa raskaistakin ajatuksista, väsymyksestä ja pelon tunteista, joilla ei haluttu huolestuttaa omia läheisiä tai näyttää omaa heikkouttaan toisille miehille.
Kirjeistä paistaa talvisodan henki
Taskisen mukaan yleisesti kirjeiden avulla yritettiin toimia erilaisissa suhteissa niin kuin olisi oltu tavallisessa elämässä perheenjäsenten kanssa.
– Kirjeissä jatkettiin henkilökohtaisen elämän elämistä sinne kotiseuduille. Talvisodassa kirjeistä paistaa talvisodan henki ja alkuvaiheessa jonkinlainen euforia, jossa yhtenäisenä kansakuntana elettiin taistelun kokemusta.
– Talvisodan aikana ei ehtinyt syntyä paljon uusia kirjesuhteita. Kirjeenvaihtoa oli sotilaiden ja lottien välillä. Ne olivat pääosin kannustavia toverisuhteita, Taskinen mainitsee.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja päättyi 19. syyskuuta 1944.
– Jatkosota kesti monta vuotta, ja silloin oli aikaa kirjoittaa enemmän. Kirjeissä taistelu jäi vähän taka-alalle, ja tuntemattomille naisille kirjoittamisen määrä oli huipussaan.
Kirjeet olivat elonmerkkejä
Postisäkkiä odottaville sotilaille kirjeen vastaanottaminen oli Taskisen mukaan päivän paras hetki sotarintamalla, ja sitä se oli myös kotirintamalla.
– Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille. Arkisempana merkityksenä kirjeillä ylläpidettiin ihmissuhteita. Kolmantena voidaan sanoa pelkkä ilon tuominen sodan arkeen. Kaikki rintamalla odottivat jännityksellä, tuleeko piristävä kirje kotoa. Suru oli puserossa, jos kirjettä ei tullut.
Taskisen mukaan viime sotien suuri kirjeiden määrä kertoo siitä, että sotaa ei käydä vain asein vaan sitä käydään myös mielissä.
– Jos koko kansa halutaan pitää yhteisessä taistelussa mukana, niin on ensiarvoisen tärkeää, että pidetään yhteyksiä yllä sotilaiden ja heidän läheistensä kanssa, Taskinen summaa.

Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa tutkinut Ilari Taskinen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä. KUVA MIKA RINNE
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jatkosota sota-aika kirjeenvaihto kotirintama sotarintama Ilari Taskinen Tampereen yliopisto talvisota historia Neuvostoliitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää